Fredriksberg talo A

PELASTUSSUUNNITELMA
Fredriksberg, talo A
Konepajankuja 1
00510 Helsinki

PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIJA

Päiväys: 10.4.2018

Nimi: Jarmo Kelo

Tehtävänimike: Toiminnanjohtaja

 

Pelastussuunnitelman sivuja:

51 kpl

TARKASTUSMERKINNÄT:

Päiväys:	Nimi:	Tehtävä
24.9.2018, 4.4.2019	Jarmo Kelo	Toiminnanjohtaja
14.2.2022, 23.4.2024	Jarmo Kelo / Laura Pitkänen	Toiminnanjohtaja / Property Manager

Yleinen hätänumero 112 (24h)
Päivystysapu 116 117 (24h)
Sosiaalipäivystys 020 696 006 (24h)
HUS / Myrkytystietokeskus 0800 147 111 ja 09 – 471 977 (molemmat numerot 24h)
Helen Sähköverkko Oy 08001 80808 (24h)
Terveysneuvonta 09 – 310 100 23 (24h)

Pelastussuunnitelman on laatinut Yrityssuojeluyhdistys ry. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011).

Pelastussuunnitelman osittainenkin kopiointi ja jäljentäminen on kielletty ilman Yrityssuojeluyhdistys ry:n lupaa.

PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Jakelu ja säilytys
Ilmoituslomake pelastusviranomaisille

1. Pelastussuunnitelman lakiperusteet

1.1. Turvallisuuden päämäärä ja pelastussuunnitelman tarkoitus

1.2. Pelastussuunnitelman laatimisessa noudatettava järjestelmä

2. Yritysturvallisuuden järjestelyt

2.1. Liittyminen kunnan väestösuojeluun

2.2. Kiinteistön kuvaus, varapoistumisreitit sekä yhteinen kokoontumispaikka

2.3. Arat ja vaaraa tuottavat kohteet, vaaratilanteet sekä niiden vaikutukset ja toimenpiteet

2.4. Energia, vesi, sähkön pääkytkin, ilmastoinnin- ja savunpoiston kytkin sekä paloilmoitinkeskus

2.5. Naapurit

2.6. Turvattava henkilöstö

2.7. Kiinteistön turvallisuusorganisaatio

2.8 Väestönsuojaan liittyviä tietoja

3. Työpaikkaturvallisuus

3.1. Turvallisuuspäällikkön tehtävät

3.2. Aluevastaavan tehtävät

3.3. Varausmenettelyt (VAP)

3.4. Johtopaikka

3.5. Turvallisuusorganisaation koulutus

3.6. Rakenteellinen turvallisuus

3.7. Väestönsuojamateriaali

3.8. Väestönsuojan kunnostus

3.9. Väestönsuojahoitajan toimintaohje

4. Toimintaohjeita uhkatilanteiden varalta

4.1. Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteessa

4.2. Tulipalo ja tulityöohje

4.3. Tapaturma

4.4. Varkaus, ryöstö, pommiuhka ja uhkaavan henkilön kohtaaminen

4.5. Vaaralliset aineet

4.6. Sähkökatkot

4.7. Vesivahingot

4.8. Radioaktiivinen laskeuma

4.9. Yleinen vaaramerkki

5. Turvaopasteet

5.1. Palontorjuntamerkit

5.2. Väestönsuojelumerkit

5.3. Poistumisreittimerkit

6. Kiinteistön turvallisuusohje ilmoitustaululle

7. Sisäinen palotarkastuslista

8. Tutustuminen suunnitelmaan ja koulutus

9. Lomakkeet:

9.1. Pommiuhkalomake

9.2. Tuntomerkkilomake

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

9.4. Tulityölupalomake

9.5. Kiinteistön pelastustie

Tietosuojaseloste

 

Tämä pelastussuunnitelma on hyväksytty kiinteistön käytettäväksi.
Koko henkilökunnan edellytetään toimivan suunnitelman ohjeiden mukaisesti.
Suunnitelma esitetään palotarkastajalle palotarkastuksen yhteydessä tai muun sopimuksen mukaan.
JAKELU JA SÄILYTYS

Normaalioloissa	Osat/liitteet	Kpl
Turvallisuuspäällikkö	Pelastussuunnitelmakansio	1
Kiinteistön omistaja	llmoituslomake pelastusviranomaiselle	1
Kunnan pelastuslaitos	Ilmoituslomake pelastusviranomaiselle	1

Pelastussuunnitelmia on laadittu 1 kpl. Turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman säilyttämisestä.
Yrityssuojeluyhdistys ry
Jarmo Kelo
+ 358 50 430 8326
www.nettipelsu.fi
www.yrityssuojelu.fi
jarmo.kelo@yrityssuojelu.fi

PELASTUSSUUNNITELMAN ILMOITUSLOMAKE PELASTUSVIRANOMAISILLE

LIITTYMÄ YLEISEEN TURVALLISUUSORGANISAATIOON:

Suojelupiiri: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Alalohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Suojeluyksikkö: Käytössä Helsingissä vain poikkeusoloissa

KIINTEISTÖN TIEDOT:

Kiinteistön nimi:	Fredriksberg, talo A
Kiinteistön omistaja:	REF EP Finland 2 Oy
Kiinteistön vakuutusyhtiö:	Tarkentuu myöhemmin
Toiminnan laatu:	Toimisto- ja liikekiinteistö
Kiinteistön osoite:	Konepajankuja 1
Postinumero:	00510 Helsinki
Isännöinti:	Colliers Finland Oy
Isännöitsijä:	Laura Pitkänen
Isännöitsijän osoite:	Ratamestarinkatu 7 B
Postinumero:	00520 Helsinki
Isännöitsijän puh:	046 875 2834
Isännöitsijän sähköposti:	laura.pitkanen@colliers.com
Kiinteistön huoltoliike:	Are Oy
Huoltoliikkeen osoite:	Kaivokselantie 9
Postinumero:	01610 Vantaa
Huoltoliikkeen puh:	Päivystysnumero, puh 020 530 5700 (24h)
www – osoite:	www.are.fi
Sähköpostiosoite:	asiakaspalvelukeskus@are.fi johon voi laittaa ei kiireelliset päivystyspyynnöt ym työpyynnöt
Huoltomies:	Alexey Sitkin, puh 050 571 6264, työnjohtajana Ville Saukko, puh 050 306 1078
Tulityökortin valvoja:	Huoltomies Alexey Sitkin

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön edustaja:	Laura Pitkänen (Colliers Finland Oy)
Turvallisuuspäällikkö:	Nimetään tilojen käyttäjistä
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Nimetään tilojen käyttäjistä
Suunnitelman päivittäjä:	Jarmo Kelo (Yrityssuojeluyhdistys ry) 050 430 8326

 

Päiväys: Allekirjoitus:

Liitteet:

Toimitetaan osoitteeseen: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Riskienhallinnan toimiala / väestönsuojeluyksikkö PL 112, 00099 Helsingin kaupunki

 

1. PELASTUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTEET

PELASTUSLAKI (379/2011)

14 § Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1. Ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
   2. Varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
   3. Varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; ,4. Ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (407/2011) Seuraaviin valtioneuvoston asetuksessa (487/2011) mainittuihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslain (379/2011) 15§ mainituista toimenpiteistä:

1. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
2. Pelastuslain 18§ tarkoitettuihin kohteisiin (mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet).
3. Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin, lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin, sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä
4. käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
6. Tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille, sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
8. Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin, sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
9. Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
10. Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
11. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
12. Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
13. Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
14. Työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
15. Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

10 § Pelastussuunnitelman sisältö (pelastussuunnitelmassa on selvitettävä):

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Vastuu suojelusta kuuluu kunkin yrityksen johdolle. Suojelu toteutetaan kunkin yrityksen oman henkilöstön avulla ja väestönsuojelu valmistellaan niin laajasti kuin mahdollista normaaliolojen järjestelyjen varaan.

Turvallisuusselvitys
Sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ja muihin yllä olevan listan toisessa kohdassa mainittuihin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee suunnittelun alkuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi.  

1.1.  TURVALLISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS

Turvallisuuden päämääränä on turvata kiinteistön alueella työskentelevä henkilöstö, toiminta ja omaisuus sekä ympäristö normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa, vuokralaisia ja asiakkaita tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, sekä niihin liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa normaali- ja poikkeusoloissa rakennuksessa. Turvallisuusorganisaatio on aina samanlainen riippumatta toiminnan luonteesta tai valmiustiloista ja se perustuu tällä hetkellä paikalla olevaan henkilöstöön.

Pelastussuunnitelmassa annetaan ohjeita alkutoimenpiteistä joihin on ryhdyttävä vaaratilanteen tai onnettomuuden sattuessa. Suunnitelma tulee tarkastaa vuosittain, tai oleellisten tietojen muuttuessa!

1.2 PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISESSA NOUDATETTAVA JÄRJESTELMÄ
Pelastussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään torjumaan yritystä ja kiinteistöä uhkaavat normaalit vaarat, sekä määritellään, mitä erilaisten uhkatilanteiden varalta on ennakolta tehtävä ja miten suojelu mahdollisesti järjestetään. Yritys voi laatia myös omista hallinnoimistaan tiloistaan oman pelastussuunnitelman joka liitetään koko kiinteistöä koskevaan pelastussuunnitelmaan. Mikäli rakennuksessa toimivilla yrityksillä on tarvetta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, ovat nämä suunnitelman osat aloista huolehtivien tekemiä ja heidän hallussaan. Huomioitavaa on se, että pelastussuunnitelman on kyettävä seuraamaan yrityksen- ja kiinteistön kehitystä.

YRITYKSEN SUOJELUTOIMENPITEET

Valtioneuvoston päätöksellä Sisäasiainministeriön pelastusosasto antaa tarvittaessa määräyksen perusvalmiuksien kohottamisesta poikkeusolojen julistamiseen.

PERUSVALMIUS

• Pelastussuunnitelma on laadittu ja pidetty ajan tasalla
• Turvallisuusjohto ja- organisaatio on nimetty ja koulutettu normaaliolojen uhkatilanteiden varalle.
• Normaaliolojen työpaikkaturvallisuudesta on huolehdittu ja henkilövaraukset tehty.
• Väestönsuojalaitteistojen hoito on järjestetty ja väestönsuojan hoitajat on nimetty ja koulutettu.
• Suojien 72 h vasteaika on käytännössä toteutettavissa.

 SUOJELUVALMIUDEN KOHOTTAMINEN

• Pelastussuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään.
• Mahdollinen nimetty johtopaikka saatetaan toimintavalmiiksi.
• Mahdollisten väestön- tai tilapäissuojien kunnostamiseen valmistaudutaan.
• Suojien välineet ja kalusto tarkistetaan ja viestiyhteyksien asennustyöt suoritetaan.
• Suojelumateriaalin riittävyys ja käyttökelpoisuus tarkistetaan ja materiaali täydennetään.
• Kiinteistön- ja väestönsuojan ilmastointijärjestelyt tarkastetaan.

