As Oy Hesperiankatu 22

 

PELASTUSSUUNNITELMA

As Oy Hesperiankatu 22
Eteläinen Hesperiankatu 22
00100 Helsinki

 

PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIJA

Päiväys: 4.10.2019

Nimi: Jarmo Kelo

Tehtävänimike: Toiminnanjohtaja

 

Pelastussuunnitelman sivuja:

54 kpl

TARKASTUSMERKINNÄT:

Päiväys:	Nimi:	Tehtävä

Yleinen hätänumero 112 (24h)
Päivystysapu 116 117 (24h)
Sosiaalipäivystys 020 696 006 (24h)
HUS / Myrkytystietokeskus 0800 147 111 (24h)
Helen Sähköverkko Oy 0800 180 808 (24h)
Terveysneuvonta 09 – 310 10023 (24h)

Pelastussuunnitelman on laatinut Yrityssuojeluyhdistys ry. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011).

Pelastussuunnitelman osittainenkin kopiointi ja jäljentäminen on kielletty ilman Yrityssuojeluyhdistys ry:n lupaa.

PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Jakelu ja säilytys

Ilmoituslomake pelastusviranomaisille

1. Pelastussuunnitelman lakiperusteet

1.1. Turvallisuuden päämäärä ja pelastussuunnitelman tarkoitus

1.2. Pelastussuunnitelman laatimisessa noudatettava järjestelmä

2. Kiinteistön turvallisuusjärjestelyt

2.1. Liittyminen kunnan väestösuojeluun

2.2. Kiinteistön kuvaus, varapoistumisreitit sekä yhteinen kokoontumispaikka

2.3. Arat ja vaaraa tuottavat kohteet, vaaratilanteet sekä niiden vaikutukset ja toimenpiteet

2.4. Energia, vesi, sähkön pääkytkin, ilmastoinnin- ja savunpoiston kytkin sekä paloilmoitinkeskus

2.5. Naapurit

2.6. Turvattava henkilöstö

2.7. Kiinteistön turvallisuusorganisaatio

2.8 Väestönsuojaan liittyviä tietoja

3. Työpaikkaturvallisuus

3.1. Turvallisuuspäällikkön tehtävät

3.2. Aluevastaavan tehtävät

3.3. Varausmenettelyt (VAP)

3.4. Johtopaikka

3.5. Turvallisuusorganisaation koulutus

3.6. Rakenteellinen turvallisuus

4. Toimintaohjeita uhkatilanteiden varalta

4.1. Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteessa

4.2. Tulipalo ja tulityöohje

4.3. Tapaturma

4.4. Varkaus, ryöstö, pommiuhka ja uhkaavan henkilön kohtaaminen

4.5. Vaaralliset aineet

4.6. Sähkökatkot

4.7. Vesivahingot

4.8. Radioaktiivinen laskeuma

4.9. Yleinen vaaramerkki

5. Turvaopasteet

5.1. Palontorjuntamerkit

5.2. Väestönsuojelumerkit

5.3. Poistumisreittimerkit

6. Kiinteistön turvallisuusohje ilmoitustaululle

7. Sisäinen palotarkastuslista

8. Tutustuminen suunnitelmaan ja kouluttus

9. Lomakkeet:

9.1. Pommiuhkalomake

9.2. Tuntomerkkilomake

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

9.4. Tulityölupalomake

9.5. Kiinteistön pelastustie

10. Liitteet:

10.1. Suojautumisohje

10.2. Toimintaohje tulipalotilanteissa

10.3. Toimintaohje rikollisissa uhkaustilanteissa

10.4. Kotivara

Tietosuojaseloste

 

JAKELU JA SÄILYTYS

Normaalioloissa	Osat/liitteet	Kpl
Turvallisuuspäällikkö	Pelastussuunnitelmakansio	1
Kiinteistön omistaja	llmoituslomake pelastusviranomaiselle	1
Kunnan pelastuslaitos	Ilmoituslomake pelastusviranomaiselle	1

Pelastussuunnitelmia on laadittu 1 kpl. Turvallisuuspäällikkö huolehtii suunnitelman säilyttämisestä.
Yrityssuojeluyhdistys ry

Jarmo Kelo
+ 358 50 430 8326
www.yrityssuojelu.fi
jarmo.kelo@yrityssuojelu.fi

PELASTUSSUUNNITELMAN ILMOITUSLOMAKE PELASTUSVIRANOMAISILLE

LIITTYMÄ YLEISEEN TURVALLISUUSORGANISAATIOON:

Suojelupiiri: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Alalohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Suojeluyksikkö: Käytössä Helsingissä vain poikkeusoloissa

KIINTEISTÖN TIEDOT:

Kiinteistön nimi:	As Oy Hesperiankatu 22
Kiinteistön omistajat:	Suurin yksittäinen omistaja on Lauri ja Lasse Reitzin säätiön
Kiinteistön vakuutusyhtiö:
Toiminnan laatu:	Asuin- ja liikekiinteistö
Kiinteistön osoite:	Eteläinen Hesperiankatu 22
Postinumero:	00100 Helsinki
Isännöinti:	Isännöitsijätoimisto Siljamäki Oy
Isännöitsijä:	Tom Siljamäki
Isännöitsijän osoite:	Salomonkatu 17 A 64
Postinumero:	00100 Helsinki
Isännöitsijän puh:	050 581 0266 (suora), 044 777 8282 (toimisto)
Isännöitsijän sähköposti:	tom(a)siljamaki.fi
Kiinteistön huoltoliike:	Ei ole
Huoltoliikkeen osoite:	–
Postinumero:	–
Huoltoliikkeen puh:	–
www – osoite:	–
Sähköpostiosoite:	vuori.keijo@gmail.com
Huoltomies:	Keijo Vuori, puh 041 538 400
Tulityökortin valvoja:	Isännöitsijä Tom Siljamäki

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön edustaja:	Tom Siljamäki (Isännöitsijätoimisto Siljamäki Oy) p. 050 581 0266 (suora), p. 044 777 8282 (toimisto)
Turvallisuuspäällikkö:	Keijo Vuori (talonmies), p. 041 538 400
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Eija Perälä (ravintola Eliten ravintolapäällikkö), p. 050 366 5509
Suunnitelman päivittäjä:	Jarmo Kelo (Yrityssuojeluyhdistys ry), p. 050 430 8326

Päiväys: Allekirjoitus:

Liitteet:

Toimitetaan osoitteeseen: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Riskienhallinnan toimiala / väestönsuojeluyksikkö PL 112, 00099 Helsingin kaupunki

 

1. PELASTUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTEET

PELASTUSLAKI (379/2011)

14 § Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1. Ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
   2. Varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
   3. Varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; ,4. Ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (407/2011) Seuraaviin valtioneuvoston asetuksessa (487/2011) mainittuihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslain (379/2011) 15§ mainituista toimenpiteistä:

1. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
2. Pelastuslain 18§ tarkoitettuihin kohteisiin (mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet).
3. Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin, lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin, sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä
4. käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
6. Tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille, sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
8. Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin, sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
9. Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
10. Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
11. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
12. Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
13. Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
14. Työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
15. Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

10 § Pelastussuunnitelman sisältö (pelastussuunnitelmassa on selvitettävä):

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Vastuu suojelusta kuuluu kunkin yrityksen johdolle. Suojelu toteutetaan kunkin yrityksen oman henkilöstön avulla ja väestönsuojelu valmistellaan niin laajasti kuin mahdollista normaaliolojen järjestelyjen varaan.

Turvallisuusselvitys
Sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ja muihin yllä olevan listan toisessa kohdassa mainittuihin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee suunnittelun alkuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi.  

1.1.  TURVALLISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS

Turvallisuuden päämääränä on turvata kiinteistön alueella työskentelevä henkilöstö, toiminta ja omaisuus sekä ympäristö normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa, vuokralaisia ja asiakkaita tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, sekä niihin liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa normaali- ja poikkeusoloissa rakennuksessa. Turvallisuusorganisaatio on aina samanlainen riippumatta toiminnan luonteesta tai valmiustiloista ja se perustuu tällä hetkellä paikalla olevaan henkilöstöön.

Pelastussuunnitelmassa annetaan ohjeita alkutoimenpiteistä joihin on ryhdyttävä vaaratilanteen tai onnettomuuden sattuessa. Suunnitelma tulee tarkastaa vuosittain, tai oleellisten tietojen muuttuessa!

1.2 PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISESSA NOUDATETTAVA JÄRJESTELMÄ
Pelastussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään torjumaan yritystä ja kiinteistöä uhkaavat normaalit vaarat, sekä määritellään, mitä erilaisten uhkatilanteiden varalta on ennakolta tehtävä ja miten suojelu mahdollisesti järjestetään. Yritys voi laatia myös omista hallinnoimistaan tiloistaan oman pelastussuunnitelman joka liitetään koko kiinteistöä koskevaan pelastussuunnitelmaan. Mikäli rakennuksessa toimivilla yrityksillä on tarvetta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, ovat nämä suunnitelman osat aloista huolehtivien tekemiä ja heidän hallussaan. Huomioitavaa on se, että pelastussuunnitelman on kyettävä seuraamaan yrityksen- ja kiinteistön kehitystä.

YRITYKSEN SUOJELUTOIMENPITEET

Valtioneuvoston päätöksellä Sisäasiainministeriön pelastusosasto antaa tarvittaessa määräyksen perusvalmiuksien kohottamisesta poikkeusolojen julistamiseen.

PERUSVALMIUS

• Pelastussuunnitelma on laadittu ja pidetty ajan tasalla
• Turvallisuusjohto ja- organisaatio on nimetty ja koulutettu normaaliolojen uhkatilanteiden varalle.
• Normaaliolojen työpaikkaturvallisuudesta on huolehdittu ja henkilövaraukset tehty.
• Väestönsuojalaitteistojen hoito on järjestetty ja väestönsuojan hoitajat on nimetty ja koulutettu.
• Suojien 72 h vasteaika on käytännössä toteutettavissa.

 SUOJELUVALMIUDEN KOHOTTAMINEN

• Pelastussuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään.
• Mahdollinen nimetty johtopaikka saatetaan toimintavalmiiksi.
• Mahdollisten väestön- tai tilapäissuojien kunnostamiseen valmistaudutaan.
• Suojien välineet ja kalusto tarkistetaan ja viestiyhteyksien asennustyöt suoritetaan.
• Suojelumateriaalin riittävyys ja käyttökelpoisuus tarkistetaan ja materiaali täydennetään.
• Kiinteistön- ja väestönsuojan ilmastointijärjestelyt tarkastetaan.

 SUOJELUN TOIMEENPANO (poikkeusolojen julistamisen jälkeen)

• Turvallisuusorganisaatio perustetaan kokonaisuudessaan.
• Johtopaikan valmistelut viimeistellään ja väestönsuojat tyhjennetään ja saatetaan suojelukuntoon.

2. KIINTEISTÖN TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

• Toiminnan painopiste on vaaratilanteiden ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sekä henkilöiden opastamisessa vaara-alueen ulkopuolelle (ulos).
• Kiinteistö jaetaan suojelualueisiin, joissa työskentelevistä henkilöistä on nimetty aluevastaavat.
• Palontorjunta perustuu paikalla olevaan sammutuskalustoon sekä kunnalliseen pelastuspalveluun.

