Mainingin Koulu

PELASTUSSUUNNITELMA
Mainingin koulu
Maininkitie 23
02320 Espoo

PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIJA

Päiväys: 23.10.2015

Nimi: Jarmo Kelo

Tehtävänimike: Toiminnanjohtaja

 

Pelastussuunnitelman sivuja:

59 kpl

TARKASTUSMERKINNÄT:

Päiväys	Nimi	Tehtävä	Toimenpide
16.11.2017	Jarmo Kelo	Toiminnanjohtaja	Suunnitelman 1. version laatiminen.
24.10.2022	Jari Rantanen	Tekninen manageri	Päivitys.
13.9.2023	Jari Rantanen / Jarmo Kelo		Päivitys.
4.12.2023	Jarmo Kelo / Jari Rantanen / Tommi Aronranta		Lisäys / ohje: Tilapäismajoitus / yökoulun järjestäminen

Yleinen hätänumero 112 (24h)
Päivystysapu 116 117 (24h)
Sosiaalipäivystys 020 696 006 (24h)
HUS / Myrkytystietokeskus 09 – 471 977 (24h)
Sähkökatkot, Fortum 0800 1 95011 (24h)
Terveysneuvonta 09 – 310 100 23 (24h)
Jorvin sairaala, 09 – 4711 (24h)

Pelastussuunnitelman on laatinut Yrityssuojeluyhdistys ry. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011).
Pelastussuunnitelman osittainenkin kopiointi ja jäljentäminen on kielletty ilman Yrityssuojeluyhdistys ry:n lupaa.

PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
Jakelu ja säilytys
Ilmoituslomake pelastusviranomaisille

1. Pelastussuunnitelman lakiperusteet

1.1. Turvallisuuden päämäärä ja pelastussuunnitelman tarkoitus

1.2. Pelastussuunnitelman laatimisessa noudatettava järjestelmä

2. Turvallisuuden järjestelyt

2.1. Liittyminen kunnan väestösuojeluun

2.2. Kiinteistön kuvaus, varapoistumisreitit sekä yhteinen kokoontumispaikka

2.3. Arat ja vaaraa tuottavat kohteet, vaaratilanteet sekä niiden vaikutukset ja toimenpiteet

2.4. Energia, vesi, sähkön pääkytkin, ilmastoinnin- ja savunpoiston kytkin sekä paloilmoitinkeskus

2.5. Naapurit

2.6. Turvattava henkilöstö

2.7. Kiinteistön turvallisuusorganisaatio

2.8 Väestönsuojaan liittyviä tietoja

2.9 Turvallisuuskoulutusta saaneet henkilöt

3. Oppilaitoksen turvallisuus

3.1. Turvallisuuspäällikkön tehtävät

3.2. Aluevastaavan tehtävät

3.3. Varausmenettelyt (VAP)

3.4. Johtopaikka

3.5. Turvallisuusorganisaation koulutus

3.6. Rakenteellinen turvallisuus

3.7. Väestönsuojamateriaali

3.8. Väestönsuojan kunnostus

3.9. Väestönsuojahoitajan toimintaohje

4. Toimintaohjeita uhkatilanteiden varalta

4.1. Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteessa

4.2. Tulipalo ja tulityöohje

4.3. Tapaturma

4.4. Varkaus, ryöstö, pommiuhka ja uhkaavan henkilön kohtaaminen

4.5. Vaaralliset aineet

4.6. Sähkökatkot

4.7. Vesivahingot

4.8. Radioaktiivinen laskeuma

4.9. Yleinen vaaramerkki

5. Turvaopasteet

5.1. Palontorjuntamerkit

5.2. Väestönsuojelumerkit

5.3. Poistumisreittimerkit

6. Oppilaitoksen turvallisuusohje ilmoitustaululle

7. Oppilaitoksen sisäinen palotarkastuslista

7.1. Henkilökunnan turvallisuuskävelyn tarkistuslista

7.2. Oppilaitoksen erillisohjeet

8. Tutustuminen suunnitelmaan ja koulutus

9. Lomakkeet:

9.1. Pommiuhkalomake

9.2. Tuntomerkkilomake

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

9.4. Tulityölupalomake

9.5. Kiinteistön pelastustie

Tietosuojaseloste

JAKELU JA SÄILYTYS

Normaalioloissa	Osat/liitteet	Kpl
Turvallisuuspäällikkö	Pelastussuunnitelmakansio	1
Kiinteistön omistaja	llmoituslomake pelastusviranomaiselle	1
Kunnan pelastuslaitos	Ilmoituslomake pelastusviranomaiselle	1

Pelastussuunnitelmia on laadittu 1 kpl. Suunnitelman päivittäjä huolehtii suunnitelman ajantasaisuudesta.

Yrityssuojeluyhdistys ry
Jarmo Kelo
+ 358 50 430 8326
www.yrityssuojelu.fi
jarmo.kelo@yrityssuojelu.fi

2. TURVALLISUUDEN JÄRJESTELYT

• Toiminnan painopiste on vaaratilanteiden ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sekä henkilöiden opastamisessa vaara-alueen ulkopuolelle (ulos).
• Kiinteistö jaetaan suojelualueisiin, joissa työskentelevistä henkilöistä on nimetty aluevastaavat.
• Palontorjunta perustuu paikalla olevaan sammutuskalustoon sekä kunnalliseen pelastuspalveluun.