 SUOJELUN TOIMEENPANO (poikkeusolojen julistamisen jälkeen)

• Turvallisuusorganisaatio perustetaan kokonaisuudessaan.
• Johtopaikan valmistelut viimeistellään ja väestönsuojat tyhjennetään ja saatetaan suojelukuntoon.

2. YRITYSTURVALLISUUDEN JÄRJESTELYT

• Toiminnan painopiste on vaaratilanteiden ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sekä henkilöiden opastamisessa vaara-alueen ulkopuolelle (ulos).
• Kiinteistö jaetaan suojelualueisiin, joissa työskentelevistä henkilöistä on nimetty aluevastaavat.
• Palontorjunta perustuu paikalla olevaan sammutuskalustoon sekä kunnalliseen pelastuspalveluun.

2.1 LIITTYMINEN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUUN
 

Kunnan pelastuslaitos:	Helsingin Kaupungin Pelastuslaitos
Osoite:	Agricolankatu 15, 00530 Helsinki
Puhelin:	09 – 310 1651 (vaihde)
Johtava palotarkastaja:	Antti Järvenpää, puh 09 – 310 30121
Päivystävä palotarkastaja:	Päivystävä palotarkastaja puh. 09 – 310 31203, päivystävä palotarkastaja vastaa helsinkiläisten paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin puhelimitse arkisin kello 9–11 ja 12–14 sekä sähköpostitse arkisin kello 9–15 palotarkastaja@hel.fi
Palotarkastajat:	Kohteen palotarkastajien tarkemmat yhteystiedot saat olemalla yhteydessä päivystävään palotarkastajaan
Lähin pelastusasema:	Kallion keskuspelastusasema
Perilleajo kohteeseen:	4 min (kohteesta n.1 km päässä)

Yrityksen sijoittuminen kunnan aluejakoon:
KUNNAN SUOJELUJOHTO

Kaupunki:	Helsinki
Johtokeskus:	Lääkärinkadun johtokeskus
Osoite:	Lääkärinkatu 3, 00250 Helsinki
Puhelin:	09 – 310 1651 (vaihde)

SUOJELUPIIRIN JOHTOKESKUS

Suojelupiiri:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

 
SUOJELULOHKON JOHTOKESKUS

Suojelulohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Lohkon johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohkon johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

ALALOHKON JOHTOKESKUS

Alalohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

 
SUOJELUYKSIKÖN JOHTOKESKUS (käytössä Helsingissä vain poikkeusoloissa)

SAIRAALAPÄIVYSTYS (24 h/vrk)

Lähin sairaalapäivystys:	Malmin päivystyssairaala
Osoite:	Talvelantie 6 J (rakennus 2)
Puhelin:	09 – 310 67204 (päivystys) tai 09 – 310 6611 (sairaalan vaihde). Yleinen hätänumero 112 palvelee kiireellistä apua vaativissa sairauskohtauksissa ja onnettomuustilanteissa

HÄLYTINTIEDOT

Lähin kunnallinen hälytin:	Elektroninen suurtehohälytin
Sijainti:	Linnanmäen väestönhälytin, Alppiharju Linnanmäen vesitorni, 00510 Helsinki Vallilan väestönhälytin, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki
Kuuluvuus kohteeseen:	Alppiharju Linnanmäen vesitorni. Kohtalainen, kohteesta noin 500 metrin päässä Vallilan väestönhälytin. Kohtalainen, kohteesta n. 700 metrin päässä

EVAKUOINNIN KOKOONTUMISKESKUS

Kokoontumiskeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Vastaanottokunta:	Sijoituskunta tai -kunnat päätetään tapauskohtaisesti erikseen tilanteen vaatimusten mukaisesti (SM:n ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta, 21.11.2003)

 

2.2. KIINTEISTÖN KUVAUS JA YHTEINEN KOKOONTUMISPAIKKA

Kyseessä on toimisto- ja liikekiinteistö, joka sijaitsee Vallilassa, vilkkaasti liikennöidyn Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun kulmassa, kaupunginosassa 15, korttelissa 526, tontilla 2, jonka pinta-ala on 2 365 m² ja osoite; Konepajankuja 1, 00510 Helsinki. Kiinteistö on valmistunut v. 2018 ja se sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, käsittäen yhden maanalaisen- ja kuusi maanpäällistä kerrosta. Kiinteistö on rakenteeltaan betonirunkoinen, jonka julkisivu on tiilimuurattu, kantavat pystyrakenteet betonia, kattomallin ollessa tasahuopakatto.

Kiinteistön omistaa REF EP Finland 2 Oy ja tontin Helsinki kaupunki (pitkäaikainen vuokrasopimus). Kiinteistön bruttosala on 11 633 m2, kerrosala 9 978 m2 ja tilavuus 52 500 m3, kiinteistön kuuluessa kaupungin kaukolämpöjakeluverkoston piiriin, lämmitystavan ollessa kaukolämpö ja kaukojäähdytys. Kiinteistön paloluokka on P1, eikä siinä ole asuinhuoneistoja.

Kiinteistössä on autohalli, jossa on autopaikat 41 autolle (kolme paikkaa on varattu sähköautojen latauspaikoiksi ja yksi invapysäköintiin). Liikenne autohalliin tapahtuu valvotusti Konepajankujan puolelta. Lisäksi polkupyörille on varattu tilat sisäpihan puolelta.

K-krs:
Kellarikerroksessa sijaitsevat autohalli, kaksi väestönsuojaa, lämmönjako- ja kaukokylmähuone (samassa tilassa sijaitsee myös veden pääsulku), muuntamo, sähköpääkeskus, sprinklerkeskus, teletila (samassa tilassa sijaitsee myös turvavalokeskus ja kv-pääteohjaimia), maakaasun pääsulku, sosiaali- ja suihku- ja wc-tilat, siivouskeskus, tekninen varasto, sekä muita varastotiloja.

1 krs:
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat liiketilat, sekä aula-, ravintola- ja keittiötilat, yhteiskäyttö- ja toimistotilat, neuvotteluhuoneet, paloilmoitinkeskus, SPOK-keskus, savunpoistopainikkeet, iv-hätäseispainike, kylmähuone, wc:t, huoltokäytävä, varastotilat, jätehuone, sekä useita sähkökeskuksia.

2 krs:
Toisessa kerroksessa sijaitsevat toimisto- ja neuvottelutilat, taukokeittiö, sekä varasto- ja wc-tilat.

3 krs:
Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat toimisto- ja neuvottelutilat, taukokeittiö, sekä varasto- ja wc-tilat.

4 krs:
Neljännessä kerroksessa sijaitsevat toimisto- ja neuvottelutilat, taukokeittiö, sekä varasto- ja wc-tilat.

5 krs:
Viidennessä kerroksessa sijaitsevat toimisto- ja neuvottelutilat, taukokeittiö, sekä varasto- ja wc-tilat.

6 krs:
Kuudennessa kerroksessa sijaitsevat toimisto- ja neuvottelutilat, taukokeittiö, sekä varasto- ja wc-tilat. Kuudennessa kerroksessa sijaitsee myös kaksi iv- konehuonetta, joiden kautta tapahtuu kulku katolle.

Ullakko:
Ei ole.

Vesikatto:
Vesikatolla sijaitsevat kiinteistön aurinkopaneelikennot, poistoilmapuhaltimet ja savunpoistoluukut.

Porraskäytävät:
Kiinteistössä on kolme varsinaista porraskäytävää, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• A1- porras, tasoporras (kulku kellarikerros – 6 krs)
• A2- porras, kierreporras, Aleksis Kiven kadun puolella (kulku kellarikerros – 6 krs)
• A3- porras, kierreporras, Konepajankujan puolella (kulku kellarikerros – 6 krs)

Lisäksi aulatilassa sijaitsee yksi kierreporras (kulku 1-2 krs).
Kaikki kyseiset portaat toimivat myös hätäpoistumisportaina.

Hissit:
Kiinteistössä on kaksi henkilöhissiä, jotka kulkevat kellarikerroksen ja kuudennen kerroksen välillä. Hissihälytykset menevät suoraan Shindlerin vikapäivystykseen, puh 0203 20500 (24h), josta lähetetään huoltomies tarvittaessa paikalle. Hisseistä on myös suora puhe- ja ääniyhteys Shindlerin vikapäivystykseen.

Kiinteistön edusta:
Kiinteistön edusta on siisti ja selkeä, mitään palavaa- tai muutakaan materiaalia ei säilytetä rakenteiden välittömässä läheisyydessä, joten tuhopolton- tai ilkivallan riski on pieni.

Ulkokuoren valaistus:
Kiinteistön ulkokuoren valaistus on hyvä.

Jätehuolto:
Kiinteistön jätehuolto on keskitetty ensimmäisen kerroksen tiloihin, tarkemmin Konepajankujan puolelle, jossa sijaitsevat erilliset sammiot bio- ja energiajätteille, sekä paperille, kartongille, metallille ja lasille. Roskapiste tyhjennetään viikoittain Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta.

Tekniset turvallisuusjärjestelmät:
Kiinteistössä on käytössä tallentavat kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät, sekä osin myös liikeilmaisimet, jotka sijaitsevat ajorampin yhteydessä. Kiinteistössä toimivilla yrityksillä on käytössään myös omia teknisiä turvallisuusjärjestelmiä tilojensa suojaamiseksi.

Evakuointi- ja kuulutusjärjestelmät:
Ei ole.

Maakaasu:
Maakaasua on käytössä ensimmäisen kerroksen ravintolan keittiötiloissa ruuan valmistuksen vuoksi.

Maakaasun pääsulku:
Maakaasun pääsulku sijaitsee autohallin tilassa, Konepajankujan puoleisessa seinässä (pinta-asennettu).

Alkusammutusvälineet:
Kiinteistön alkusammutusvälineinä toimivat kerroskohtaiset jauhesammuttimet, sprinklaus ja pikapalopostit, sekä tilakohtaiset hiilidioksidisammuttimet ja sammutuspeitteet. Kiinteistön omistaja huolehtii- ja vastaa sammuttimien lakisääteisistä määräaikaishuolloista ja tarkastuksista.

Automaattiset palo-ovet:
Ei ole.

Palokunnan syöttöliittimet:
Palokunnan syöttöliittimet sijaitsevat Konepajankujan puolella, autohallin ajoluiskan läheisyydessä.

Palokunnan hyökkäystie:
Palokunnan hyökkäystie kiinteistöön tapahtuu ensisijaisesti Konepajankujan puolelta paloilmoitinkeskuksen luokse ja siitä edelleen hälyttävään tilaan. Myös kellarikerrokseen on osoitettu erillinen sammutusreitti autosuojan nosto-oven kautta. Sturenkadun puolella voidaan operoida myös pelastuslaitoksen nostokalustolla soveltuvin osin.

Palokunnan reittiavain:
Palokunnan reittiavain sijaitsee avainsäilön sisällä, Konepajankujan puolella olevan ulko-oven vieressä. Toinen avainsäilö sijaitsee sisäpuolella, paloilmoitinkeskuksen vieressä (sisältää yleisavaimen). Palokunnan väliaikainen reitti paloilmoitinkeskukselle kulkee Konepajankujan puolella sijaitsevan huoltokäytävän kautta.