2.1 LIITTYMINEN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUUN

Kunnan pelastuslaitos:	Helsingin Kaupungin Pelastuslaitos
Osoite:	Agricolankatu 15, 00530 Helsinki
Puhelin:	09 – 310 1651 (vaihde)
Pelastusjohtaja:	Jani Pitkänen p. 09 – 310 30100
Palopäällikkö:	Vesa Hyvönen p. 09 – 310 30102 (Erottajan pelastusasema)
Päivystävä palotarkastaja:	p. 09 – 310 31203, vastaa helsinkiläisten paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin arkisin 08.30-11.30 ja 12.00-15.30
Palotarkastajat:	Jukka Laiho p. 09 – 310 31363 Sami Maskulin p. 09 – 310 31360 Sami Mård p. 09 – 310 31361, Heidi Partanen p. 09 – 310 31362
Lähin paloasema:	Erottajan pelastusasema (Korkeavuorenkatu 26, 00130 Helsinki)
Perilleajo kohteeseen:	n. 6 min (kohteesta n. 2,2 km päässä)

Kiinteistön sijoittuminen kunnan aluejakoon:

KUNNAN SUOJELUJOHTO

Kaupunki:	Helsinki
Johtokeskus:	Lääkärinkadun johtokeskus
Osoite:	Lääkärinkatu 3, 00250 Helsinki
Puhelin:	09 – 310 1651 (vaihde)

SUOJELUPIIRIN JOHTOKESKUS

Suojelupiiri:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Puhelin:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

SUOJELULOHKON JOHTOKESKUS

Suojelulohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Lohkon johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohkon johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Puhelin:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

ALALOHKON JOHTOKESKUS

Alalohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

SUOJELUYKSIKÖN JOHTOKESKUS (käytössä Helsingissä vain poikkeusoloissa)

SAIRAALAPÄIVYSTYS (24 h/vrk)

Lähin sairaalapäivystys:	Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikka
Osoite:	Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki (rakennus 12)
Puhelin:	09 – 310 63231 (24 h). Yleinen hätänumero 112 palvelee kiireellistä apua vaativissa sairauskohtauksissa ja onnettomuustilanteissa

HÄLYTINTIEDOT

Lähin kunnallinen hälytin:	Elektroninen suurtehohälytin
Sijainti:	Temppelinaukion kirkko
Kuuluvuus kohteeseen:	Kohtalainen (kohteesta n. 500 metrin päässä)

EVAKUOINNIN KOKOONTUMISKESKUS

Kokoontumiskeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Vastaanottokunta:	Sijoituskunta tai -kunnat päätetään tapauskohtaisesti erikseen tilanteen vaatimusten mukaisesti (SM:n ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta, 21.11.2003)

2.2. KIINTEISTÖN KUVAUS JA YHTEINEN KOKOONTUMISPAIKKA
Kuvaus kiinteistöstä:
Kyseessä on asuin- ja liikekiinteistö, joka sijaitsee Etu-Töölössä, vilkkaasti liikennöidyn Hesperiankadun-, Oksasenkadun- ja Apollonkadun kulmassa, kaupunginosassa 13, korttelissa 448, tontilla 22, jonka pinta-ala on _______ m²ja osoite; Eteläinen Hesperiankatu 22, 00100 Helsinki.

Kiinteistö, joka on valmistunut v. 1938 sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, käsittäen enimmillään kaksi maanalaista- ja kuusi maanpäällistä kerrosta + ullakkon. Kiinteistö on rakenteeltaan tiilirunkoinen, jonka julkisivu on rapattu tiili, kantavat pystyrakenteet tiiltä, kattomallin ollessa peltiharjakatto.

Valtaosa kiinteistöstä on asuinkäytössä, mutta siinä toimii myös mm. ravintola-, biljardisali-, pienrautakauppa-, kampaamo-, parturi- ja galleriatiloja.

Kiinteistön- ja tontin omistaa AS Oy Hesperiankatu 22. Kiinteistön kerrosala 9 288 brm² ja tilavuus 32 000 bm3, kiinteistön kuuluessa kaupungin kaukolämpöjakeluverkoston piiriin, lämmitystavan ollessa kaukolämpö. Kiinteistössä on käytössä myös kaupunkikaasu (maakaasu).

Kiinteistössä on 69 asuinhuoneistoa (20m² – 175m² ) joissa asuu yhteensä _____ henkilöä.
Lisäksi kiinteistössä on seitsemän liikehuoneistoa ja yksi autotalli, joka sijaitsee Apollonkadun puolella). Sisäpihalla ei ole pysäköintipaikkoja.

K-krs:
Kellarikerroksessa sijaitsevat saunatilat, hissin konehuone, sähköpääkeskus, lämmönjakohuone, talojakamo, varastotilat, siivousvarasto, sekä Ritzin biljardisali (toisen kellarikerroksen tasossa).

Katutaso:
Katutasossa sijaitsevat ravintola Eliten ravintola- ja keittiötilat, Salon Flamingo, parturi Helmi, elokuvatuotantoyhtiö ja Ritzin biljardisalin sisäänkäynti.

Sisäpiha:
Sisäpihalla sijaitsee lukittu jätepiste, ravintolan keittiö ja pahvipaalain, sekä varasto ja polkupyöräparkki. Sisäpiha on yöaikaan portilla suljettu.

1 krs:
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja ja terapeuttitiloja.

2 krs:
Toisessa kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja.

3 krs:
Kolmannessa kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja.

4 krs:
Neljännessä kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja.

5 krs:
Viidennessä kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja.

6 krs:
Kuudennessa kerroksessa sijaitsee asuinhuoneistoja, terapeuttitilat, sekä Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museotila.

Ullakko:
Ullakolla sijaitsee irtainvarastoja, Lauri ja Lasse Reitzin säätiön varastotilat, hissin konehuone, iv-konehuone, sekä näiden ilmakanavia. Keskiullakolta on myös kulku katolle.

Katto:
Katolla sijaitsee ravintolan- ja saunan poistoilma, savunpoistoluukut, sekä yksi lauhdutinpatteri.
Kulku katolle tapahtuu keskiullakon kautta.
Porraskäytävät:
Kiinteistössä on kaksi porraskäytävää, eli A- ja B-portaat, jotka toimivat myös hätäpoistumisportaina. Lisäksi on vielä kaksi ns. keittiöporrasta joista pääsee tuuletusparvekkeihin ja ulos. Nämä ns. keittiöportaat eivät toimi hätäpoistumisportaina.

Hissit:
Kiinteistössä on neljä henkilöhissiä, joista A- ja B-portaan hissihälytykset menevät suoraan Koneen vikapäivystykseen, puh 0800 15063 (24h), josta lähetetään huoltomies tarvittaessa paikalle. Näistä hisseistä on myös suora puhe- ja ääniyhteys Koneen vikapäivystykseen. Ns. keittiöportaiden osalta hissihälytys kuuluu vain kyseisessä portaikossa, eikä niistä ole ääni- ja puheyhteyttä eteenpäin.

Kiinteistön edusta:
Kiinteistön edusta on siisti ja selkeä, mitään palavaa- tai muutakaan materiaalia ei säilytetä rakenteiden välittömässä läheisyydessä, joten tuhopolton- tai ilkivallan riski on pieni.

Ulkokuoren valaistus:
Kiinteistön ulkokuoren valaistus on hyvä.

Jätehuolto:
Kiinteistön jätehuolto on keskitetty sisäpihan puolella olevaan suljettuun- ja lukittuun tilaan, jossa sijaitsevat erilliset sammiot bio-, muovi-, metalli,- lasi-, keräyspaperi-, kartonki- ja sekajätteille. Lisäksi ravintola Eliten käytössä on pahvipaalain. Roskapiste tyhjennetään säännöllisin väliajoin ulkopuolisen yrityksen toimesta.

Tekniset turvallisuusjärjestelmät:
A- ja B-portaissa on kameralla varustettu ovipuhelinjärjestelmä. Lisäksi talonmiehen asuntoon on kytketty LVI- hälytysjärjestelmä ja asuntojen ovipuhelinjärjestelmä. Kiinteistön yhteistiloissa kuten ullakko, portaat tai kellari, ei ole käytössä mitään erityisiä kiinteistön turvallisuusjärjestelmiä. Kiinteistössä toimivilla yrityksillä on käytössä omia teknisiä turvallisuusjärjestelmät tilojensa suojaamiseksi.

Evakuointi- ja kuulutusjärjestelmät:
Ei ole.

Maakaasu: (kaupunkikaasu)
Kiinteistössä on käytössä maakaasu, sekä siihen liittyvä maakaasun jakeluputkisto.

Maakaasun pääsulku:
Maakaasun pääsulku sijaitsee A-portaan alimmalla kellaritasolla (ensimmäinen ovi oikealla, päävesisulun yläpuolella). Linjasulkuja on useammassa paikassa.

Alkusammutusvälineet:
Kiinteistön alkusammutusvälineinä toimivat jauhesammutimet (5 kpl), jotka sijaitsevat kellari- ja ullakkotiloissa. Kiinteistön omistaja huolehtii- ja vastaa sammuttimien lakisääteisistä määräaikaishuolloista ja tarkastuksista.

Automaattiset palo-ovet:
Ei ole.

Palokunnan syöttöliittimet:
Ei ole.

Palokunnan pelastustie:
Kiinteistössä ei ole merkittyjä pelastusteitä. Palokunnan puomitikas / nostolavayksiköllä voidaan rakennuksen ulkosivuilla suorittaa pelastustöitä rajoitetusti myös ulkokautta. Pelastustyö voi olla mahdollista myös sisäpihalta käsin.

Palokunnan reittiavain:
Ei ole.

Paloilmoitinkeskus:
Kiinteistössä ei ole paloilmoitinkeskusta, joten tulipalon sattuessa nopean- ja oikeaoppisen toiminnan merkitys on erittäin suuri suhteessa palon kehittymiseen.

Paloilmoitinpainike:
Ei ole.

Palokellot:
Ei ole.

Paloilmaisimet:
Kiinteistön paloilmaisimina toimivat huoneistokohtaiset palovaroittimet (paristoilla toimivat). Lisäksi B-portaan saunaan johtavan kellaritilan katossa on yksi paristoilla toimiva palovaroitin, samoin kuin ns. keittiöportaan (B-porras) ulko-oven katossa.

Sprinklaus:
Ei ole.

Sprinkler-keskus:
Ei ole.

Sprinkler-syöttöliittimet:
Ei ole.

Srinkler-kello:
Ei ole.

Savunpoisto:
Porrashuoneiden savunpoisto tapahtuu painovoimaisesti ylimmän kerroksen käsin avattavan savunpoistoluukun kautta. Luukun avaaminen rikkomatta, edellyttää vesikatolta ja portaasta suoritettavaa toimenpidettä. ”Keittiöhissiportaan” savunpoisto tapahtuu ylimmän kerroksen ikkunan kautta.

Savunpoiston laukaisukeskus:
Ei ole.

Savunpoiston ohjauskeskus: (SPOK)
Ei ole.

Savunpoiston laukaisupainikkeet:
Ei ole.

Savunpoistoluukut:
Portaiden ylätasanteella on käsin avattava savunpoistoluukku.

Savunpoistoikkunat:
”Keittiöportaan” ylimmän kerroksen tasossa on yksi savunpoistoikkuna.

Savunpoistopuhaltimet:
Ei ole.

Savunpoistopuhaltimen virtakytkin:
Ei ole.

Savuverhot:
Ei ole.

Turvavalokeskus:
Ei ole.

Väestönsuoja:
Ei ole.

Avainhallinta / lukitus:
Kiinteistön lukitus pohjautuu iLoqin-sarjoitukselle, jonka avainhallinnasta vastaa Avain-Ahjo Oy, puh 010 239 2900 (24h) ja sarjoituksesta isännöitsijä Tom Siljamäki, puh 050 581 0266.

Sähköpääkeskus:
Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee A-portaassa, tarkemmin kellarikerroksen takaosan tilassa.

UPS / varavoima:
Kiinteistössä ei ole UPS- tai varavoimajärjestelmää, joten mahdollisen sähkökatkoksen varalle kannattaa tiloihin hankkia muutama käsivalaisin, sekä paristoilla toimiva matkaradio.

Koneellinen ilmastointi:
Kiinteistössä on pääsääntöisesti painovoimainen ilmanvaihto, mutta joissain liiketiloissa on käytössä koneellinen poistoilmanvaihto, sekä ilman jäähdytysjärjestelmä.

Ilmastointilaitteiden- ja kanavien puhdistus:
Kiinteistön ilmastointilaitteita- ja kanavia ei ole puhdistettu viimeiseen 14 vuoteen, joten niiden puhdistus on ajankohtaista lähiaikoina. Ravintolan keittiön osalta puhdistus tapahtuu lakisääteisesti kerran vuodessa.

Tulvavahingot:
Tulvien varalle kiinteistössä on perusvesikaivo, joka sijaitsee B- portaan kellarin alimmalla tasolla. Kaivon vedenpinnan kohotessa vesi pumpataan viemärijärjestelmään erillisellä uppopumpulla. Myös A- portaan kellarin lämmönjakohuoneessa on pohjavesikaivo, jossa on erillinen sähköpumppu.

Vartiointi:
Ei ole.

Kiinteistö- ja siivouspalvelut:
Kiinteistö- ja siivouspalveluista vastaa talonmies Keijo Vuori, puh 041 538 400.

Yleinen turvallisuus:
Kiinteistön yleinen turvallisuus ja siisteys on hyvä.

Kiinteistön oma palo- ja turvallisuustarkastusryhmä:
Ei ole.

Poistumisreitit:
Kiinteistön poistumisreitteinä toimivat A- ja B-portaat. Poistumisreittejä ei ole varustettu poistumistiemerkinnöillä, pois lukien yritysten tilat.
HUOMIO ETTÄ POISTUMISREITIT OVAT VAPAAT TAVAROISTA!!!

Yhteinen kokoontumispaikka:
Yhteinen kokoontumispaikka sijaitsee ravintola Eliten terassin edustalla. Pakkaskaudella tai tilanteen vaatiessa hakeudutaan sopivaan paikkaan lämpimään esim. naapurikiinteistöön.

2.3. ARAT JA VAARAA TUOTTAVAT KOHTEET

Arkoja kohteita:	Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museotila (6 krs), maakaasu, ravintola Eliten keittiötila, liikkeiden kassavarat, autotalli, sauna- ja ullakkotila, atk-laitteet ja tekniset laitetilat.
Vaaraa tuottavia kohteita:	Itse kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiedetä olevan mitään vaaraa tuottavia kohteita.

VAARATILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET

UHKA	VAIKUTUS	ENNALTA-EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET
Kellari-, huoneisto- ja ullakkopalo	Välitön uhka uhanalaisten tilojen haltijoille, välillinen uhka muille rakennuksessa oleville. Mittavat omaisuusvahingot, uhka myös henkilö-turvallisuudelle Mahdollisesti muutto tilapäisesti muualle.	Tiedotetaan kiinteistön paloteknisistä laitteista sekä yleisimmistä syttymissyistä ja jaetaan toimintaohje tulipalon varalta (sisältyy kiinteistön pelastus-suunnitelmaan). Huolehditaan, että kaikki poistumisreitit ovat vapaina ja ne on merkitty ja porrashuoneiden savunpoisto on kunnossa. Palavia nesteitä ja kaasuja ei säilytetä varastotiloissa. Läpivientien tiiviys osastoivissa rakenteissa tulee varmistaa
Kaasuvuoto / räjähdys	Välitön uhka huoneiston haltijalle, välillinen uhka kiinteistössä oleville.	Tiedotetaan tilojen käyttäjille erilaisten kaasujen käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä.
Sähkökatkos ja tapaturma	Suora vaikutus liiketoimintaan.	Suositellaan tilojen käyttäjille käsivalaisimien, paristokäyttöisen matkaradion- ja ensiapu-tarvikkeiden hankintaa ennakkoon.
Vesivahinko	Suora vaikutus hotellin toimintaan.	Tarkistetaan putkistojen ja laitteiden kunto 10 vuoden välein sekä tiedotetaan päävesisulun sijainti.
Katolta putoava lumi ja jää	Välitön uhka rakennuksen vieressä kulkeville ihmisille. Seurauksena pahimmillaan vakava henkilövahinko. Vastuu kiinteistön omistajalla.	Laaditaan selkeät valvonta ja vastuusopimukset kiinteistön huoltoyhtiön kanssa. Tilojen käyttäjien tulee ilmoittaa katolta putoavasta lumesta ja jäästä heti huoltoyhtiölle.
Sairaskohtaus	Yksittäinen henkilö.	Kartoitetaan ensiaputaitoiset henkilöt.
Murto ja ilkivalta	Henkilö- ja omaisuusvahinko.	Huolehditaan hyvästä valaistuksesta ja riittävästä lukituksesta. Tilojen haltijat huolehtivat tilojensa turvallisuustasosta.
Suur-onnettomuudet
Vaarallisten aineiden onnettomuus	Terveysvaikutukset rakennuksessa oleville henkilöille.	Toimintaohjeet ja tiedottaminen yleisestä vaaramerkistä. Hankittu tiivistysteippiä. Neuvottu ilmastoinnin pysäytyksen merkitys. Toimitaan viranomais-ohjeiden mukaisesti.
Säteily-onnettomuus	Terveysvaikutukset rakennuksessa oleville henkilöille.	Toimintaohjeet sisälle suojautumisesta (sisältyy kiinteistön pelastus-suunnitelmaan). Toimitaan viranomais-ohjeiden mukaisesti.
Poikkeusolot	Suora vaikutus kaikille kiinteistössä oleville.	Toimitaan viranomais-ohjeiden mukaisesti.

2.4 ENERGIA, VESI, SÄHKÖN PÄÄKYTKIN, ILMASTOINNIN- JA SAVUNPOISTON KYTKIN SEKÄ PALOILMOITINKESKUS

Sähkön toimittaja:	Helen Sähköverkko Oy
Veden toimittaja:	HSY, vesi
Veden pääsulut sijaitsevat: (3 kpl)	Kellarikerros, A- portaan alatasossa
Sähkön pääkytkin sijaitsee:	Kellarikerros, A- portaan alatason takaosassa olevassa sähköpääkeskuksen tilassa
Ilmastoinnin hätäkatkaisukytkin sijaitsee:	Ei ole
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat:	Ei ole
Ilmastoinnin katkaisee:	Ei ole
Paloilmoitinkeskus sijaitsee:	Ei ole
Paloilmoitinkeskuksen hoitaja:	Ei ole

2.5. NAAPURIT

Asuinkerrostaloja ja Olaus Petri Kyrka

2.6. TURVATTAVA HENKILÖSTÖ
Henkilövahvuudet ja jakautuminen työpaikoille: (keskimäärin yhtä aikaa paikalla)
Yleisesti noudatettavat työajat:
Ritz Biljardi, ma-ti 13.00-22.30, ke-to 13.00-23.30, pe-la 14.00-01.00, su 14-21
Ravintola Elite, ma-ti 11.30-22.00, ke-to 11.30-23-00, pe 11.30-24.00. la 13.00-24.00, su 13.00-22.00
Lauri ja Lasse Reitzin säätiö (museo), ke ja su 15.00-17.00, sekä tilauksesta

Työpaikat:	Päivä:	Ilta:	Yö:	Yhteensä:
K krs	0	0	0	0
K krs: (Ritz Biljardi)	3+70 (max)	3+70 (max)	0	73 (max)
Katutaso: (Kaksoisrauta Oy)	1+1	0	0	2
Katutaso: (Elokuva-tuotantoyhtiö)	–	–	–	–
Katutaso: (Galleria Oksasenkatu 11)	–	–	–	–
Katutaso: (Ravintola Elite)	12+212 (max)	12+212 (max	0	224 (max)
Katutaso: (Salon Flamingo)	1+1	0	0	2
Katutaso: (Parturi Helmi)	1+1	0	0	2
1 – 6 krs: (asukkaat yhteensä)	–	–	–	–
6 krs: (Lauri ja Lasse Reitzin säätiö	2+25 (max)	0	0	27 (max)
Ullakko:	–	–	–	–

 

Yhteensä suojeltavaa henkilöstöä:

330 hlö (20+310) + asukkaat

Hälytystapa ja reitti väestönsuojaan:

Kunnan hälytystapa:	Elektroninen suurtehohälytin
Sisäinen hälytys annetaan:	Huutamalla naapuri naapurille
Väestönsuoja sijaitsee:	Ei ole
Reitti väestönsuojaan:	–

 

2.7 KIINTEISTÖN TURVALLISUUSORGANISAATIO
TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön edustaja:	Tom Siljamäki (Isännöitsijätoimisto Siljamäki Oy) p. 050 581 0266 (suora) p. 044 777 8282 (toimisto)
Turvallisuuspäällikkö:	Keijo Vuori (talonmies), p. 041 538 400
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Eija Perälä (rav. Eliten ravintolapäällikkö), p.050 366 5509
Suojelutoimisto:	Ei ole

ALUEVASTAAVAT: (aluevastaava vastaa oman vastuualueensa tyhjentämisestä)

Kerros:	Aluevastaavat:
K krs	Keijo Vuori (talonmies), p. 0400 420 581 Tilojen käyttäjät
K krs:(Ritz Biljardi)	Hanna Lohtander, p. 050 589 8890 Pieta Mansner, p. 040 523 4636
Katutaso: (Kaksoisrauta Oy)	Helge Nevalainen, p. 0400 420 581
Katutaso: (Elokuva-tuotantoyhtiö)	–
Katutaso: (Galleria Oksasenkatu 11)	–
Katutaso: (Ravintola Elite)	Benjamin Gripenberg, p. 050 575 5522 Eija Perälä, p. 050 366 5509
Katutaso: (Salon Flamingo)	Päivi Perkiömäki, p. 040 538 9958
Katutaso: (Parturi Helmi)	Marjaleena Turpeinen, p. 09 – 406 414, p. 050 362 1607
1 – 6 krs: (asunnot)	Asuntojen haltijat
6 krs: (Lauri ja Lasse Reitzin säätiö)	Museo-opas, p. 09 – 442 501 Jaana Cawén (museonjohtaja), p. 050 413 5447
Ullakko:	Keijo Vuori (talonmies), p. 041 538 400 Tilojen käyttäjät