Paloilmoitinkeskus:
Kiinteistössä on paloilmoitinkeskus (Panasonic), joka sijaitsee Konepajankujan puolella olevan A3- portaan ensimmäisen kerroksen tasanteella, ulko-oven lähellä. Paloilmoitinkeskus toimii samalla sprinklerin hälytyksen välittäjänä. Paloilmoittimen hälytykset on ryhmitelty siten, että rakennukset A ja D muodostavat omat hälytys-/evakuointialueensa ja rakennukset B ja C yhdessä omansa. Näin ollen näiden kokonaisuuksien alueella tapahtuva paloilmaisu aiheuttaa hälytyksen ainoastaan kyseisessä rakennuksessa.

Paloilmoitinpainike:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia paloilmoitinpainikkeita.

Palokellot:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia palokelloja, jotka kuuluvat hyvin tiloissa.

Paloilmaisimet:
Kiinteistön paloilmaisimina toimivat kerroskohtaiset savu- ja lämpöilmaisimet.

Sprinklaus:
Kiinteistössä on automaattinen sprinklerilaitteisto, joista autohallin ja toimistokerrosten tilat kuuluvat märkäjärjestelmän piiriin ja autohallin ajoluiska kuivajärjestelmän piiriin. Sprinklerilaitteistojen vesilähteenä toimii HSY vesijohto ja se kattaa kaikki tilat.

Sprinklerikeskus:
Sprinklerikeskus sijaitsee kellarikerroksen tilassa. Sprinklerikeskukseen on asennettu kaksi kappaletta DN 100 märkähälytysventtiiliä oheislaitteineen, sekä yksi kappale DN100 kuivahälytysventtiiliä oheislaitteineen.

Sprinkler-syöttöliittimet:
Sprinklerin syöttöliittimet (2 kpl) sijaitsevat katutasossa, Konepajankujan puolella olevan sisäänkäynnin ja ajoluiskan vieressä (syöttöpaine max. 12 bar). Lisäksi syöttöliittimien vieressä sijaitsee kaksi kuivanousuliitintä.

Srinkler-kello:
Ei ole.

Savunpoisto:
Kiinteistön savunpoisto tapahtuu maanpäällisten kerrosten osalta painovoimaisesti ja kellarikerroksen / autohallin osalta koneellisesti erillisten savunpoistopuhaltimien avulla. Kiinteistöön on laadittu erillinen savunpoistosuunnitelma, josta ilmenee tarkempi kuvaus savunpoistojärjestelmästä. Savunpoistosuunnitelmaa säilytetään SPOK-keskuksen yhteydessä.

Savunpoiston laukaisukeskus:
Savunpoiston laukaisukeskus sijaitsee paloilmoitinkeskusta vastapäätä, Konepajankujan puolella olevan A3-portaan ensimmäisen kerroksen tasanteella, lähellä ulko-ovea.

Savunpoiston ohjauskeskus: (SPOK)
Savunpoiston ohjauskeskus sijaitsee paloilmoitinkeskusta vastapäätä, Konepajankujan puolella olevan A3-portaan ensimmäisen kerroksen tasanteella, lähellä ulko-ovea.

Savunpoiston laukaisupainikkeet:
Savunpoiston laukaisupainikkeet (9 kpl) sijaitsevat savunpoiston laukaisukeskuksen kannessa kiinni, sekä porrashuoneiden ensimmäisen kerroksen tasanteilla ja molemmissa iv-konehuoneissa.
Savunpoiston laukaisupainikkeet on merkitty seuraavasti:

• PRH 1
• PRH 2
• PRH 3
• Aula

Savunpoistoluukut:
Kiinteistössä on kuusi sähköisesti avattavaa savunpoistoluukkua, jotka sijaitsevat porraskäytävien ylätasanteilla, sekä molemmissa iv-konehuoneissa.

Savunpoistoikkunat:
Kiinteistössä on kolme sähköisesti avattavaa savunpoistoikkunaa, jotka sijaitsevat aulan lasikaton yhteydessä. Lisäksi jokaisessa maanpäällisessä kerroksessa on useita manuaalisesti avattavia savunpoistoikkunoita.

Savunpoistopuhaltimet:
Autohallissa on kaksi erillistä savunpoistopuhallinta, joiden ulospuhallus tapahtuu ensimmäisen kerroksen tasolta.

Savunpoistopuhaltimien virtakytkin:
Savunpoistopuhaltimien virtakytkin sijaitsee savunpoistokeskuksen yhteydessä.

Savuverhot:
Ei ole.

Turvavalokeskus:
Kiinteistössä on kaksi akkuvarmennettua turvavalokeskusta (NeptoLux), joista toinen sijaitsee kellarikerroksen teletilassa ja toinen kuudennen kerroksen iv-konehuoneen tilassa (6.0005).
Poistumisteiden merkkivalojen valaistuksen toiminta-aika on vähintään 60 minuuttia.

Väestönsuoja:
Kiinteistössä on kaksi väestönsuojaa, jotka sijaitsevat kellarikerroksen tiloissa. Molemmat väestönsuojat ovat tyhjennettävissä- ja käyttöönottokunnossa 72 tunnin vasteajalla.

Avainhallinta / lukitus:
Kiinteistön lukitus pohjautuu Sento-sarjoitukselle, jonka avainhallinnasta vastaa AccessPoint Oy asiakaspalvelu, puh 010 219 6380 (arkisin 8-16)  ja sarjoituksesta isännöitsijä Laura Pitkänen, puh 046 875 2834.

Sähköpääkeskus:
Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee kellarikerroksen tilassa.

UPS / varavoima:
Kiinteistössä ei ole UPS- tai varavoimajärjestelmää, joten mahdollisen sähkökatkoksen varalle kannattaa tiloihin hankkia muutama käsivalaisin, sekä paristoilla toimiva matkaradio.

Koneellinen ilmastointi:
Kiinteistössä on yhteensä seitsemän tulo- ja poistoilmakonetta, joiden iv-konehuoneet (2 kpl) sijaitsevat kuudennen kerroksen tilassa. Iv-konehuoneiden kautta tapahtuu kulku myös katolle. Molemmissa iv-konehuoneissa sijaitsee myös yksi savunpoistoluukkujen laukaisupainike.

Ilmastointilaitteiden- ja kanavien puhdistus:
Kiinteistö on valmistunut vuonna 2018, joten ilmastointilaitteiden- ja kanavien puhdistus ei ole ajankohtaista lähivuosien aikana. Ravintolan keittiön osalta puhdistus tapahtuu lakisääteisesti kerran vuodessa.

Tulvavahingot:
Mahdollisista tulvista aiheutuvia vesivahinkoriskejä kiinteistölle ei ole.

Vartiointi:
Kiinteistössä on piirivartiointi josta vastaa Securitas Oy, puh 020 491 2600 (hälytyskeskuspalvelut, 24h).

Kiinteistöpalvelut:
Kiinteistöpalveluista vastaa Are Oy, jonka nimettynä huoltomiehenä toimii Alexey Sitkin, puh 050 571 6264. Huoltoyhtiön päivystysnumero 020 530 5700 (24h).
asiakaspalvelukeskus@are.fi voi laittaa ei kiireelliset päivystyspyynnöt ym. työpyynnöt.

Siivouspalvelut:
Siivouspalveluista vastaa (isännöitsijä ilmoittaa kun on tiedossa).

Yleinen turvallisuus:
Kiinteistön yleinen turvallisuus ja siisteys on hyvä.

Kiinteistön oma palo- ja turvallisuustarkastusryhmä:
Ei ole.

Muuta:
Fredriksberg muodostuu neljästä toisiinsa kytketystä toimistotalosta (A-, B-, C- ja D-talot).

Poistumisreitit:
Kiinteistön poistumisreitteinä toimivat tasoporras (A1), sekä kaksi kierreporrasta (A2 ja A3). Kaikki kolme porrasta toimivat myös hätäpoistumisportaina. Poistumisreitit on varustettu turvavalaistuksella sekä kyltein.

HUOMIO ETTÄ POISTUMISREITIT OVAT VAPAAT TAVAROISTA!!!

Yhteinen kokoontumispaikka: Yhteinen kokoontumispaikka sijaitsee Konepajankujan puolella olevan päiväkodin leikkipihan edustalla.

2.3. ARAT JA VAARAA TUOTTAVAT KOHTEET

Arkoja kohteita:	Liikkeiden kassavarat, maakaasu, ravintolan keittiö- ja asiakastilat, autohalli, teletila, muuntamo, atk-laitteet ja tekniset laitetilat.
Vaaraa tuottavia kohteita:	Itse kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiedetä olevan mitään vaaraa tuottavia kohteita, poislukien vieressä oleva vilkas ajoneuvoliikenne ja siellä mahdollisesti kemikaalikuljetuksiin liittyvä liikenneonnettomuus, jolloin ilmastoinnin nopea pysäytys on tärkeää.

VAARATILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET

UHKA	VAIKUTUS	SUOSITUS ENNALTA-EHKÄISEVISTÄ TOIMENPITEISTÄ KIINTEISTÖÖN
Kellari-, huoneisto- ja ullakkopalo	Välitön uhka uhanalaisten tilojen haltijoille, välillinen uhka muille rakennuksessa oleville. Mittavat omaisuusvahingot, uhka myös henkilö-turvallisuudelle Mahdollisesti muutto tilapäisesti muualle.	Tiedotetaan kiinteistön paloteknisistä laitteista sekä yleisimmistä syttymissyistä ja jaetaan toimintaohje tulipalon varalta (sisältyy kiinteistön pelastus-suunnitelmaan). Huolehditaan, että kaikki poistumisreitit ovat vapaina ja ne on merkitty ja porrashuoneiden savunpoisto on kunnossa. Palavia nesteitä ja kaasuja ei säilytetä varastotiloissa. Läpivientien tiiviys osastoivissa rakenteissa tulee varmistaa
Kaasuvuoto / räjähdys	Välitön uhka huoneiston haltijalle, välillinen uhka kiinteistössä oleville.	Tiedotetaan tilojen käyttäjille erilaisten kaasujen käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä.
Sähkökatkos ja tapaturma	Suora vaikutus liiketoimintaan.	Suositellaan tilojen käyttäjille käsivalaisimien, paristokäyttöisen matkaradion- ja ensiaputarvikkeiden hankintaa ennakkoon.
Vesivahinko	Omaisuusvahinko ja liiketoiminnan osittainen keskeytys.	Tarkistetaan putkistojen ja laitteiden kunto 10 vuoden välein sekä tiedotetaan päävesisulun sijainti.
Katolta putoava lumi ja jää	Välitön uhka rakennuksen vieressä kulkeville ihmisille. Seurauksena pahimmillaan vakava henkilövahinko. Vastuu kiinteistön omistajalla.	Laaditaan selkeät valvonta ja vastuusopimukset kiinteistön huoltoyhtiön kanssa. Tilojen käyttäjien tulee ilmoittaa katolta putoavasta lumesta ja jäästä heti huoltoyhtiölle.
Sairaskohtaus	Yksittäinen henkilö	Tilojen haltijat kartoittavat yrityksensä ensiaputaitoiset henkilöt ja jakavat heille toimenpideohjeet sairaskohtauksen varalta.
Murto ja ilkivalta	Henkilö- ja omaisuusvahinko.	Huolehditaan hyvästä valaistuksesta ja riittävästä lukituksesta. Tilojen haltijat huolehtivat tilojensa turvallisuustasosta.
Vaarallisten aineiden onnettomuus	Terveysvaikutukset rakennuksessa oleville henkilöille.	Toimintaohjeet ja tiedottaminen yleisestä vaaramerkistä. Hankittu tiivistysteippiä. Neuvottu ilmastoinnin pysäytyksen merkitys. Toimitaan viranomaisohjeiden mukaisesti.
Säteily-onnettomuus	Terveysvaikutukset rakennuksessa oleville henkilöille.	Toimintaohjeet sisälle suojautumisesta (sisältyy kiinteistön pelastus-suunnitelmaan). Toimitaan viranomaisohjeiden mukaisesti.
Poikkeusolot	Suora vaikutus kaikille kiinteistössä työskenteleville.	Toimitaan viranomaisohjeiden mukaisesti.