 

Aluevastaavia yhteensä:

10 hlö + asunnon haltijat

 

2.8 VÄESTÖNSUOJAAN LIITTYVIÄ TIETOJA

3. TYÖPAIKKATURVALLISUUS
Kiinteistön turvallisuus rakentuu suuressa määrin työpaikkaturvallisuuden varaan. Jos turvallisuus työpaikoilla ei ole kunnossa, menetetään pelastustoimenpiteiden aloittamisessa aikaa, mikä on vaarallista esim. tulipalotilanteessa. Työpaikoilla on hyvä kouluttaa henkilökuntaa yllättävien tilanteiden varalle sekä pyrittävä hankkimaan lähietäisyydelle tarvittava pelastuskalusto, jotta nopeiden torjuntatoimenpiteiden aloittaminen on mahdollista. Työpaikoilla on nimettävä riittävä määrä aluevastaavia. Heidät on koulutettava siten, että toiminnan aloittaminen onnettomuustapauksissa sujuu viivytyksittä. Yleisövaltaisissa työpaikoissa on asiakkaiden opastukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.1. TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT
Ennakoivat tehtävät

1. Perehtyä kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja osallistua kiinteistön palotarkastuksiin.
2. Turvallisuushenkilöiden nimeäminen.
3. Turvallisuus- ja pelastusasioiden kehittäminen.
4. Järjestää itselle ja muulle turvallisuusorganisaatiolle riittävä koulutus tehtävien suorittamiseksi.
5. Suojelumateriaalin hankinnan ja varastoinnin seuraaminen.
6. Tiedottaa turvallisuusasioista kiinteistössä työskenteleville.
7. Välittää kiinteistössä havaitut, turvallisuuteen liittyvät epäkohdat kiinteistön omistajan edustajalle.
8. Ilmoittaa paloilmoittimen vastuullisen hoitajan muutoksesta aluehälytyskeskukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Johtaa toimintaa uhka- ja onnettomuustilanteissa kunnes viranomainen ottaa johtovastuun.
2. Varmistaa kohteessa olevien henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojaamisen.
3. Olla pelastusviranomaisten käytössä onnettomuuspaikalla.
4. Olla sovitulla kokoontumispaikalla ottamassa aluevastaavien tilannetiedotteita vastaan.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteiden jälkeen

1. Huolehtia jälkivahinkojen torjunnasta onnettomuuden jälkeen.
2. Tarkistaa henkilöstön- ja kiinteistön tilanne, käynnistää mahdolliset jälkitoimenpiteet (vartiointi, siivous, jälkiraivaus) sekä informoida kiinteistön- ja yrityksen johtoa.
3. Olla yhteydessä kiinteistön omistajan edustajaan, sekä tarvittaessa myös vuokratilojen haltijoihin.
4. Vastata tiedottamisesta yhdessä yrityksen johdon ja viranomaisten kanssa.

3.2 ALUEVASTAAVAN TEHTÄVÄT:
Aluevastaavien tehtävänä on toimia turvallisuusjohdon alaisuudessa ja toteuttaa pelastussuunnitelman edellyttämät tehtävät vastuualueellaan, varmistaa siellä olevien henkilöiden turvallisuus sekä pyrkiä ehkäisemään omaisuusvahinkoja ja rajata ne mahdollisimman vähiin.

Ennakoivat toimenpiteet:

1. Tutustu kiinteistön poistumisreitteihin, selvitä oman vastuualueesi tilat.
2. Huolehdi oman vastuualueesi poistumisreittiopasteista.
3. Tunne vastuualueesi sammutusvälineistön sijainti ja tutustu sammutusvälineiden käyttöön.
4. Opasta alueesi henkilöstöä ensisammutusvälineiden käytössä, tiedota poistumisreiteistä, palosuojelujärjestelyistä sekä kokoontumispaikasta.
5. Huolehdi, että henkilökunta osaa avata poistumisteiden ovet hätätilanteissa.
6. Huolehdi, että poistumisteiden ovet ovat avattavissa aina ilman avainta, jos tiloissa on ihmisiä.
7. Raportoi rakennuksessa havaitut turvallisuuteen liittyvät epäkohdat turvallisuusjohdolle.
8. Huolehdi, että toimipaikan turvallisuusohje on esillä ja että sen tiedot on päivitetty.
9. Merkitse turvallisuusjohdolle annettavaan pohjapiirrokseen kiinteistön sammutusvälineiden sijainti sekä hätäpoistumisreitit.
10. Huolehdi, että poistumisreitit, sähkökeskusten- ja palokaluston edustat ovat vapaat tavaroista.
11. Huolehdi, että viallisia sähkölaitteita ei käytetä ja niistä tehdään ilmoitus huoltoliikkeelle.
12. Huolehdi, että henkilökunta tietää reitin väestönsuojaan.
13. Huolehdi mahdollisten käsivalaisimien kunnosta.
14. Huolehdi kerroksesi ensiapukaappien sisällöstä ja niiden sijainnin merkitsemisestä
15. Huolehdi, että ilmoitustauluilla on aina esillä hätänumero, aluevastaavan nimi ja puhelinnumero sekä turvallisuusohje.
16. Osallistu järjestettävään ensiapu-, esisammutus- ja turvallisuuskoulutukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Varmista hälytyksen perillemeno puhelimella aluehälytyskeskukseen (112).
2. Järjestä puhelinpäivystys sovittuun numeroon.
3. Kerro hälytyskeskukseen kuka ja missä vastaanottaa pelastusviranomaiset.
4. Huolehdi sammuttamisesta, pelastamisesta sekä ensiavun antamisesta onnettomuustilanteissa.
5. Varmista, että hätäpoistumisen yhteydessä kaikki omalla vastuualueella olevat henkilöt poistuvat tiloista suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
6. Auta avuntarpeessa olevia.
7. Poistu itse viimeisenä suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
8. Ilmoita turvallisuusjohdolle oman vastuualueesi tyhjentymisestä.
9. Toimi häiriötilanteissa turvallisuusjohdon tai pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Tehtävät uhka- ja onnettomuus tilanteen jälkeen

1. Tarkasta oman vastuualueesi tilanne.
2. Ilmoita tilanne turvallisuusjohdolle.

3.3. VARAUSMENETTELY (VAP)

Henkilöstön vapautusmääräykset selvitetään henkilöstön asuinkunnan aluetta hoitavan sotilasesikunnan kanssa. Henkilöstön varaamisessa noudatetaan puolustusministeriön määräyksiä. Vapauttaminen tarkoittaa, että vapautettu on päätetty jättää sodan aikana toistaiseksi kutsumatta palvelukseen ja vapauttaminen koskee vain sitä aikaa, jonka kuluessa voidaan pikakouluttaa seuraaja. Vapauttaminen raukeaa, jos henkilö vaihtaa yritystä tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, jonka vuoksi varaukset on tarkistettava vähintään kahden vuoden välein. Varatun siirtyessä pois yrityksestä, ilmoitetaan siirtoasia hänen asuinkuntansa aluetta hoitavalle sotilasesikunnalle.

3.4 JOHTOPAIKKA
Normaalioloissa onnettomuuden johtaminen suoritetaan tapahtumapaikalla. Poikkeusoloissa johtaminen tapahtuu yleensä väestönsuojaan (tai sen läheisyyteen) sijoitetusta johtopaikasta. Johtopaikka valmistellaan suojelun toimeenpanovaiheessa sellaiseen toimintakuntoon, että sieltä voidaan johtaa pelastustoimenpiteitä poikkeusoloissa. Radioantenni- ja puhelinkaapelit tarkistetaan ja täydennetään normaalioloissa.

3.5 TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS
Turvallisuuspäällikkö vastaa pelastussuunnitelmaan nimetyn turvallisuusorganisaation koulutuksesta. Peruskoulutus järjestetään yhteistyössä Yrityssuojeluyhdistys ry:n kanssa. Täydennys / kertauskoulutus järjestetään kulloisenkin tarpeen mukaan mm. turvallisuushenkilöstön vaihtuessa.

Aluevastaavat käyvät läpi pelastussuunnitelman oman vastuualueensa henkilöstön kanssa, sekä kiertävät kiinteistön poistumisreitit ja tarkistavat sammuttimien sijainnit.

Koulutuksen sisältö
Koulutuksen pääpaino on arkipäivän uhkakuviin varautumisessa, kuten tulipalo, pommiuhka, tapaturma, ympäristöonnettomuus, sähkökatko ja vesivahinko. Koulutuksessa korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

Turvallisuusjohdon ennaltaehkäisevällä ja valistavalla asenteella saadaan tutkimusten mukaan paras lopputulos.

3.6. RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS
Rakenteellinen turvallisuus on merkittävä osa paloturvallisuutta, joka perustuu rakenteiden paloluokitukseen, osastointiin, palokuorman pienentämiseen, laitteiden käyttötapoihin ja palotarkastuksiin. Rakenteellisten toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan henkilöstö, tärkeät koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ja tuotteet onnettomuuksien, räjähdyksien, myrkyllisten kaasujen ja radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilta. Suojautuminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ulos, kiinteistöten sisätiloihin tai poikkeusoloja varten rakennettuihin väestönsuojiin.

3.7  VÄESTÖNSUOJAMATERIAALI (SÄILYTETÄÄN VÄESTÖNSUOJASSA)
SUOJAN TYÖKALUT: (oranssinen laatikko VSS-tunnuksella varustettuna, hankitaan viimeistään suojeluvalmiuden kohottamisen astuttua voimaan).

Sisällys:

- Pajavasara 2 kg - Voimaleikkuri 600 mm - Sorkkarauta 600 mm - Rautasahan teriä 5 kpl - Kirvesmiehen vasara 0,5 kg - Kantovaate 0,8x2 m - Trasselia 1 kg pussi

- Katkaisutaltta 300 mm - Veistokirves n.400 mm - Pistosaha terä 500 mm - Jakoavain max kita 35 mm - Puukko - Pelastusköysi 20 m d=12 mm - Pakkausteippiä 2 rl 50 mm

- Piikkitaltta 300 mm - Kenttälapio n.500 mm taitettuna - Rautasaha - Linjapihdit n.200 mm - Ruuvitaltta kärki 8 mm terä 150 mm - Naulapussi n.2 kg nauloja 60 ja 75 mm

Suojakohtainen kalusto
(talosuojeluohjeen mukaan)

- Ensiapulaukku - Suoja-asu - Kumisaappaat - Suojakypärä

- Käsivalaisin - Lapio - Suojakäsineet - Suojalasit

- Suojanaamari - Palosanko - Sankoruisku - Suojan työkalut - Rautakanki

HUOM!
Suojan materiaali käsittää pääosin vain suojan ja sen hoitoon liittyvää materiaalia sekä suojan hoitajan ja apulaisen henkilökohtaiset suojavarusteet.
Suojan materiaalista ja sen tarkastuksista antavat kunnan viranomaiset ohjeita julkisella kuulutuksella.

Kaikella väestönsuojelumateriaalilla on järkevät vanhenemisaikansa. On hyvä merkitä hankittuun materiaaliin hankintavuosi ja säilyttää hankinnan asiakirjat.

Lisätietoa väestönsuojamateriaaliin liittyen saat osoitteesta www.temet.fi tai www.malkit.fi

3.8 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTAMINEN

Ohjeet siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan

1. Suojalle määrätään suojan valvoja ja apulainen, jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Jos varsinaiset ovet ja luukut on nostettu pois saranoiltaan ja varastoitu, sijoitetaan ne paikoilleen. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan. Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälä tiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden (30 l / hlö).
10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä.
11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan. B/C-Iuokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
16. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
17. Katsotaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. Varanestettä tulisi olla erillisessä pullossa (värjättyä polttoöljyä).
18. Ilmamäärämittarien herkkyys kokeillaan koekäytön yhteydessä.
19. Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto.
20. Tarkistetaan suojan paineisuus: Painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa.
21. Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan: valaisimet ja varalamput, katkaisimien toiminta, seinäkoskettimien kunto.
22. Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan (suojiin). Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla.
23. Suoja varustetaan määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
24. Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana olevat henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
25. Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt n. kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan.
26. Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan.
27. Kulkuteille- ja käytäviin kiinnitetään kilvet, jotka osoittavat tien suojaan.

Suojaan on suojelun toimeenpanovaiheessa hankittava välttämätön kalustus ja välineistö pitkäaikaista oleskelua varten sekä yleisradiovastaanotin (paristokäyttöinen) ja puhelin.

3.9. VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN PÄÄASIALLINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA SEURAAVISTA ASIOISTA:

1. Väestönsuojassa on lakisääteinen suojavarustus
2. Väestönsuojan tekninen huolto on suoritettu (koneet, laitteet, tiivisteet).
3. Väestönsuojan siisteys.
4. Väestönsuojan ilmastointilaitteen huoltokirja ja käyttöohjeet ovat esillä.
5. Väestönsuojan epäkohdista raportoidaan kiinteistön suojelujohdolle.
6. Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa korjausmääräyksen kiinteistön omistajalle.

VÄESTÖNSUOJAN VARUSTUS
Väestönsuojan varustukseen kuuluvat vähintään:

1. Suojan työkalut
2. Kuivakäymälät
3. Vesisäiliöt
4. Sulkuteltta

Oman kuntasi pelastusviranomaiselta saat tarvittaessa lisätietoa.

VÄESTÖNSUOJAN HUOLTO, MATERIAALIHANKINNAT JA SIIVOUS
Kaikki väestönsuojaan liittyvät huollot, materiaalihankinnat ja siivoukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
Väestönsuojaan liittyvien huoltojen toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja ja haltija tai huoltoliike. Huollon yhteydessä on väestönsuojan hoitaja hyvä olla mukana.

VÄESTÖNSUOJAN MUU KÄYTTÖ
Väestönsuoja voi olla haltijan käytössä esim. arkistona, kerhohuoneena tai varastona, mutta se on oltava käyttöönottokunnossa 72 tunnissa hälytyksen antohetkestä.

4. TOIMINTAOHJEITA UHKATILANTEIDEN VARALTA

Soittaminen yleiseen hätänumeroon 112

1. Kerro ensin nimesi.
2. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä.
3. Kerro tarkka osoite ja kunta.
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.

Yleisöpuhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa. Matkapuhelimesta soitettaessasi et tarvitse suuntanumeroa.

Tutustu ennalta hätäpoistumisreitteihin:
Poistumisen on onnistuttava savussa ja pimeässä. Sulje silmäsi ja yritä poistua, niin huomaat kuinka vaikeaa se on. Tutustu myös annettuihin poistumisohjeisiin sekä yhteisen kokoontumispaikan sijaintiin.

Tunne välineet:
Selvitä käsisammuttimien, palopostien, paloilmoitinpainikkeiden- ja ensiapuvälineiden paikat ja lue käyttöohjeet sammuttimen kyljestä ennakolta.

Palon ehkäisy:
Pidä kulkutiet vapaina, myös tavaralähetysten tullessa ja huolehdi kahvinkeittimistä, kopiokoneista ja muista laitteista, äläkä tyhjennä tuhkakuppeja roskiin. Ilmoita viallisista sähkölaitteista, -johdoista tai turvallisuuden epäkohdista turvallisuuspäällikkölle. Kynttilöiden käyttöä sisä- ja ulkotiloissa on vältettävä.

Jälkivahinkojen torjunta:
Siivoa, raivaa ja tuuleta tilat ja poista sammutusvesi- ja jauhe tarkkaan sekä kuivaa tilat kosteusvahinkojen estämiseksi. Suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö. Palopaikkaa on vartioitava uudelleensyttymisen estämiseksi.

4.1. TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEESSA
Nopean uhkatilannetiedottamisen henkilöstölle rakennuksessa suorittaa turvallisuusorganisaatio.
Julkisuuteen tapahtuvan tiedottamisen hoitaa keskitetysti yrityksen johto yhdessä eri viranomaisten kanssa, turvallisuusjohdon avustamana. Muilta ulkoinen tiedottaminen on kielletty. Huomioitavaa on se, että viranomaisen tai yrityksen antamat tiedot eivät saisi olla keskenään ristiriidassa, vaan tiedottamisessa tulisi pyrkiä yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Huomioitavaa on myös se, että viranomaiset vastaavat omasta tiedottamisestaan.

Tavanomaista on nopea tilanne- ja tapahtumatiedon antaminen tiedotusvälineille suoraan onnettomuuspaikalta, jolloin tiedon tulee olla oikeata ja luotettavaa – ei vääristeltyä. Väärän tiedon antaminen paljastuu melkein aina, mikä vahingoittaa yrityskuvaa. Tietoa tulee antaa myös riittävästi; tällöin ei synny kuvaa, että tietoja ”pimitettäisiin”.

Henkilöstön tulee tukea yrityksen johtoa tiedottamisessa mm. hankkimalla riittävästi luotettavaa tietoa onnettomuudesta ja sen seurausvaikutuksista.

Muista, että tietosuoja on otettava huomioon kun henkilövahingoista tiedotetaan.

Lehdistö saa tavallisesti tiedon tapahtumasta ennen yrityksen johtoa ja pyrkii muutenkin määrätietoisesti hankkimaan tilannetietoa suoraan tapahtumapaikalta ja tapahtumassa mukana olevilta ihmisiltä.

Henkilöstölle on tarpeen korostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen tiedotustoiminnan merkitystä. Lähtökohtana on, että tietoja antaa vain yrityksen johto. Näin annetaan hyvä kuva yrityksestä, joka osaa toimia suunnitelmallisesti ja harkitusti myös onnettomuustilanteissa.

Henkilöstön pitäminen ajan tasalla on tarpeen mm. toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä lakisääteisten työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteiden takia. Myös työntekijöiden henkinen hyvinvointi edellyttää tietojen saamista tapahtumasta ja sen seurauksista.

Muista, että tiedottamisen vastuu onnettomuustilanteissa on ensisijaisesti viranomaisilla, yrityksen johdolla ja viestintäjohdolla. Pyri aina ohjaamaan mediakontaktit viranomaisille tai yrityksen viestinnästä vastaaville henkilöille.

4.2. TULIPALO JA TULITYÖOHJE

Tulipalo:
Jos et saa paloa heti sammumaan, pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita, ilmoita pelastuslaitokselle ja pyri estämään tulen leviäminen. Muista, savu tappaa.

ILMOITA-PELASTA- SAMMUTA-RAJOITA- OPASTA

Ilmoita:
Pysy rauhallisena, soita 112 ja kerro:

1. Nimesi, tarkka osoite ja kunta.
2. Missä- ja mikä palaa, mitä on tapahtunut.
3. Onko ihmisiä vaarassa.
4. Miten palokunta opastetaan palopaikalle.
5. Älä katkaise puhelua ilman lupaa.

Pelasta:
Tärkein toimenpide on pelastaa ihmiset vaara-alueelta pois merkityille poistumisreiteille, älä käytä hissiä. Pyri myös pelastamaan arvokas omaisuus, jos on aikaa ja peitä, kalliit koneet vesivahinkojen välttämiseksi. Siirrä, jos se on mahdollista ja turvallista, vaaralliset ja palavat aineet palopaikalta kauemmaksi.

Sammuta:
Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyöt. Sulje palo-ovet, ikkunat ja ilmastointi ja ilmoita palosta turvallisuusjohdolle. Alkusammutuksessa pyritään käyttämään ensisijaisesti lähintä alkusammutusvälinettä. Liiku matalalla ja aloita sammuttaminen liekkimeren edestä, jatka taakse ja sammuta tuulen yläpuolelta. Sammuta seinät ja tekstiilit alhaalta ylös ja keskeytä sammutus liekkien kadotessa. Muista, että kemiallinen sammutin toimii vain hetken. Muista myös, että vettä ei saa käyttää mihinkään sähköjännitteellisiin kohteisiin, vaan käytä peitettä tai kemiallista sammutinta. Sammutustehoa lisää useampi sammuttaja, joten sammuttimia heti varalle.

Rajoita:
Rajoita palo sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi.

Opasta:
Opasta ihmiset rauhallisesti poistumaan ulos rakennuksesta poistumisreittejä pitkin, mieluiten yhteiselle kokoontumispaikalle sekä opasta palokunta paikalle.

Tulityöohje:
Tulitöitä tehdessä on noudatettava suojeluohjetta ”Tulityöt” ja ”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.

Mitä tulityöllä sitten tarkoitetaan;
Tulityöllä tarkoitetaan sellaisia tulitöitä, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus sekä metallien hionta, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.

Tulityölupa voidaan myöntää ainoastaan henkilölle, jolla on tulitöihin oikeuttava, voimassa oleva tulityökortti. Kortti tulee aina vaatia nähtäväksi.

Tulityövartiointia on suoritettava tulitöiden tekemisen jälkeen vähintään yksi tunti tai tulityöluvassa ko. tulityökohteeseen määritelty vartiointiaika.

4.3. TAPATURMA
Tapaturman sattuessa on tärkeää, että välittömät ensihoitotoimenpiteet aloitetaan välittömästi paikalla olevan henkilöstön toimesta. Tee nopea tilannearvio ja käynnistä potilaan ensiapu. Käytä ensiapukaapin välineistöä ja- tarvikkeita ja pyydä apuvoimia työpaikan ensiaputaitoisilta. Suuremmissa sairastapauksissa ota yhteys aluehälytyskeskukseen (112). Ammattiauttajien saapuessa paikalle, johtovastuu siirtyy heille.

Sairaankuljetusyksikköä tilattaessa kerro

1. Mitä on tapahtunut (arvioi autettavien määrä ja avun tarve mahdollisimman tarkkaan).
2. Kuka olet, osoite ja tapahtumapaikka.
3. Milloin tapaus sattui ja miten opastus tapahtuu.
4. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.
5. Järjestä selkeä opastus paikalle, äläkä jätä potilasta yksin.

Hengityksen- ja verenkierron turvaaminen:

Sekä aikuisen että lapsen elvytyksessä on sama painelu-puhallussuhde: 30 painelua, 2 puhallusta. Lapsen (alle 8 v.) elvytys aloitetaan kuitenkin aina viidellä alkupuhalluksella, sillä lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen. Jos elvytys aloitetaan nopeasti, selviytymismahdollisuudet joko kaksin- tai kolminkertaistuvat. Jos elvytys aloitetaan 3-5 minuutissa, kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta potilaasta selviää.