2.4 ENERGIA, VESI, SÄHKÖN PÄÄKYTKIN, ILMASTOINNIN- JA SAVUNPOISTON KYTKIN SEKÄ PALOILMOITINKESKUS

Sähkön toimittaja:	Helen Sähköverkko Oy
Veden toimittaja:	HSY,vesi
Veden pääsulku sijaitsee:	Kellarikerros, lämmönjakohuoneen tilassa
Sähkön pääkytkin sijaitsee:	Kellarikerros, sähköpääkeskuksen tilassa
Ilmastoinnin hätäkatkaisukytkin sijaitsee:	Ensimmäinen kerros, paloilmoitinkeskuksen vieressä, A3- porras
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat: (9 kpl)	Ensimmäinen kerros, savunpoiston laukaisukeskuksen kannessa kiinni, sekä porrashuoneiden ensimmäisen kerroksen tasanteilla ja molemmissa iv-konehuoneissa
Ilmastoinnin katkaisee:	Arkisin työaikana kiinteistön huoltomies ja muina aikoina ravintolan henkilökunta
Paloilmoitinkeskus sijaitsee:	Ensimmäinen kerroksen tasanteella, A3- portaassa, lähellä ulko-ovea
Paloilmoitinkeskuksen hoitaja:	Kiinteistöhuolto ARE Oy, puh 020 530 5700 (24h)

 

2.5. NAAPURIT

Amer Sports Suomi, Telia, SOK, sekä useita muita liike- ja asuinrakennuksia.

 

2.6. TURVATTAVA HENKILÖSTÖ
Henkilövahvuudet ja jakautuminen työpaikoille: (keskimäärin yhtä aikaa paikalla)
Yleisesti noudatettavat työajat: toimistotilat, ark klo 7.00 – 17.00 (myös ilta- ja viikonlopputyöt mahdollisia)
Estelina Oy, ark 9.00 -17.00
R-Kioski, ma-pe klo 06.30 – 22.00, la klo 07.30 – 22.00, su klo 09.00 – 21.00
R-Kioski, erikoispyhät sunnuntai aukiolo-ajoilla
Oluthuone Konepaja / Kuikka, ma-pe klo 11 – 02, la 12-03, su 12 -24 (alustavat aukioloajat)
ravintola, ma -pe klo 8.00 – 24.00, la-su aukioloajat varmentuvat myöhemmin

Työpaikat:	Päivä:	Ilta:	Yö:	Yhteensä:
K krs / autohalli:	2	0	0	2
1 krs: (Oluthuone Konepaja / Kuikka)	5 + 70	6 + 120 (max)	6 + 120 (max)	126 (max)
1 krs: (R-kioski)	2 + 10	0	0	12
1 krs: (Estelina Oy)	3 + 3	0	0	6
1 krs: (Alice Italian)
1 krs: (Soupster)
1 – 2 krs: (Wonderland)	10 + 100	10 + 120	0	130
2 krs: (Jääkiekon SM Liiga Oy)	8 + 2	0	0	10
3 krs: (Helsingin kaupunki Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala)	70	0	0	70
4 krs: (tilat tyhjänä)	0	0	0	0
5 krs: (Avidly Oyj)	120 + 5	0	0	125
6 krs: (tilat tyhjänä)	0	0	0	0
6 krs: (tilat tyhjänä)	0	0	0	0

 

Yhteensä suojeltavaa henkilöstöä:

481 hlö (221+260)

Hälytystapa ja reitti väestönsuojaan:

Kunnan hälytystapa:	Elektroninen suurtehohälytin
Sisäinen hälytys annetaan:	Huutamalla ja palokellojen avulla
Väestönsuojat sijaitsevat: (2 kpl)	Kellarikerroksen tiloissa, Aleksis Kiven kadun puolella
Reitti väestönsuojaan:	A1 ja A3 portaiden kautta kellarikerrokseen. Reitit on merkitty virallisin vss-merkein

 

2.7 KIINTEISTÖN TURVALLISUUSORGANISAATIO
TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön edustajat:	Laura Pitkänen (Colliers Finland) 046 875 2834
Turvallisuuspäällikkö:	Nimetään tilojen käyttäjistä
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Nimetään tilojen käyttäjistä
Suojelutoimisto:	Väestönsuojan tilat Puhelin: Ei ole

ALUEVASTAAVAT: (aluevastaava vastaa oman vastuualueensa tyhjentämisestä)

Kerros:	Aluevastaavat:
K krs / autohalli:	Alexey Sitkin (kiinteistön huoltomies) puh: 050 571 6264 Muut kiinteistön huoltomiehet puh: 020 530 5700 Muut tilojen käyttäjät
1 krs: (Oluthuone Konepaja /  Kuikka)	Matti Ollikainen (ravintolapäällikkö) puh: 010 766 3531
1 krs: (R-kioski)	Työvuorossa olevat myyjät puh: 050 514 5575 Anne Mustonen (myyntipäällikkö) 046 920 0079 Anu Lindholm (aluepäällikkö) 0400 814 868
1 krs: (Estelina Oy)	Mari Sojakka 050 408 4942 Lana Vallo +372 521 6515
1 krs: (Alice Italian)	Ei vielä nimetty
1 krs: (Soupster)	Ei vielä nimetty
1 – 2 krs: (Wonderland)	Pepe Risu 044 539 8888 Timo Savolainen 044 559 5687 Nadezda Heiniö 044 527 4004
2 krs: (Jääkiekon SM-liiga Oy)	Pirjo Nurminen 040 596 4096 Riku Kallioniemi 044 768 8696
3 krs: (Helsingin kaupunki Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala)	Kaarlo Haario ilmoittaa tiedot 040 549 5042, 09 – 310 20885
4 krs: (tilat tyhjänä)	–
5 krs: (Avidly Oyj)	Sami Savolainen 045 657 6618 Mari Floman 050 568 1320
6 krs: (tilat tyhjänä)	–
6 krs: (tilat tyhjänä)	–

Aluevastaavia yhteensä: 16 hlö

 

2.8 VÄESTÖNSUOJAAN LIITTYVIÄ TIETOJA (kiinteistössä on oma väestönsuoja)

Suojan tunnus:	VSS1	Luokka-määritys:	S1	Pinta-ala m2	141
Henkilömäärä:	188	Kellari-kerroksen tilat:	Autohalli, sekä muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	Konepajankuja 1, kellarikerros			Puhelin:	Ei ole
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja asiakkaat, ea-piste

 

Väestönsuojan hoitaja:	Alexey Sitkin (kiinteistön huoltomies). HUOM! Vain rauhan aikana.
Suojan varahoitaja:	(isännöitsijä ilmoittaa nimen kun on tiedossa).

 

Suojan tunnus:	VSS2	Luokka-määritys:	S1	Pinta-ala m2	128,5
Henkilömäärä:	171	Kellari-kerroksen tilat:	Autohalli, sekä muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	Konepajankuja 1, kellarikerros			Puhelin:	Ei ole
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja asiakkaat, suojelutoimisto (toimii normaalioloissa varastotilana).

 

Väestönsuojan hoitaja:	Alexey Sitkin (kiinteistön huoltomies). HUOM! Vain rauhan aikana.
Suojan varahoitaja:	Nimetään varaston vuokranneesta yrityksestä (isännöitsijä ilmoittaa nimen kun on tiedossa).

 

Tilapäissuoja:

Molempien väestönsuojien tilat.

 
Koneiden ja laitteiden suojauksessa keskitytään toiminnan jatkuvuudelle tärkeimpien sekä vaikeimmin korjattavien laitteiden suojaamiseen.

KUNNAN VÄESTÖNSUOJAAN LIITTYVIÄ TIETOJA (kunnan väestönsuoja)
Kalliosuojat Helsingissä (väestönsuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisiin suojiin).
 
Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väelle tai niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla Yhteiset suojat ovat usean taloyhtiön tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia. Yleisiä ja yhteisiä suojia on myös samoissa tiloissa.
 
Lisätietoja väestönsuojiin liittyvistä asioista saat soittamalla päivystävälle palotarkastajalle.

3. TYÖPAIKKATURVALLISUUS
Kiinteistön turvallisuus rakentuu suuressa määrin työpaikkaturvallisuuden varaan. Jos turvallisuus työpaikoilla ei ole kunnossa, menetetään pelastustoimenpiteiden aloittamisessa aikaa, mikä on vaarallista esim. tulipalotilanteessa. Työpaikoilla on hyvä kouluttaa henkilökuntaa yllättävien tilanteiden varalle sekä pyrittävä hankkimaan lähietäisyydelle tarvittava pelastuskalusto, jotta nopeiden torjuntatoimenpiteiden aloittaminen on mahdollista. Työpaikoilla on nimettävä riittävä määrä aluevastaavia. Heidät on koulutettava siten, että toiminnan aloittaminen onnettomuustapauksissa sujuu viivytyksittä. Yleisövaltaisissa työpaikoissa on asiakkaiden opastukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.1. TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT
Ennakoivat tehtävät

1. Perehtyä kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja osallistua kiinteistön palotarkastuksiin.
2. Turvallisuushenkilöiden nimeäminen.
3. Turvallisuus- ja pelastusasioiden kehittäminen.
4. Järjestää itselle ja muulle turvallisuusorganisaatiolle riittävä koulutus tehtävien suorittamiseksi.
5. Suojelumateriaalin hankinnan ja varastoinnin seuraaminen.
6. Tiedottaa turvallisuusasioista kiinteistössä työskenteleville.
7. Välittää kiinteistössä havaitut, turvallisuuteen liittyvät epäkohdat kiinteistön omistajan edustajalle.
8. Ilmoittaa paloilmoittimen vastuullisen hoitajan muutoksesta aluehälytyskeskukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Johtaa toimintaa uhka- ja onnettomuustilanteissa kunnes viranomainen ottaa johtovastuun.
2. Varmistaa kohteessa olevien henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojaamisen.
3. Olla pelastusviranomaisten käytössä onnettomuuspaikalla.
4. Olla sovitulla kokoontumispaikalla ottamassa aluevastaavien tilannetiedotteita vastaan.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteiden jälkeen

1. Huolehtia jälkivahinkojen torjunnasta onnettomuuden jälkeen.
2. Tarkistaa henkilöstön- ja kiinteistön tilanne, käynnistää mahdolliset jälkitoimenpiteet (vartiointi, siivous, jälkiraivaus) sekä informoida kiinteistön- ja yrityksen johtoa.
3. Olla yhteydessä kiinteistön omistajan edustajaan, sekä tarvittaessa myös vuokratilojen haltijoihin.
4. Vastata tiedottamisesta yhdessä yrityksen johdon ja viranomaisten kanssa.

3.2 ALUEVASTAAVAN TEHTÄVÄT:
Aluevastaavien tehtävänä on toimia turvallisuusjohdon alaisuudessa ja toteuttaa pelastussuunnitelman edellyttämät tehtävät vastuualueellaan, varmistaa siellä olevien henkilöiden turvallisuus sekä pyrkiä ehkäisemään omaisuusvahinkoja ja rajata ne mahdollisimman vähiin.

Ennakoivat toimenpiteet:

1. Tutustu kiinteistön poistumisreitteihin, selvitä oman vastuualueesi tilat.
2. Huolehdi oman vastuualueesi poistumisreittiopasteista.
3. Tunne vastuualueesi sammutusvälineistön sijainti ja tutustu sammutusvälineiden käyttöön.
4. Opasta alueesi henkilöstöä ensisammutusvälineiden käytössä, tiedota poistumisreiteistä, palosuojelujärjestelyistä sekä kokoontumispaikasta.
5. Huolehdi, että henkilökunta osaa avata poistumisteiden ovet hätätilanteissa.
6. Huolehdi, että poistumisteiden ovet ovat avattavissa aina ilman avainta, jos tiloissa on ihmisiä.
7. Raportoi rakennuksessa havaitut turvallisuuteen liittyvät epäkohdat turvallisuusjohdolle.
8. Huolehdi, että toimipaikan turvallisuusohje on esillä ja että sen tiedot on päivitetty.
9. Merkitse turvallisuusjohdolle annettavaan pohjapiirrokseen kiinteistön sammutusvälineiden sijainti sekä hätäpoistumisreitit.
10. Huolehdi, että poistumisreitit, sähkökeskusten- ja palokaluston edustat ovat vapaat tavaroista.
11. Huolehdi, että viallisia sähkölaitteita ei käytetä ja niistä tehdään ilmoitus huoltoliikkeelle.
12. Huolehdi, että henkilökunta tietää reitin väestönsuojaan.
13. Huolehdi mahdollisten käsivalaisimien kunnosta.
14. Huolehdi kerroksesi ensiapukaappien sisällöstä ja niiden sijainnin merkitsemisestä
15. Huolehdi, että ilmoitustauluilla on aina esillä hätänumero, aluevastaavan nimi ja puhelinnumero sekä turvallisuusohje.
16. Osallistu järjestettävään ensiapu-, esisammutus- ja turvallisuuskoulutukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Varmista hälytyksen perillemeno puhelimella aluehälytyskeskukseen (112).
2. Järjestä puhelinpäivystys sovittuun numeroon.
3. Kerro hälytyskeskukseen kuka ja missä vastaanottaa pelastusviranomaiset.
4. Huolehdi sammuttamisesta, pelastamisesta sekä ensiavun antamisesta onnettomuustilanteissa.
5. Varmista, että hätäpoistumisen yhteydessä kaikki omalla vastuualueella olevat henkilöt poistuvat tiloista suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
6. Auta avuntarpeessa olevia.
7. Poistu itse viimeisenä suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
8. Ilmoita turvallisuusjohdolle oman vastuualueesi tyhjentymisestä.
9. Toimi häiriötilanteissa turvallisuusjohdon tai pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Tehtävät uhka- ja onnettomuus tilanteen jälkeen

1. Tarkasta oman vastuualueesi tilanne.
2. Ilmoita tilanne turvallisuusjohdolle.

3.3. VARAUSMENETTELY (VAP)

Henkilöstön vapautusmääräykset selvitetään henkilöstön asuinkunnan aluetta hoitavan sotilasesikunnan kanssa. Henkilöstön varaamisessa noudatetaan puolustusministeriön määräyksiä. Vapauttaminen tarkoittaa, että vapautettu on päätetty jättää sodan aikana toistaiseksi kutsumatta palvelukseen ja vapauttaminen koskee vain sitä aikaa, jonka kuluessa voidaan pikakouluttaa seuraaja. Vapauttaminen raukeaa, jos henkilö vaihtaa yritystä tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, jonka vuoksi varaukset on tarkistettava vähintään kahden vuoden välein. Varatun siirtyessä pois yrityksestä, ilmoitetaan siirtoasia hänen asuinkuntansa aluetta hoitavalle sotilasesikunnalle.

3.4 JOHTOPAIKKA
Normaalioloissa onnettomuuden johtaminen suoritetaan tapahtumapaikalla. Poikkeusoloissa johtaminen tapahtuu yleensä väestönsuojaan (tai sen läheisyyteen) sijoitetusta johtopaikasta. Johtopaikka valmistellaan suojelun toimeenpanovaiheessa sellaiseen toimintakuntoon, että sieltä voidaan johtaa pelastustoimenpiteitä poikkeusoloissa. Radioantenni- ja puhelinkaapelit tarkistetaan ja täydennetään normaalioloissa.

3.5 TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS
Turvallisuuspäällikkö vastaa pelastussuunnitelmaan nimetyn turvallisuusorganisaation koulutuksesta. Peruskoulutus järjestetään yhteistyössä Yrityssuojeluyhdistys ry:n kanssa. Täydennys / kertauskoulutus järjestetään kulloisenkin tarpeen mukaan mm. turvallisuushenkilöstön vaihtuessa.

Aluevastaavat käyvät läpi pelastussuunnitelman oman vastuualueensa henkilöstön kanssa, sekä kiertävät kiinteistön poistumisreitit ja tarkistavat sammuttimien sijainnit.

Koulutuksen sisältö
Koulutuksen pääpaino on arkipäivän uhkakuviin varautumisessa, kuten tulipalo, pommiuhka, tapaturma, ympäristöonnettomuus, sähkökatko ja vesivahinko. Koulutuksessa korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

Turvallisuusjohdon ennaltaehkäisevällä ja valistavalla asenteella saadaan tutkimusten mukaan paras lopputulos.

3.6. RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS
Rakenteellinen turvallisuus on merkittävä osa paloturvallisuutta, joka perustuu rakenteiden paloluokitukseen, osastointiin, palokuorman pienentämiseen, laitteiden käyttötapoihin ja palotarkastuksiin. Rakenteellisten toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan henkilöstö, tärkeät koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ja tuotteet onnettomuuksien, räjähdyksien, myrkyllisten kaasujen ja radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilta. Suojautuminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ulos, kiinteistöten sisätiloihin tai poikkeusoloja varten rakennettuihin väestönsuojiin.

3.7  VÄESTÖNSUOJAMATERIAALI (SÄILYTETÄÄN VÄESTÖNSUOJASSA)
SUOJAN TYÖKALUT: (oranssinen laatikko VSS-tunnuksella varustettuna, hankitaan viimeistään suojeluvalmiuden kohottamisen astuttua voimaan).

Sisällys:

- Pajavasara 2 kg - Voimaleikkuri 600 mm - Sorkkarauta 600 mm - Rautasahan teriä 5 kpl - Kirvesmiehen vasara 0,5 kg - Kantovaate 0,8x2 m - Trasselia 1 kg pussi

- Katkaisutaltta 300 mm - Veistokirves n.400 mm - Pistosaha terä 500 mm - Jakoavain max kita 35 mm - Puukko - Pelastusköysi 20 m d=12 mm - Pakkausteippiä 2 rl 50 mm

- Piikkitaltta 300 mm - Kenttälapio n.500 mm taitettuna - Rautasaha - Linjapihdit n.200 mm - Ruuvitaltta kärki 8 mm terä 150 mm - Naulapussi n.2 kg nauloja 60 ja 75 mm

Suojakohtainen kalusto
(talosuojeluohjeen mukaan)

- Ensiapulaukku - Suoja-asu - Kumisaappaat - Suojakypärä

- Käsivalaisin - Lapio - Suojakäsineet - Suojalasit

- Suojanaamari - Palosanko - Sankoruisku - Suojan työkalut - Rautakanki

HUOM!
Suojan materiaali käsittää pääosin vain suojan ja sen hoitoon liittyvää materiaalia sekä suojan hoitajan ja apulaisen henkilökohtaiset suojavarusteet.
Suojan materiaalista ja sen tarkastuksista antavat kunnan viranomaiset ohjeita julkisella kuulutuksella.

Kaikella väestönsuojelumateriaalilla on järkevät vanhenemisaikansa. On hyvä merkitä hankittuun materiaaliin hankintavuosi ja säilyttää hankinnan asiakirjat.

Lisätietoa väestönsuojamateriaaliin liittyen saat osoitteesta www.temet.fi tai www.malkit.fi

3.8 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTAMINEN

Ohjeet siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan

1. Suojalle määrätään suojan valvoja ja apulainen, jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Jos varsinaiset ovet ja luukut on nostettu pois saranoiltaan ja varastoitu, sijoitetaan ne paikoilleen. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan. Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälä tiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden (30 l / hlö).
10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä.
11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan. B/C-Iuokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
16. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
17. Katsotaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. Varanestettä tulisi olla erillisessä pullossa (värjättyä polttoöljyä).
18. Ilmamäärämittarien herkkyys kokeillaan koekäytön yhteydessä.
19. Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto.
20. Tarkistetaan suojan paineisuus: Painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa.
21. Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan: valaisimet ja varalamput, katkaisimien toiminta, seinäkoskettimien kunto.
22. Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan (suojiin). Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla.
23. Suoja varustetaan määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
24. Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana olevat henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
25. Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt n. kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan.
26. Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan.
27. Kulkuteille- ja käytäviin kiinnitetään kilvet, jotka osoittavat tien suojaan.

Suojaan on suojelun toimeenpanovaiheessa hankittava välttämätön kalustus ja välineistö pitkäaikaista oleskelua varten sekä yleisradiovastaanotin (paristokäyttöinen) ja puhelin.