Paineluelvytys aloitetaan heti, jos henkilö ei ole herätettävissä eikä hengitä normaalisti. Paineluelvytyksen painelupaikka on rintalastan keskellä. Aikaisemmin käytössä olleen kahden sormen mittaustekniikka ei ole enää käytössä. Jos aikuisen ja lapsen elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen 1-2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle henkilölle.

Ensiapu:

Verenkierto, jos sydän on pysähtynyt, aloita paineluelvytys seuraavasti;

1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys: 30 painelua, 2 puhallusta
2. Lapsen painelu-puhalluselvytys: 5 alkupuhallusta, 30 painelua ja 2 puhallusta
3. Elvytys (hengitysteiden avaaminen ja tekohengitys)

Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokki ja tajunnan tason tutkiminen.

1. Suuret verenvuodot (tukitaan keinolla millä hyvänsä).
2. Sokki (potilas makuulle jalat ylös).
3. Tajunnan tason tutkiminen (puhuttelu ja koskettelu).

Opettele elvytys- ja ensiavun toimenpiteet.

4.4. VARKAUS, RYÖSTÖ, POMMIUHKA JA UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN

VARKAUS:
Varkautta ja ryöstöä usein edeltää tiedustelu, joten tarkkaile oudosti käyttäytyviä henkilöitä ja paina tuntomerkit mieleesi ja pidä arvoesineet- ja rahat pois näkyviltä, mielellään lukituissa tiloissa. Jos joudut varkauden kohteeksi, ilmoita aina poliisille hätänumeroon puh 112.

RYÖSTÖ:
Hälytä poliisi heti, kun voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi tai muita ja varo, ettet käytökselläsi yllytä tai ärsytä ryöstäjää, sillä rikollinen on yleensä aseistautunut, vaan pyri pysymään rauhallisena ja yritä painaa mieleesi rikollisen tuntomerkit, pakoreitti ja mahdollisen ajoneuvon tuntomerkit. Rauhoita asiakkaita ja yritä pitää uteliaat loitolla, äläkä sotke jälkiä. Muista uhatun jälkihoito ja tukeminen.

POMMIUHKA:
Pommiuhkatilanteessa kiinteistön evakuoinnista määrää poliisi, joka voi antaa määräyksen evakuoinnin aloittamisesta jo puhelimessa, ennen kuin poliisi ehtii edes paikalle.On erittäin tärkeää, että kiinteistön turvallisuusorganisaatio ja ylin johto on saanut tiedon mahdollisesta uhasta, jolloin se antaa aikaa valmistautua toiminnan mahdolliseen keskeyttämiseen.

JOS VASTAAT POMMIUHKAUSSOITTOON:

1. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
2. Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta.
3. Ole rauhallinen ja ystävällinen.
4. Nauhoita puhelu, jos mahdollista ja merkitse muistiin ilmoituksen tarkka sanamuoto ja kellonaika.
5. Kiinnitä muiden huomio ennalta sovitulla tavalla.
6. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
7. Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu.
8. Pyri selvittämään, missä-, milloin- ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
9. Ilmoita asiasta heti esimiehellesi tai turvallisuusjohdolle, jotka ilmoittavat asiasta poliisille, henkilöstölle ja mahdollisesti myös asiakkaille.
10. Ole tavoitettavissa mahdollisia lisätietoja varten, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.
11. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.
12. Täytä pommiuhkauslomake.

HÄLYTÄ:
Ilmoita asiasta heti esimiehellesi sekä turvallisuusjohdolle ja soita poliisille ja kerro tarkka kohde, osoite ja kellonaika, mihin opastus on järjestetty ja mihin poliisiauto voi ajaa. Lisäksi kerro nimesi ja puhelinnumero, josta soitat, älä sulje puhelinta ilman lupaa ja noudata saamiasi ohjeita.

Toimintaohjeet henkilöstölle pommiuhkatilanteessa:
Huolehdi henkilökunnan ja asiakkaiden ohjaamisesta pois uhka-alueelta ja varmista, että kaikki poistuvat rakennuksesta. Huomioi tuntemattomat matkalaukut, kassit, paketit tms. ja ilmoita havainnoistasi turvallisuusjohdolle ja poliisille. Eristä tarvittaessa alue, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.

HUOMIO!

ÄLÄ KOSKE EPÄILYTTÄVIIN ESINEISIIN JA JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON SEKÄ TIEDOTTAMISESTA VASTAAVAN YKSIKÖN TEHTÄVÄKSI.

UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN:

• Anna uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä.
• Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile.
• Pysy rauhallisena, pidä kädet näkyvillä ja vältä tuijottamista, kohdista katse kehon keskiosiin.
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta ja vältä äkkinäisiä liikkeitä, äläkä käännä selkääsi uhkaajalle.
• Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle ja pyri hälyyttämään apua niin, ettei uhkaaja huomaa.
• Ilmoita tapahtunut esimiehellesi, turvallisuusjohdolle ja tarvittaessa poliisille.

4.5. VAARALLISET AINEET
Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Tulipaloissa syntyy myös vaarallisia kaasuja. Kaasuvaarasta annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti. Lisätietoja saat mm. kuntasi pelastusviranomaisilta.

TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA:

Jos olet sisällä:
Pysy sisällä, sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi ja kutsu ulkona olevat sisälle. Älä mene kellariin tai väestönsuojaan, vaan pyri mahdollisimman ylös sisätiloissa, avaa radio ja kuuntele ohjeita, äläkä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja. Jos tarvitset välitöntä apua, soita hätänumeroon 112. Jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi (kangas suodattaa ilmaa), äläkä lähde omatoimisesti ulos, sillä voit joutua matkalla vaaraan. Jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla.

Jos olet ulkona:
Mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin ja toimi kuten edellä on neuvottu.

Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen:
Älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma kostealla vaatteella, nenäliinalla, ruoholla, turpeella tai sammaleella ja pyri pääsemään sisälle mahdollisimman nopeasti. Jos et kuitenkaan pääse heti sisälle, niin pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla. Älä koskaan mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle. Jos olet autossa, sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen ja kuuntele autoradiota.

Myrkytystietokeskus:
Puhelin 09- 471 977 (24 h/vrk)

4.6. SÄHKÖKATKOT
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Sähkökatkoksen sattuessa, älä soita aluehälytyskeskukseen, vaan energian toimittajan vikapäivystykseen.

Jos sähkö katkeaa:
Pysy rauhallisena, sillä useimmiten varavalaistus jää palamaan. Vältä tulitikkujen käyttöä (palovaara), vaan käytä taskulamppua, jos on saatavilla. Myös matkapuhelin antaa hyvin tilapäisvaloa. Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena avun saantia, sillä nimetyt aluevastaavat tarkastavat oman alueensa hissit. Sähkökatkoksen sattuessa, vältä turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua. Kytke virta pois laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelle. Jos toimintaa ei voida jatkaa, opastetaan henkilökunta ja asiakkaat ulos.

4.7. VESIVAHINKO
Selvitä etukäteen veden pääsulun sijaintipaikka sekä vastuullasi olevien tilojen veden sulkuventtiilit.
Jos havaitset vesivahingon, toimi seuraavasti:

Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt ja tyrehdytä vuoto sulkemalla veden pääsulku tai vastaava, jonka jälkeen pyri minimoimaan vahingot. Ilmoita vesivahingosta huoltomiehelle, turvallisuusjohdolle ja kiinteistön omistajan edustajalle, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vesivaaran uhatessa kiinteistön ulkopuolelta, toimi seuraavasti.

Selvitä vaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on putkivuoto, niin pyri tyrehdyttämään se ja pyri estämään veden pääsy rakennukseen hiekkasäkeillä, paperipaaleilla, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla tavalla tai toisella vesi poispäin rakennuksesta. Hälytä tarvittaessa lisäapua, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

4.8. RADIOAKTIIVINEN LASKEUMA
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti. Vaaratilanteesta ja toimintaohjeista kerrotaan viipymättä radiossa ja televisiossa. Jos tilanne vaatii nopeaa suojautumista, ihmisiä varoitetaan ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja seurattava radion ja television lähetyksiä. Kiireelliset tiedotteet tulevat kaikilta kanavilta ja ne katkaisevat muut ohjelmat. Ohjeet vaaratilanteiden varalle löytyvät myös puhelinluetteloiden alkulehdiltä. Suojautumista edellyttävän säteilytilanteen voi aiheuttaa ydinaseräjähdys tai vakava ydinvoimalaonnettomuus. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu ja sitä harjoitellaan säännöllisesti.

Radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaa vaaraa ei voida havaita aistein. Suojautumisaika saattaa venyä, jolloin on oltava sisätiloissa jopa useita päiviä. Vaara havaitaan ainoastaan mittauksien avulla.

Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan:

Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin.

Henkilöstön suojelu:

Mikäli laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika, on selvitettävä jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt, ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta ja ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä.

TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla. Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteilyvalvontaverkolla, joka havaitsee pienetkin muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmiselle aiheutuu säteilyvaaraa, siitä varoitetaan välittömästi yleisellä hälytysmerkillä ja toimintaohjeet annetaan radiossa.

Sisälle suojautuminen:
Yleisen vaaramerkin kuultuasi siirry sisälle, sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi. Avaa televisio ja radio, jonka kautta viranomaiset antavat lisätietoa. Hyvän suojan suojautumiselle saat kiinteistön keskiosista ja kellaritiloista.

Joditabletit:
Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Joditabletteja voit hankkia varmuusvarastoon apteekista. Tabletteja ei pidä kuitenkaan lähteä vaaratilanteessa noutamaan kiinteistön ulkopuolelta. Älä kuitenkaan nauti niitä ennen kuin viranomaiset ovat kehoittanet. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä tai muilta radioaktiivisilta aineilta.

Ruoan ja veden suojaus:
Vaaran uhatessa suojaa elintarvikkeet ja juomavesi muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin suojaavat hyvin radioaktiiviselta pölyltä. Säilykkeet ovat jo valmiiksi riittävän suojattuja.

Eläinten suojaus:
Siirrä kotieläimet sisätiloihin ja suojaa niiden rehuvarastot ja juomavesi.

Ulkona liikkuminen:
Jos ulkona liikkuminen on välttämätöntä, pukeudu tiiviiseen ja ihon mahdollisimman tarkoin peittävään, helposti puhdistettavaan asuun, esim. sadeasuun. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja pesydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Ulkona liikkumiskielto:
Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava.

Onnettomuusluokitus

Taso 1:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva keskimääräisen vuotuisen annoksen ylittävä säteilymäärä. Vähäisiä turvallisuusongelmia.

Taso 2:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva, suurempi kuin 10 millisievertin (mSv) annos (keskimääräinen vuotuinen annos 1mSv).

Taso 3:
Kymmenkertaisesti suurempi altistuminen verrattuna ydinvoimaloiden työntekijöiden sallittuun vuosittaiseen määrään.

Taso 4:
Vähäinen radioaktiivinen päästö, joka johtaa vähintään yhteen säteilyperäiseen kuolemaan. Esimerkiksi Tokaimura, Japani, 1999.

Taso 5:
Rajoitettu radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Three Mile Island, USA, 1979 ja Windscale, Iso Britannia, 1957.