3.9. VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN PÄÄASIALLINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA SEURAAVISTA ASIOISTA:

1. Väestönsuojassa on lakisääteinen suojavarustus
2. Väestönsuojan tekninen huolto on suoritettu (koneet, laitteet, tiivisteet).
3. Väestönsuojan siisteys.
4. Väestönsuojan ilmastointilaitteen huoltokirja ja käyttöohjeet ovat esillä.
5. Väestönsuojan epäkohdista raportoidaan kiinteistön suojelujohdolle.
6. Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa korjausmääräyksen kiinteistön omistajalle.

VÄESTÖNSUOJAN VARUSTUS
Väestönsuojan varustukseen kuuluvat vähintään:

1. Suojan työkalut
2. Kuivakäymälät
3. Vesisäiliöt
4. Sulkuteltta

Oman kuntasi pelastusviranomaiselta saat tarvittaessa lisätietoa.

VÄESTÖNSUOJAN HUOLTO, MATERIAALIHANKINNAT JA SIIVOUS
Kaikki väestönsuojaan liittyvät huollot, materiaalihankinnat ja siivoukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
Väestönsuojaan liittyvien huoltojen toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja ja haltija tai huoltoliike. Huollon yhteydessä on väestönsuojan hoitaja hyvä olla mukana.

VÄESTÖNSUOJAN MUU KÄYTTÖ
Väestönsuoja voi olla haltijan käytössä esim. arkistona, kerhohuoneena tai varastona, mutta se on oltava käyttöönottokunnossa 72 tunnissa hälytyksen antohetkestä.

4. TOIMINTAOHJEITA UHKATILANTEIDEN VARALTA

Soittaminen yleiseen hätänumeroon 112

1. Kerro ensin nimesi.
2. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä.
3. Kerro tarkka osoite ja kunta.
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.

Yleisöpuhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa. Matkapuhelimesta soitettaessasi et tarvitse suuntanumeroa.

Tutustu ennalta hätäpoistumisreitteihin:
Poistumisen on onnistuttava savussa ja pimeässä. Sulje silmäsi ja yritä poistua, niin huomaat kuinka vaikeaa se on. Tutustu myös annettuihin poistumisohjeisiin sekä yhteisen kokoontumispaikan sijaintiin.

Tunne välineet:
Selvitä käsisammuttimien, palopostien, paloilmoitinpainikkeiden- ja ensiapuvälineiden paikat ja lue käyttöohjeet sammuttimen kyljestä ennakolta.

Palon ehkäisy:
Pidä kulkutiet vapaina, myös tavaralähetysten tullessa ja huolehdi kahvinkeittimistä, kopiokoneista ja muista laitteista, äläkä tyhjennä tuhkakuppeja roskiin. Ilmoita viallisista sähkölaitteista, -johdoista tai turvallisuuden epäkohdista turvallisuuspäällikkölle. Kynttilöiden käyttöä sisä- ja ulkotiloissa on vältettävä.

Jälkivahinkojen torjunta:
Siivoa, raivaa ja tuuleta tilat ja poista sammutusvesi- ja jauhe tarkkaan sekä kuivaa tilat kosteusvahinkojen estämiseksi. Suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö. Palopaikkaa on vartioitava uudelleensyttymisen estämiseksi.

4.1. TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEESSA
Nopean uhkatilannetiedottamisen henkilöstölle rakennuksessa suorittaa turvallisuusorganisaatio.
Julkisuuteen tapahtuvan tiedottamisen hoitaa keskitetysti yrityksen johto yhdessä eri viranomaisten kanssa, turvallisuusjohdon avustamana. Muilta ulkoinen tiedottaminen on kielletty. Huomioitavaa on se, että viranomaisen tai yrityksen antamat tiedot eivät saisi olla keskenään ristiriidassa, vaan tiedottamisessa tulisi pyrkiä yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Huomioitavaa on myös se, että viranomaiset vastaavat omasta tiedottamisestaan.

Tavanomaista on nopea tilanne- ja tapahtumatiedon antaminen tiedotusvälineille suoraan onnettomuuspaikalta, jolloin tiedon tulee olla oikeata ja luotettavaa – ei vääristeltyä. Väärän tiedon antaminen paljastuu melkein aina, mikä vahingoittaa yrityskuvaa. Tietoa tulee antaa myös riittävästi; tällöin ei synny kuvaa, että tietoja ”pimitettäisiin”.

Henkilöstön tulee tukea yrityksen johtoa tiedottamisessa mm. hankkimalla riittävästi luotettavaa tietoa onnettomuudesta ja sen seurausvaikutuksista.

Muista, että tietosuoja on otettava huomioon kun henkilövahingoista tiedotetaan.

Lehdistö saa tavallisesti tiedon tapahtumasta ennen yrityksen johtoa ja pyrkii muutenkin määrätietoisesti hankkimaan tilannetietoa suoraan tapahtumapaikalta ja tapahtumassa mukana olevilta ihmisiltä.

Henkilöstölle on tarpeen korostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen tiedotustoiminnan merkitystä. Lähtökohtana on, että tietoja antaa vain yrityksen johto. Näin annetaan hyvä kuva yrityksestä, joka osaa toimia suunnitelmallisesti ja harkitusti myös onnettomuustilanteissa.

Henkilöstön pitäminen ajan tasalla on tarpeen mm. toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä lakisääteisten työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteiden takia. Myös työntekijöiden henkinen hyvinvointi edellyttää tietojen saamista tapahtumasta ja sen seurauksista.

Muista, että tiedottamisen vastuu onnettomuustilanteissa on ensisijaisesti viranomaisilla, yrityksen johdolla ja viestintäjohdolla. Pyri aina ohjaamaan mediakontaktit viranomaisille tai yrityksen viestinnästä vastaaville henkilöille.

4.2. TULIPALO JA TULITYÖOHJE

Tulipalo:
Jos et saa paloa heti sammumaan, pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita, ilmoita pelastuslaitokselle ja pyri estämään tulen leviäminen. Muista, savu tappaa.

ILMOITA-PELASTA- SAMMUTA-RAJOITA- OPASTA

Ilmoita:
Pysy rauhallisena, soita 112 ja kerro:

1. Nimesi, tarkka osoite ja kunta.
2. Missä- ja mikä palaa, mitä on tapahtunut.
3. Onko ihmisiä vaarassa.
4. Miten palokunta opastetaan palopaikalle.
5. Älä katkaise puhelua ilman lupaa.

Pelasta:
Tärkein toimenpide on pelastaa ihmiset vaara-alueelta pois merkityille poistumisreiteille, älä käytä hissiä. Pyri myös pelastamaan arvokas omaisuus, jos on aikaa ja peitä, kalliit koneet vesivahinkojen välttämiseksi. Siirrä, jos se on mahdollista ja turvallista, vaaralliset ja palavat aineet palopaikalta kauemmaksi.

Sammuta:
Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyöt. Sulje palo-ovet, ikkunat ja ilmastointi ja ilmoita palosta turvallisuusjohdolle. Alkusammutuksessa pyritään käyttämään ensisijaisesti lähintä alkusammutusvälinettä. Liiku matalalla ja aloita sammuttaminen liekkimeren edestä, jatka taakse ja sammuta tuulen yläpuolelta. Sammuta seinät ja tekstiilit alhaalta ylös ja keskeytä sammutus liekkien kadotessa. Muista, että kemiallinen sammutin toimii vain hetken. Muista myös, että vettä ei saa käyttää mihinkään sähköjännitteellisiin kohteisiin, vaan käytä peitettä tai kemiallista sammutinta. Sammutustehoa lisää useampi sammuttaja, joten sammuttimia heti varalle.

Rajoita:
Rajoita palo sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi.

Opasta:
Opasta ihmiset rauhallisesti poistumaan ulos rakennuksesta poistumisreittejä pitkin, mieluiten yhteiselle kokoontumispaikalle sekä opasta palokunta paikalle.

Tulityöohje:
Tulitöitä tehdessä on noudatettava suojeluohjetta ”Tulityöt” ja ”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.

Mitä tulityöllä sitten tarkoitetaan;
Tulityöllä tarkoitetaan sellaisia tulitöitä, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus sekä metallien hionta, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.

Tulityölupa voidaan myöntää ainoastaan henkilölle, jolla on tulitöihin oikeuttava, voimassa oleva tulityökortti. Kortti tulee aina vaatia nähtäväksi.

Tulityövartiointia on suoritettava tulitöiden tekemisen jälkeen vähintään yksi tunti tai tulityöluvassa ko. tulityökohteeseen määritelty vartiointiaika.

4.3. TAPATURMA
Tapaturman sattuessa on tärkeää, että välittömät ensihoitotoimenpiteet aloitetaan välittömästi paikalla olevan henkilöstön toimesta. Tee nopea tilannearvio ja käynnistä potilaan ensiapu. Käytä ensiapukaapin välineistöä ja- tarvikkeita ja pyydä apuvoimia työpaikan ensiaputaitoisilta. Suuremmissa sairastapauksissa ota yhteys aluehälytyskeskukseen (112). Ammattiauttajien saapuessa paikalle, johtovastuu siirtyy heille.

Sairaankuljetusyksikköä tilattaessa kerro

1. Mitä on tapahtunut (arvioi autettavien määrä ja avun tarve mahdollisimman tarkkaan).
2. Kuka olet, osoite ja tapahtumapaikka.
3. Milloin tapaus sattui ja miten opastus tapahtuu.
4. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.
5. Järjestä selkeä opastus paikalle, äläkä jätä potilasta yksin.

Hengityksen- ja verenkierron turvaaminen:

Sekä aikuisen että lapsen elvytyksessä on sama painelu-puhallussuhde: 30 painelua, 2 puhallusta. Lapsen (alle 8 v.) elvytys aloitetaan kuitenkin aina viidellä alkupuhalluksella, sillä lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen. Jos elvytys aloitetaan nopeasti, selviytymismahdollisuudet joko kaksin- tai kolminkertaistuvat. Jos elvytys aloitetaan 3-5 minuutissa, kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta potilaasta selviää.

Paineluelvytys aloitetaan heti, jos henkilö ei ole herätettävissä eikä hengitä normaalisti. Paineluelvytyksen painelupaikka on rintalastan keskellä. Aikaisemmin käytössä olleen kahden sormen mittaustekniikka ei ole enää käytössä. Jos aikuisen ja lapsen elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen 1-2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle henkilölle.

Ensiapu:

Verenkierto, jos sydän on pysähtynyt, aloita paineluelvytys seuraavasti;

1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys: 30 painelua, 2 puhallusta
2. Lapsen painelu-puhalluselvytys: 5 alkupuhallusta, 30 painelua ja 2 puhallusta
3. Elvytys (hengitysteiden avaaminen ja tekohengitys)

Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokki ja tajunnan tason tutkiminen.

1. Suuret verenvuodot (tukitaan keinolla millä hyvänsä).
2. Sokki (potilas makuulle jalat ylös).
3. Tajunnan tason tutkiminen (puhuttelu ja koskettelu).

Opettele elvytys- ja ensiavun toimenpiteet.