Taso 6:
Merkittävä radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Kyshtym, Venäjä 1957.

Taso 7:
Huomattava radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Tshernobyl, Ukraina, 1986.

Lisätietoa:
Lisätietoa saat kuntasi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 197. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen sivuilta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus.

4.9. YLEINEN VAARAMERKKI

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus, jonka nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennettuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Kokeilumerkki on hälytysjärjestelmien käyttökunnon testauksessa käytettävä 7 sekunnin pituinen yhtämittainen, tasainen ääni.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin:

Siirry sisälle ja pysy siellä, sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmastointilaitteet

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

Vältä puhelimen käyttö etteivät linjat tukkeudu.

Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara:
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti, sekä;

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, paina märkä vaate suun eteen, hengitä sen läpi ja pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi ja kuuntele radiota.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen ja pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle ja paina märkä vaate-, ruoho-, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

5. TURVAOPASTEET

5.1 Palontorjuntamerkit (puna/valkoinen)


5.2 Väestönsuojelumerkit (oranssi/sininen)


5.3 Poistumisreittimerkit (vihreä/valkoinen)

6. KIINTEISTÖN TURVALLISUUSOHJE ILMOITUSTAULULLE

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 MYRKYTYSTIETO­KESKUS 09 - 471 977 Kerro ensin nimesi Kerro, mitä on tapahtunut ja missä, sekä ilmoita kunta, mistä soitat. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan. Opasta auttajat paikalle. Pyri aina soittamaan itse, jotta varmistut hälytyksen perillemenosta.	YLEINEN VAARAMERKKI Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni Nousevan- ja laskevan jakson pituus on seitsemän sekuntia. Vaara ohi – merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, joka kestää yhden minuutin.
JOS PALAA Pelasta välittömässä vaarassa olevat, varoita muita ja tarkista hissit. Tee hätäilmoitus soittamalla numeroon 112. Sammuta lähimmällä alkusammuttimella. Estä palon leviäminen sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Älä poistu savuiseen portaikkoon. Opasta palokunta paikalle. Poistu yhteiselle kokoontumis- paikalle. MUISTA, SAVU TAPPAA!	HÄLYTYKSEN SATTUESSA, TOIMI SEURAAVASTI: Siirry nopeasti sisälle ja pysy sisällä Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto laitteet Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita Vältä puhelimen käyttöä Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan
SAIRAUSKOHTAUS TAI TAPATURMA Hälytä apua heti jos on tarve. Rauhoita potilasta. Aloita tarvittava ensiapu heti. Tutki potilaan tila välittömästi. Elvytysrytmi aikuisella, 30 painelua, 2 puhallusta. Elvytysrytmi lapsella (alle 8 v.), 5 alkupuhallusta, 30 painelua, 2 puhallusta.	KEMIKAALI­ONNETTOMUUS Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi Siirry välittömästi ylimpiin kerroksiin Avaa radio, kuuntele rauhallisesti ohjeita ja noudata annettuja ohjeita Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan Vaaratilanteen väistymisestä ilmoitetaan

 

VÄESTÖNSUOJA Yleinen väestönsuoja sijaitsee: As Oy Hesperiankatu 22 kiinteistön osalta lähin yleinen väestönsuoja sijaitsee osoitteessa; Oksasenkatu 1-2, 00100 Helsinki (n. 1 km päässä).

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSJOHTO Turvallisuuspäällikkö: Keijo Vuori (talonmies) Osoite: Eteläinen Hesperiankatu 22, 00100 Helsinki p. 041 538 400 Apulais-turvallisuuspäällikkö: Eija Perälä (rav. Eliten ravintolapäällikkö) Osoite: Eteläinen Hesperiankatu 22, 00100 Helsinki p. 050 366 5509 Kiinteistön edustaja: Tom Siljamäki (Isännöitsijätoimisto Siljamäki Oy) Osoite: Vuorikatu 16 A 11, 00100 Helsinki p. 050 581 0266 (suora) p. 044 777 8282 (toimisto)

KOKOONTUMISPAIKKA Yhteinen kokoontumispaikka sijaitsee: Ravintola Eliten terassin edustalla. Pakkaskaudella tai tilanteen vaatiessa hakeudutaan sopivaan paikkaan lämpimään esim. naapurikiinteistöön.

 

7. SISÄINEN PALOTARKASTUSLISTA

”Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä” (pelastuslaki, 23 § 3 momentti)

 

TYÖPAIKKA/OSASTO:__________

 

Tarkastuskohde	Kunnossa	Korjattava
1. Poistumistiet (esteettömyys, merkintä, valot)
2. Kiinteistön muut tilat, käytävät, portaat (järjestys, esteettömyys)
3. Käsisammuttimet (määrä, sijoitus, merkintä, esteettömyys)
4. Pikapaloposti (merkintä, esteettömyys)
5. Palohälytyspainikkeet (sijainti, merkintä)
6. Turvallisuusohjeistus henkilökunnalle (miten ohjeistettu)
7. Palo-ovet (merkintä, aukeamissuunta, toimintavarmuus)
8. Muiden ovien lukitus (suojakupit, paniikkisalvat ja niiden kunto)
9. Poistumisesta tiedottaminen (miten tiedotetaan)
10. Ensiapukaapit (sijainti, merkintä, sisältö, vastuuhenkilö)
11. Vaarallisten aineiden säilytys (missä ja miten säilytetään)
12. Käsivalaisimien kunto (valaisimet, sähköjohdot)
13. Jätehuolto (säilytystilojen paloturvallisuus)
14. Hissit (onko merkitty, hissin käyttö tulipalotilanteessa kielletty)
15. Yhteinen kokoontumispaikka (onko kaikkien tiedossa)
16. Kulkureitit väestönsuojaan (onko merkitty selkeästi)
17. Lähin yleinen väestönsuoja sijaitsee (onko tiedotettu)
18. Kuinka suoritan palohälytyksen (toimintaohjeet)
19. Pelastussuunnitelma (henkilöstö koulutettu, suunnitelma päivitetty)

 

 

Päiväys: _______________ Tarkastuksen suoritti:________________________________

 

8. TUTUSTUMINEN SUUNNITELMAAN JA KOULUTUS

Oheisella allekirjoituksellani varmennan, että olen perehtynyt oman toimipisteeni pelastussuunnitelmaan.

Nimi	Kurssi /perehdytys	Aika	Allekirjoitus

 

LIITE 9.1. POMMIUHKALOMAKE

1. Ole rauhallinen ja ystävällinen ja pyri nauhoittamaan puhelu, jos mahdollista.
2. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
3. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
4. Pyri selvittämään, missä, milloin ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
5. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.

▢ POMMIUHKAUS TULEE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUS EI TULE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUKSEN SANANMUOTO: _______________________________________

Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys:
▢ MIES
▢ NAINEN
▢ POIKA
▢ TYTTÖ

Pommiuhkauksen tekijän ääni:
▢ KORKEA
▢ MATALA
▢ HILJAINEN
▢ HEIKKO
▢ SELKEÄ
▢ SOPERTELEVA
▢ PEHMEÄ
▢ MIELYTTÄVÄ

Pommiuhkauksen tekijän puhetapa:
▢ NOPEAA
▢ HUOLELLISTA
▢ SELVÄÄ
▢ ÄNKYTTÄVÄÄ
▢ HIDASTA
▢ VÄÄRISTYNYTTÄ
▢ KIROILEVAA
▢ HUMALAISTA
▢ PAIKALLINEN
▢ VIERAS KOROSTUS (MIKÄ): ____________________________________
▢ MUU (MIKÄ): __________________________________________

Pommiuhkauksen tekijän asenne:
▢ RAUHALLINEN
▢ KIIHTYNYT
▢ MUU, MIKÄ: _______________________________________

Taustaäänet:
▢ MUSIIKKI
▢ KATULIIKENNE
▢ IHMISTEN ÄÄNET
▢ TOIMISTOKONEIDEN ÄÄNET
▢ KONEIDEN MELU
▢ MUU, MIKÄ: ________________________

UHKAUSSOITON VASTAANOTTAJA: NIMI: ___________________________ PVM:_____________ KLO: _________________

LIITE 9.2.

TUNTOMERKKILOMAKE

Merkitse muistiin myös pikkuasiat!
Ellet muista jotakin asiaa, jätä kohta tyhjäksi.
Älä yritä arvata.

TÄYTÄ LOMAKE ITSENÄISESTI!
Sukupuoli:	Pituus:	Ikä:	Vartalo (normaali – hoikka – tukeva):
Hiukset (väri – pitkät – lyhyet – aaltoilevat):	Parta:		Otsa (leveä – kapea – korkea – matala):
Silmät (väri – silmälasit):	Kulmakarvat (paksut – ohuet):		Nenä (muoto – koko)
Korvat (ulkonevat – suuret – pienet):	Iho (väri – kunto):		Puhe (puhetapa ja murre):
Huulet (ohuet – paksut):	Suu (pieni – suuri):		Hampaat (säännölliset – rikkinäiset):
Esiintyminen (eleet, kävelytapa ja ryhti):
Erityistuntomerkit (arvet – syylät – syntymämerkit – luomet – korut – tatuoinnit):
Aseistus:	Päähine:		Päällystakki:
Puku:	Pusero:		Housut:
Paita:	Jalkineet:		Muut asusteet:
Kulkuneuvo (rekisterinumero – väri – merkki – ajosuunta):
Muita seikkoja:
Miten erottaisit tämän henkilön väkijoukosta:
Päiväys ja kellonaika:	Puhelin arkisin:		Allekirjoitus (ja nimenselvennys)

TUNTOMERKIT

Rikoksen tapahduttua tai epäilyttävissä tapauksissa
OTA YHTEYS POLIISIIN

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA

As Oy Hesperiankatu 22 kiinteistön osalta tulityöluvan myöntää:
Isännöitsijä Tomi Siljamäki, puh 050 581 0266.

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus. Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.

Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat

Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.

9.4. Tulityölupalomake

TULITYÖLUPA nro _________ YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

TYÖN SUORITTAJA	Nimi.
	Toiminimi
TYÖKOHDE						Rakennus
	Tulityöpaikka
TYÖLUPA	Alkamispvm.		Päättymispvm.				Lupa voimassa päivittäin
TURVATOIMET	▢ Työpaikan kunnostus ja sen ympäristön puhdistus
	▢ Palavien rakenteiden suojaus
	▢ Ympäristön kastelu
	▢ Erillinen suojarakennus
	▢ Seinässä, katossa ja lattiassa olevien aukkojen peittäminen ja suojaus
	▢ Viereisten tilojen tarkastus- ja suojaustoimet
	▢ Kaapelien suojaus
	▢ Suojapeitteet
	▢ Kaasupitoisuuden mittaus
	▢ Työkohteen tuuletus
	▢ Paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston irti- ja takaisinkytkennästä ilmoitus
	Irti- ja takaisinkytkennän suorittajan nimi
	Työ edellyttää seuraavia erityistoimenpiteitä
SAMMUTUS- KALUSTO	Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava vähintään 2 kpl 12 kg:n 43 A 183 B - C teho- luokan käsisammuttimia, joista toinen saa olla kiinteistöön kuuluva käsisammutin, jonka tulee sijaita tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä
	▢ Jauhesammutin ............. kpl
	▢ CO2 - sammutin ............. kpl
	▢ Sankoruisku
	▢ Pikapaloposti
	▢ Paineellinen paloletku
	▢ Sammutuspeite
	▢ Erityissammutuskalusto
TULITÖIDEN VARTIOINTI	▢ työn ja työtaukojen aikana				▢ työn jälkeen ____tuntia (väh. 2h)
LUVAN ANTAJA	Päiväys				Luvan antaja
LUVAN SAAJA	Päiväys				Luvan saaja

9.5. Kiinteistön pelastustie

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: ________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

 

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: _______________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

10. Liitteet

10.1.  SUOJAUTUMISOHJE TALON ASUKKAILLE

Kiinteistö: As Oy Hesperiankatu 22

TIEDOTE TALON ASUKKAILLE

Talon asukkaat on määrätty siirtymään suojaan suojautumista varten. Siirtyminen alkaa kello _________ tai erillisestä ilmoituksesta.

Talon turvallisuuspäällikkö antaa suojaan siirtymisestä tarkemmat ohjeet. Noudattakaa turvallisuuspäällikön antamia ohjeita. Pelastusviranomainen ilmoittaa tarvittaessa suojapaikan. Suojassa suojapaikkanne ilmoittaa suojan hoitaja.

Valmistautukaa suojautumiseen seuraavasti;

1. Sulkekaa huoneistonne ovet ja ikkunat
2. Siirtäkää palavat materiaalit ikkunan läheisyydestä pois ja varmistakaa, ettei huoneistoon jää päälle sähkölaitteita (jää- ja pakastinkaapit voivat jäädä päälle, ellei erikseen sitä kielletä).
3. Varmistukaa, ettei huoneistoon jää palamaan esim. kynttilöitä.
4. Suojatkaa ylimääräiset elintarvikkeet muovilla ja varatkaa huoneistoonne riittävästi vettä tiiviisiin astioihin.
5. Huolehtikaa ilmastoinnin pysäyttämisestä.

Varatkaa mukaan suojaan;

1. Henkilökohtaiset lääkkeet, vaatteet ja hygieniatarvikkeet.
2. Yöpymisvälineitä; peitteitä, patjoja yms.
3. Säilyviä elintarvikkeita siten, kun jaksatte kantaa mukananne.
4. Vaatteita ja henkiklökohtaisia hygieniatarvikkeita.
5. Henkilötodistus, josta henkilöllisyytenne voidaan todeta.
6. Juomaa, juoma-astioita ja taskulamppu.

Muuta huomioitavaa;

1. Lukitkaa huoneistonne ulko-ovi poistuessanne huoneitosta (mieluummin takalukkoon).
2. Suojassa on oma radio- ja TV-antennijärjestlemä sekä puhelinyhteys.
3. Suojaan siirtyessänne, liikkukaa ripeästi, olkaa rauhallisia ja toimikaa opastajien ohjeiden mukaisesti.
4. Suojaan ei saa tuoda kotieläimiä; kotieläimet jätetään huoneistoon ja niille varataan riittävästi ruokaa ja juomaa.
5. Suojautumisen kestoajasta ilmoitetaan turvallisuushenkilöstön toimesta. Suojasta ei saa poistua ilman turvallisuuspäällikön tai suojanhoitajan lupa.

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ
_________________________________

10.2. TOIMINTAOHJE TULIPALOTILANTEISSA

Asukkaan paloturvallisuusohje

1. Varmista, että sinulla on kodissasi toimiva palovaroitin ja ylläpidä sen toimintakuntoa.
2. Laadi kotona perheesi kanssa toimintaohjeet mahdollisen vaaratilanteen varalle ja opeta perheenjäsenet toimimaan ohjeiden mulkaisesti.

3. Varmista, että osaat tehdä hätäilmoituksen.
4. Varmista, että hätäpoistuminen parvekkeiden- ja ikkunoiden kautta on mahdollista.
5. Varmista, että oma- ja talon osoitenumero on selkeästi nähtävissä.
6. Opettele tiivistämään huoneistosi ulko-ovi ja sulkemaan ilmastointi.
7. Opettele käyttämään alkusammutusvälineitä.
8. Varmista, että pelastusajoneuvoilla on esteetön pääsy rakennuksen viereen.
9. Palon sattuessa sulje ovet, ikkunat ja huoneiston ulko-ovi.
10. Jos havaitset porrashuoneen täyttyvän savusta, eikä palo ole omassa huoneistossasi, älä poistu savuiseen porrashuoneeseen, vaan pysy huoneistossasi ja pyri estämään savun- / tulen pääsy huoneistoosi ja odota pelastushenkilöstön toimintaohjeita.

11. Jos palo on omassa huoneistossasi;

• Pelasta välittömästi vaarassa olevat
• Yritä sammuttaa tulipalo itse
• Poistu huoneistostasi ja sulje ovet
• Varoita naapureitasi uhkaavasta tilanteesta
• Ilmoita turvalliselta paikalta hätänumeroon 112
• Opasta palokunta paikalle
• Mene sovitulle kokoontumispaikalle
• Älä käytä hissiä

HÄTÄILMOITUS
Jos on syttynyt tulipalo tai joku muutoin on hengenvaarassa, soita numeroon 112. Älä epäröi soittaa hätänumeroihin vaikka et olisi varma tilanteen vakavuudesta. Pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä.

1. Kerro ensin, mitä on tapahtunut ja missä
2. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
3. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaisesti
4. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan

10.3. TOIMINTAOHJE RIKOLLISISSA UHKATILANTEISSA

Jos talossasi on tapahtunut jotakin rikokseen tai ilkivaltaan liittyvää;

1. Soita aina hätäkeskukseen 112
2. Odota poliisin tuloa ja merkitse muistiin tuntomerkkejä henkilöistä, ajoneuvoista ja tapahtuma-ajoista
3. Opasta poliisi kohteeseen mikäli mahdollista
4. Älä toimi yksin, sillä rikollinen voi olla aseistautunut
5. Älä käytä tilanteessa voimakeinoja, sillä silloin voi tulla kysymykseen hätävarjelun liioittel. Jos joudut suojaamaan henkeäsi, kotirauhaasi tai omaisuuttasi, olet oikeutettu tarvittaessa käyttämään myös tilanteen edellyttämiä voimakeinoja
6. Häiriökäyttäytyjän kohdatessasi, muista, että uhkaaja saattaa olla päihteiden väärinkäyttäjä, joten toimi tilanteessa harkiten ja rauhallisesti ja säilytä katsekontakti uhkaajaan. Muista myös henkilöturvallisuus aina ennen materiaalisia menetyksiä ja huomaa ympäriltäsi mahdollisesti saatava apu. Pyri havannoimaan myös tuntomerkit hyökkääjästä ja soita, jos mahdollista hätäkeskukseen, puh 112

RIKOLLISTEN JA ILKIVALLAN ENNALTA EHKÄISY

1. Tarkistarakennuksen lukkojen- ja ovipumppujen toimivuus määräajoin. Ilmoita esiintyvistä puutteista huoltomiehelle tai isännöitsijälle. Valvo myös, että puutteet tulevat korjatuiksi. Kierrä myäs määräajoin talon yleiset tilat ja pysäköitialue. Näin vähennetään rikollisten toimintamahdollisuuksia.
2. Merkitse muistiin talossa oleskelevat- ja sinne kuulumattomat henkilöt.
3. Pyri organisoimaan talon luotettavien asukkaiden- ja naapuriyhteisöjen edustajien kanssa päivystys- ja hälytysorganisaatio, jolloin olisi etukäteen valmius torjua uhkatilanne.
4. Aktiivinen toiminta ehkäisee merkittävästi rikoksia, pienentää ilkivallan aiheuttaia korjauskuluja sekä rauhoittaa asuinalueen.

JOS ASUNTOOSI ON MURTAUDUTTU

1. Hälytä välittömästi poliisi
2. Älä sotke mahdollisen rikoksentekijän jättämiä jälkiä; sormen- ja jalanjälkiä, äläkä koske esineisiin
3. Kysy, onko naapurillasi mahdollisia havaintoja murrosta
4. Laadi luettelo anastetusta omaisuudesta ja toimita poliisille omaisuutesi merkintätiedot.
5. Saatuasi poliisilta ilmoitusjäljenöksen, toimita se vakuutusyhtiöllesi korvauksen saamista varten.

HUOM! Turvamerkitse- ja valokuvaa ennalta arvo-omaisuutesi

10.4. KOTIVARA JA MUU TALOUSKOHTAINEN SUOJELUMATERIAALI

KOTIVARA

Kotivara tarkoittaa sitä, että perhe ylläpitää harkitusti pientä ruokavarastoa, esim. jakelun yllätävän katkeamisen tai saasteonnettomuuden varalta.

Tavoitteena on kahden viikon omavaraisuus tärkeimpien elintarvikkeiden osalta.

Kotivaraa kierrätetään siten, vanhimmat tavarat syödään ensin ja tilalle hankitaan uutta ennen kuin mikään menee käyttökelvottomaksi. Täten ruokavarasto ei pääse vanhenemaan.

Kotivaraa pidetään mahdollisimman monipuolisena. Jonkn verran voidaan myös laskea jääkaapissa ja pakastimessa olevien elintarvikkeiden varaan. Sähkö- ja kaasukatkokset edellyttävät myös mahdollisuutta valmistaa aterioita kuumentamatta.

Tositilanteessa ruokatarpeen käyttö suunnitellaan niin, että ensin syödään nopeasti pilaantuvat aineet ja parhaiten säilvät säästetään viimeiseksi.

Mikäli perheessä retkeillään, veneillään, asun tovaunuillaan tai mökkeillään on kotivaran hankkiminen luontevaa, koska loma-aikana elintarvikkeet on nautittavissa ja uudistettavissa.

Kotivaraa suunnitellaan perheen välttämättömien tarpeiden ja tottumusten mukaisesti.

Yhden henkilön 14 vuorokauden annos käsittää;

• 1 kg maitojauhetta
• 2 kg lihasäilykkeitä
• 2,3 kg näkkileipää
• 1,2 kg aamiaishiutaleita
• 2 kg perunoita ja juureksia
• 0,7 kg hedelmiä ja marjoja
• 0,5 kg juustoa
• 0,5 kg voita tai muuta levitettä
• kahvia ja teetä
• suolaa ja muita mausteita
• monivitamiinivalmisteita

Myös lääkkeet ja joditabletit voidaan liittää kotivaraan.

MUU TALOUSKOHTAINEN TURVALLISUUSMATERIAALI

Suojautumista varten kotona pitäisi edellisten lisäksi olla;

• Paristoilla toimiva radio sekä varaparistoja
• Teippiä ikkunoiden-, ovien- ja muiden rakojen tiivistämiseen
• Ensiapuvälineet
• Muovipusseja elintarvikkeiden suojaamista varten
• Perheenjäsenille suoja- tai sadeasut kumisaappaineen ja suojakäsineineen
• Muovisäkkejä jätteitä varten

Tulosta tästä pdf-tiedosto koko pelastussuunnitelmasta:

(voit tallentaa tiedoston kun klikkaat hiiren oikeaa näppäintä näytössä näkyvässä pdf-tiedostossaa ja valitsemalla ”Tallenna nimellä”)