4.4. VARKAUS, RYÖSTÖ, POMMIUHKA JA UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN

VARKAUS:
Varkautta ja ryöstöä usein edeltää tiedustelu, joten tarkkaile oudosti käyttäytyviä henkilöitä ja paina tuntomerkit mieleesi ja pidä arvoesineet- ja rahat pois näkyviltä, mielellään lukituissa tiloissa. Jos joudut varkauden kohteeksi, ilmoita aina poliisille hätänumeroon puh 112.

RYÖSTÖ:
Hälytä poliisi heti, kun voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi tai muita ja varo, ettet käytökselläsi yllytä tai ärsytä ryöstäjää, sillä rikollinen on yleensä aseistautunut, vaan pyri pysymään rauhallisena ja yritä painaa mieleesi rikollisen tuntomerkit, pakoreitti ja mahdollisen ajoneuvon tuntomerkit. Rauhoita asiakkaita ja yritä pitää uteliaat loitolla, äläkä sotke jälkiä. Muista uhatun jälkihoito ja tukeminen.

POMMIUHKA:
Pommiuhkatilanteessa kiinteistön evakuoinnista määrää poliisi, joka voi antaa määräyksen evakuoinnin aloittamisesta jo puhelimessa, ennen kuin poliisi ehtii edes paikalle.On erittäin tärkeää, että kiinteistön turvallisuusorganisaatio ja ylin johto on saanut tiedon mahdollisesta uhasta, jolloin se antaa aikaa valmistautua toiminnan mahdolliseen keskeyttämiseen.

JOS VASTAAT POMMIUHKAUSSOITTOON:

1. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
2. Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta.
3. Ole rauhallinen ja ystävällinen.
4. Nauhoita puhelu, jos mahdollista ja merkitse muistiin ilmoituksen tarkka sanamuoto ja kellonaika.
5. Kiinnitä muiden huomio ennalta sovitulla tavalla.
6. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
7. Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu.
8. Pyri selvittämään, missä-, milloin- ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
9. Ilmoita asiasta heti esimiehellesi tai turvallisuusjohdolle, jotka ilmoittavat asiasta poliisille, henkilöstölle ja mahdollisesti myös asiakkaille.
10. Ole tavoitettavissa mahdollisia lisätietoja varten, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.
11. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.
12. Täytä pommiuhkauslomake.

HÄLYTÄ:
Ilmoita asiasta heti esimiehellesi sekä turvallisuusjohdolle ja soita poliisille ja kerro tarkka kohde, osoite ja kellonaika, mihin opastus on järjestetty ja mihin poliisiauto voi ajaa. Lisäksi kerro nimesi ja puhelinnumero, josta soitat, älä sulje puhelinta ilman lupaa ja noudata saamiasi ohjeita.

Toimintaohjeet henkilöstölle pommiuhkatilanteessa:
Huolehdi henkilökunnan ja asiakkaiden ohjaamisesta pois uhka-alueelta ja varmista, että kaikki poistuvat rakennuksesta. Huomioi tuntemattomat matkalaukut, kassit, paketit tms. ja ilmoita havainnoistasi turvallisuusjohdolle ja poliisille. Eristä tarvittaessa alue, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.

HUOMIO!

ÄLÄ KOSKE EPÄILYTTÄVIIN ESINEISIIN JA JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON SEKÄ TIEDOTTAMISESTA VASTAAVAN YKSIKÖN TEHTÄVÄKSI.

UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN:

• Anna uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä.
• Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile.
• Pysy rauhallisena, pidä kädet näkyvillä ja vältä tuijottamista, kohdista katse kehon keskiosiin.
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta ja vältä äkkinäisiä liikkeitä, äläkä käännä selkääsi uhkaajalle.
• Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle ja pyri hälyyttämään apua niin, ettei uhkaaja huomaa.
• Ilmoita tapahtunut esimiehellesi, turvallisuusjohdolle ja tarvittaessa poliisille.

4.5. VAARALLISET AINEET
Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Tulipaloissa syntyy myös vaarallisia kaasuja. Kaasuvaarasta annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti. Lisätietoja saat mm. kuntasi pelastusviranomaisilta.

TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA:

Jos olet sisällä:
Pysy sisällä, sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi ja kutsu ulkona olevat sisälle. Älä mene kellariin tai väestönsuojaan, vaan pyri mahdollisimman ylös sisätiloissa, avaa radio ja kuuntele ohjeita, äläkä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja. Jos tarvitset välitöntä apua, soita hätänumeroon 112. Jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi (kangas suodattaa ilmaa), äläkä lähde omatoimisesti ulos, sillä voit joutua matkalla vaaraan. Jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla.

Jos olet ulkona:
Mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin ja toimi kuten edellä on neuvottu.

Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen:
Älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma kostealla vaatteella, nenäliinalla, ruoholla, turpeella tai sammaleella ja pyri pääsemään sisälle mahdollisimman nopeasti. Jos et kuitenkaan pääse heti sisälle, niin pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla. Älä koskaan mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle. Jos olet autossa, sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen ja kuuntele autoradiota.

Myrkytystietokeskus:
Puhelin 09- 471 977 (24 h/vrk)

4.6. SÄHKÖKATKOT
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Sähkökatkoksen sattuessa, älä soita aluehälytyskeskukseen, vaan energian toimittajan vikapäivystykseen.

Jos sähkö katkeaa:
Pysy rauhallisena, sillä useimmiten varavalaistus jää palamaan. Vältä tulitikkujen käyttöä (palovaara), vaan käytä taskulamppua, jos on saatavilla. Myös matkapuhelin antaa hyvin tilapäisvaloa. Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena avun saantia, sillä nimetyt aluevastaavat tarkastavat oman alueensa hissit. Sähkökatkoksen sattuessa, vältä turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua. Kytke virta pois laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelle. Jos toimintaa ei voida jatkaa, opastetaan henkilökunta ja asiakkaat ulos.

4.7. VESIVAHINKO
Selvitä etukäteen veden pääsulun sijaintipaikka sekä vastuullasi olevien tilojen veden sulkuventtiilit.
Jos havaitset vesivahingon, toimi seuraavasti:

Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt ja tyrehdytä vuoto sulkemalla veden pääsulku tai vastaava, jonka jälkeen pyri minimoimaan vahingot. Ilmoita vesivahingosta huoltomiehelle, turvallisuusjohdolle ja kiinteistön omistajan edustajalle, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vesivaaran uhatessa kiinteistön ulkopuolelta, toimi seuraavasti.

Selvitä vaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on putkivuoto, niin pyri tyrehdyttämään se ja pyri estämään veden pääsy rakennukseen hiekkasäkeillä, paperipaaleilla, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla tavalla tai toisella vesi poispäin rakennuksesta. Hälytä tarvittaessa lisäapua, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

4.8. RADIOAKTIIVINEN LASKEUMA
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti. Vaaratilanteesta ja toimintaohjeista kerrotaan viipymättä radiossa ja televisiossa. Jos tilanne vaatii nopeaa suojautumista, ihmisiä varoitetaan ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja seurattava radion ja television lähetyksiä. Kiireelliset tiedotteet tulevat kaikilta kanavilta ja ne katkaisevat muut ohjelmat. Ohjeet vaaratilanteiden varalle löytyvät myös puhelinluetteloiden alkulehdiltä. Suojautumista edellyttävän säteilytilanteen voi aiheuttaa ydinaseräjähdys tai vakava ydinvoimalaonnettomuus. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu ja sitä harjoitellaan säännöllisesti.

Radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaa vaaraa ei voida havaita aistein. Suojautumisaika saattaa venyä, jolloin on oltava sisätiloissa jopa useita päiviä. Vaara havaitaan ainoastaan mittauksien avulla.

Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan:

Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin.

Henkilöstön suojelu:

Mikäli laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika, on selvitettävä jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt, ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta ja ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä.

TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla. Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteilyvalvontaverkolla, joka havaitsee pienetkin muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmiselle aiheutuu säteilyvaaraa, siitä varoitetaan välittömästi yleisellä hälytysmerkillä ja toimintaohjeet annetaan radiossa.

Sisälle suojautuminen:
Yleisen vaaramerkin kuultuasi siirry sisälle, sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi. Avaa televisio ja radio, jonka kautta viranomaiset antavat lisätietoa. Hyvän suojan suojautumiselle saat kiinteistön keskiosista ja kellaritiloista.

Joditabletit:
Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Joditabletteja voit hankkia varmuusvarastoon apteekista. Tabletteja ei pidä kuitenkaan lähteä vaaratilanteessa noutamaan kiinteistön ulkopuolelta. Älä kuitenkaan nauti niitä ennen kuin viranomaiset ovat kehoittanet. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä tai muilta radioaktiivisilta aineilta.

Ruoan ja veden suojaus:
Vaaran uhatessa suojaa elintarvikkeet ja juomavesi muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin suojaavat hyvin radioaktiiviselta pölyltä. Säilykkeet ovat jo valmiiksi riittävän suojattuja.

Eläinten suojaus:
Siirrä kotieläimet sisätiloihin ja suojaa niiden rehuvarastot ja juomavesi.

Ulkona liikkuminen:
Jos ulkona liikkuminen on välttämätöntä, pukeudu tiiviiseen ja ihon mahdollisimman tarkoin peittävään, helposti puhdistettavaan asuun, esim. sadeasuun. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja pesydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Ulkona liikkumiskielto:
Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava.

Onnettomuusluokitus

Taso 1:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva keskimääräisen vuotuisen annoksen ylittävä säteilymäärä. Vähäisiä turvallisuusongelmia.

Taso 2:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva, suurempi kuin 10 millisievertin (mSv) annos (keskimääräinen vuotuinen annos 1mSv).

Taso 3:
Kymmenkertaisesti suurempi altistuminen verrattuna ydinvoimaloiden työntekijöiden sallittuun vuosittaiseen määrään.

Taso 4:
Vähäinen radioaktiivinen päästö, joka johtaa vähintään yhteen säteilyperäiseen kuolemaan. Esimerkiksi Tokaimura, Japani, 1999.

Taso 5:
Rajoitettu radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Three Mile Island, USA, 1979 ja Windscale, Iso Britannia, 1957.

Taso 6:
Merkittävä radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Kyshtym, Venäjä 1957.

Taso 7:
Huomattava radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Tshernobyl, Ukraina, 1986.

Lisätietoa:
Lisätietoa saat kuntasi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 197. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen sivuilta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus.

4.9. YLEINEN VAARAMERKKI

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus, jonka nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennettuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Kokeilumerkki on hälytysjärjestelmien käyttökunnon testauksessa käytettävä 7 sekunnin pituinen yhtämittainen, tasainen ääni.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin:

Siirry sisälle ja pysy siellä, sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmastointilaitteet

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

Vältä puhelimen käyttö etteivät linjat tukkeudu.

Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara:
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti, sekä;

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, paina märkä vaate suun eteen, hengitä sen läpi ja pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi ja kuuntele radiota.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen ja pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle ja paina märkä vaate-, ruoho-, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

5. TURVAOPASTEET

5.1 Palontorjuntamerkit (puna/valkoinen)


5.2 Väestönsuojelumerkit (oranssi/sininen)


5.3 Poistumisreittimerkit (vihreä/valkoinen)

6. KIINTEISTÖN TURVALLISUUSOHJE ILMOITUSTAULULLE

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 MYRKYTYSTIETO­KESKUS 09 - 471 977 Kerro ensin nimesi Kerro, mitä on tapahtunut ja missä, sekä ilmoita kunta, mistä soitat. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan. Opasta auttajat paikalle. Pyri aina soittamaan itse, jotta varmistut hälytyksen perillemenosta.	YLEINEN VAARAMERKKI Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni Nousevan- ja laskevan jakson pituus on seitsemän sekuntia. Vaara ohi – merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, joka kestää yhden minuutin.
JOS PALAA Pelasta välittömässä vaarassa olevat, varoita muita ja tarkista hissit. Tee hätäilmoitus soittamalla numeroon 112. Sammuta lähimmällä alkusammuttimella. Estä palon leviäminen sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Älä poistu savuiseen portaikkoon. Opasta palokunta paikalle. Poistu yhteiselle kokoontumis- paikalle. MUISTA, SAVU TAPPAA!	HÄLYTYKSEN SATTUESSA, TOIMI SEURAAVASTI: Siirry nopeasti sisälle ja pysy sisällä Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto laitteet Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita Vältä puhelimen käyttöä Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan
SAIRAUSKOHTAUS TAI TAPATURMA Hälytä apua heti jos on tarve. Rauhoita potilasta. Aloita tarvittava ensiapu heti. Tutki potilaan tila välittömästi. Elvytysrytmi aikuisella, 30 painelua, 2 puhallusta. Elvytysrytmi lapsella (alle 8 v.), 5 alkupuhallusta, 30 painelua, 2 puhallusta.	KEMIKAALI­ONNETTOMUUS Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi Siirry välittömästi ylimpiin kerroksiin Avaa radio, kuuntele rauhallisesti ohjeita ja noudata annettuja ohjeita Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan Vaaratilanteen väistymisestä ilmoitetaan

 

VÄESTÖNSUOJA Yleinen väestönsuoja sijaitsee: Konepajankuja 1, kellarikerroksen tilassa.	KIINTEISTÖN TURVALLISUUSJOHTO Turvallisuuspäällikkö: Ei vielä nimetty Osoite:  Puh:  Väestönsuoja hoitaja: Alexey Sitkin (Are Oy) Osoite: Kaivokselantie 9, 01610 Vantaa Puh: 050 571 6264, 020 530 5700 Kiinteistön edustaja: Laura Pitkänen (Colliers Finland) Osoite: Ratamestarinkatu 7 B , 00520 Helsinki Puhelin: 046 875 2834
KOKOONTUMISPAIKKA Yhteinen kokoontumispaikka sijaitsee: Konepajankujan puolella olevan päiväkodin leikkipihan edusta.

 

7. SISÄINEN PALOTARKASTUSLISTA

”Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä” (pelastuslaki, 23 § 3 momentti)

 

TYÖPAIKKA/OSASTO:__________

 

Tarkastuskohde	Kunnossa	Korjattava
1. Poistumistiet (esteettömyys, merkintä, valot)
2. Kiinteistön muut tilat, käytävät, portaat (järjestys, esteettömyys)
3. Käsisammuttimet (määrä, sijoitus, merkintä, esteettömyys)
4. Pikapaloposti (merkintä, esteettömyys)
5. Palohälytyspainikkeet (sijainti, merkintä)
6. Turvallisuusohjeistus henkilökunnalle (miten ohjeistettu)
7. Palo-ovet (merkintä, aukeamissuunta, toimintavarmuus)
8. Muiden ovien lukitus (suojakupit, paniikkisalvat ja niiden kunto)
9. Poistumisesta tiedottaminen (miten tiedotetaan)
10. Ensiapukaapit (sijainti, merkintä, sisältö, vastuuhenkilö)
11. Vaarallisten aineiden säilytys (missä ja miten säilytetään)
12. Käsivalaisimien kunto (valaisimet, sähköjohdot)
13. Jätehuolto (säilytystilojen paloturvallisuus)
14. Hissit (onko merkitty, hissin käyttö tulipalotilanteessa kielletty)
15. Yhteinen kokoontumispaikka (onko kaikkien tiedossa)
16. Kulkureitit väestönsuojaan (onko merkitty selkeästi)
17. Lähin yleinen väestönsuoja sijaitsee (onko tiedotettu)
18. Kuinka suoritan palohälytyksen (toimintaohjeet)
19. Pelastussuunnitelma (henkilöstö koulutettu, suunnitelma päivitetty)

 

 

Päiväys: _______________ Tarkastuksen suoritti:________________________________

 

8. TUTUSTUMINEN SUUNNITELMAAN JA KOULUTUS

Olen perehtynyt oman toimipisteeni pelastussuunnitelmaan:

Nimi	Kurssi /perehdytys	Aika

 

LIITE 9.1. POMMIUHKALOMAKE

1. Ole rauhallinen ja ystävällinen ja pyri nauhoittamaan puhelu, jos mahdollista.
2. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
3. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
4. Pyri selvittämään, missä, milloin ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
5. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.

▢ POMMIUHKAUS TULEE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUS EI TULE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUKSEN SANANMUOTO: _______________________________________

Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys:
▢ MIES
▢ NAINEN
▢ POIKA
▢ TYTTÖ

Pommiuhkauksen tekijän ääni:
▢ KORKEA
▢ MATALA
▢ HILJAINEN
▢ HEIKKO
▢ SELKEÄ
▢ SOPERTELEVA
▢ PEHMEÄ
▢ MIELYTTÄVÄ

Pommiuhkauksen tekijän puhetapa:
▢ NOPEAA
▢ HUOLELLISTA
▢ SELVÄÄ
▢ ÄNKYTTÄVÄÄ
▢ HIDASTA
▢ VÄÄRISTYNYTTÄ
▢ KIROILEVAA
▢ HUMALAISTA
▢ PAIKALLINEN
▢ VIERAS KOROSTUS (MIKÄ): ____________________________________
▢ MUU (MIKÄ): __________________________________________

Pommiuhkauksen tekijän asenne:
▢ RAUHALLINEN
▢ KIIHTYNYT
▢ MUU, MIKÄ: _______________________________________

Taustaäänet:
▢ MUSIIKKI
▢ KATULIIKENNE
▢ IHMISTEN ÄÄNET
▢ TOIMISTOKONEIDEN ÄÄNET
▢ KONEIDEN MELU
▢ MUU, MIKÄ: ________________________

UHKAUSSOITON VASTAANOTTAJA: NIMI: ___________________________ PVM:_____________ KLO: _________________

LIITE 9.2.

TUNTOMERKKILOMAKE

Merkitse muistiin myös pikkuasiat!
Ellet muista jotakin asiaa, jätä kohta tyhjäksi.
Älä yritä arvata.

TÄYTÄ LOMAKE ITSENÄISESTI!
Sukupuoli:	Pituus:	Ikä:	Vartalo (normaali – hoikka – tukeva):
Hiukset (väri – pitkät – lyhyet – aaltoilevat):	Parta:		Otsa (leveä – kapea – korkea – matala):
Silmät (väri – silmälasit):	Kulmakarvat (paksut – ohuet):		Nenä (muoto – koko)
Korvat (ulkonevat – suuret – pienet):	Iho (väri – kunto):		Puhe (puhetapa ja murre):
Huulet (ohuet – paksut):	Suu (pieni – suuri):		Hampaat (säännölliset – rikkinäiset):
Esiintyminen (eleet, kävelytapa ja ryhti):
Erityistuntomerkit (arvet – syylät – syntymämerkit – luomet – korut – tatuoinnit):
Aseistus:	Päähine:		Päällystakki:
Puku:	Pusero:		Housut:
Paita:	Jalkineet:		Muut asusteet:
Kulkuneuvo (rekisterinumero – väri – merkki – ajosuunta):
Muita seikkoja:
Miten erottaisit tämän henkilön väkijoukosta:
Päiväys ja kellonaika:	Puhelin arkisin:		Allekirjoitus (ja nimenselvennys)

TUNTOMERKIT

Rikoksen tapahduttua tai epäilyttävissä tapauksissa
OTA YHTEYS POLIISIIN

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA

Tämä valvontasuunnitelma on pysyväisohje kiinteistössä tapahtuvien tilapäisten tulitöiden turvatoimista sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvatoimista.

Tulitöiden tekeminen edellyttää aina kirjallista tulityölupaa. Tulityöluvan myöntää tulityökortin omaava kohteen isännöitsijä tai hänen sijaisensa.

KOy Fredriksberg, talo A osalta tulityöluvan myöntää:
Kiinteistön huoltomies Alexey Sitkin, puh 050 571 6264 tai 020 530 5700 (24h).

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus.

Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.
Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat
Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.

 

 

 

 

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus. Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.

Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat

Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.

9.4. Tulityölupalomake

TULITYÖLUPA nro _________ YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

TYÖN SUORITTAJA	Nimi.
	Toiminimi
TYÖKOHDE						Rakennus
	Tulityöpaikka
TYÖLUPA	Alkamispvm.		Päättymispvm.				Lupa voimassa päivittäin
TURVATOIMET	▢ Työpaikan kunnostus ja sen ympäristön puhdistus
	▢ Palavien rakenteiden suojaus
	▢ Ympäristön kastelu
	▢ Erillinen suojarakennus
	▢ Seinässä, katossa ja lattiassa olevien aukkojen peittäminen ja suojaus
	▢ Viereisten tilojen tarkastus- ja suojaustoimet
	▢ Kaapelien suojaus
	▢ Suojapeitteet
	▢ Kaasupitoisuuden mittaus
	▢ Työkohteen tuuletus
	▢ Paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston irti- ja takaisinkytkennästä ilmoitus
	Irti- ja takaisinkytkennän suorittajan nimi
	Työ edellyttää seuraavia erityistoimenpiteitä
SAMMUTUS- KALUSTO	Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava vähintään 2 kpl 12 kg:n 43 A 183 B - C teho- luokan käsisammuttimia, joista toinen saa olla kiinteistöön kuuluva käsisammutin, jonka tulee sijaita tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä
	▢ Jauhesammutin ............. kpl
	▢ CO2 - sammutin ............. kpl
	▢ Sankoruisku
	▢ Pikapaloposti
	▢ Paineellinen paloletku
	▢ Sammutuspeite
	▢ Erityissammutuskalusto
TULITÖIDEN VARTIOINTI	▢ työn ja työtaukojen aikana				▢ työn jälkeen ____tuntia (väh. 2h)
LUVAN ANTAJA	Päiväys				Luvan antaja
LUVAN SAAJA	Päiväys				Luvan saaja

9.5. Kiinteistön pelastustie

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: ________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

 

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: _______________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

Tulosta tästä pdf-tiedosto koko pelastussuunnitelmasta:

(voit tallentaa tiedoston kun klikkaat hiiren oikeaa näppäintä näytössä näkyvässä pdf-tiedostossaa ja valitsemalla ”Tallenna nimellä”)