2.1 LIITTYMINEN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUUN

Kunnan pelastuslaitos:	Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Osoite:	Keskuspelastusasema, Palomiehentie 1, 02750 Espoo
Puhelin:	Tilannekeskus, neuvonta ja vaihde, puh 09 – 8162 8699 (24/7)
Riskienhallintapäällikkö:	Kimmo Markkanen, puh 09 – 8162 6850
Päivystävä palotarkastaja:	ark. klo 9.00-11.30, puh 09 – 8162 6815
Palotarkastajat:	Kaikissa palotarkastuksiin liittyvissä asioissa palvelee päivystävä palotarkastaja
Lähin paloasema:	Espoonlahden paloasema, Rehtorintie 2, 02360 Espoo
Perilleajo kohteeseen:	n. 6 min (kohteesta n 2,3km päässä)

Yrityksen sijoittuminen kunnan aluejakoon:
KUNNAN SUOJELUJOHTO

Kaupunki:	Espoo
Johtokeskus:	Kannusillanmäen väestönsuoja
Osoite:	Kannusillankatu 4, 02070 Espoo
Puhelin:	09 – 8162 6360 tai 09 – 816 28699 (vaihde)

SUOJELUPIIRIN JOHTOKESKUS

Suojelupiiri:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

SUOJELULOHKON JOHTOKESKUS

Suojelulohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Lohkon johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohkon johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

ALALOHKON JOHTOKESKUS

Alalohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa

SUOJELUYKSIKÖN JOHTOKESKUS (ei käytössä Espoossa)

SAIRAALAPÄIVYSTYS (24 h/vrk)

Lähin sairaalapäivystys:	Jorvin sairaala (päivystys 24 tuntia vuorokaudessa)
Osoite:	Turuntie 150, 02740 Espoo
Puhelin:	Vaihde 09 – 4711, neuvonta 09 – 471 833 30 ma-pe klo 7.15-20 ja la-su klo 12-20 Yleinen hätänumero 112 palvelee kiireellistä apua vaativissa sairauskohtauksissa ja onnettomuustilanteissa

HÄLYTINTIEDOT

Lähin kunnallinen hälytin:	Elektroninen suurtehohälytin
Sijainti:	As Oy Jälkimaininki 9, kerrostalon katolla
Kuuluvuus kohteeseen:	Hyvä, kohteesta n. 300 metrin päässä

EVAKUOINNIN KOKOONTUMISKESKUS

Kokoontumiskeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Vastaanottokunta:	Sijoituskunta tai -kunnat päätetään tapauskohtaisesti erikseen tilanteen vaatimusten mukaisesti (SM:n ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta, 21.11.2003)

2.2. KIINTEISTÖN KUVAUS JA YHTEINEN KOKOONTUMISPAIKKA

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa Mainingin koulun vastuuhenkilöitä, henkilökuntaa ja oppilaita tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä, sekä niihin läheisesti liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa.

Kyseessä on oppilaitos joka sijaitsee Espoon Kivenlahdessa, kaupunginosassa 34, korttelissa 34 051, tontilla 2, jonka pinta-ala on 29 762 m² ja osoite; Maininkitie 23, 02320 Espoo.

Kiinteistö on valmistunut v.1974 (peruskorjattu v. 2015) ja se sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, käsittäen yhden osittain maan alla olevan kerroksen, sekä kaksi maanpäällistä kerrosta + iv-konehuonekerroksen. Kiinteistö on betonirunkoinen, jonka julkisivu on punaista tiiltä, kantavat pystyrakenteet betonia, kattomallin ollessa tasahuopakatto.

Kiinteistön bruttoala on 11 158 m², kerrosala 9 109 kem² ja tilavuus 46 035 m3, kiinteistön kuuluessa kaupungin kaukolämpöjakeluverkoston piiriin, lämmitystavan ollessa kaukolämpö + geoenergia. Kiinteistössä ei ole asuinhuoneistoja, eikä autohallia.

Kiinteistön- ja tontin omistaa Kiinteistö Osakeyhtiö Espoon Koulu- ja päiväkotitilat jota edustaa Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos, kiinteistön käyttäjän ollessa Espoon kaupunki, sivistystoimi (Mainingin koulu).

Kiinteistön paloluokka on P1 ja suojaustaso 2 (automaattinen paloilmoitin osoitteellisin savuilmaisimin ja tehokas alkusammutuskalusto). Tarvittaviin tiloihin laaditaan räjähdyssuojausasiakirja, joka hyväksytetään pelastuslaitoksella myöhemmin.

K krs: (0 krs)
Kellarikerroksessa sijaitsee opetsutiloje, väestönsuoja, opettajien pukuhuonetiloja, teletila (0012, samassa tilassa sijaitsevat myös lvi-valvomo ja pääpaloilmoitinkeskus), sähköpääkeskus (0010), lämmönjakohuone (0002, samassa tilassa sijaitsee myös VAK 1), putkikäytävä / ryömintätila, siivouskeskus ja siivoojien taukotilat.

1 krs:
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat normi- ja erikoisluokkahuonetilat, oppilashuolto- ja hallintotilat, päiväkodin tilat, liikuntasali, sekä siihen liittyvät pukeutumis- ja suihkutilat, näyttämö- ja sivunäyttämö, auditorio (samassa tilassa sijaitsee myös yksi iv-konehuone), kirjasto, mediateekki, keskushalli, monistamo, koulun keittiö- ja ruokasalitilat, sekä niihin liittyvät pakastin-, kylmiö- ja kuivavarastotilat, keskusradiohuone (vahtimestarin huoneen vieressä), kemikaalien varastokaappi, teknisen työn luokassa oleva tulityöpiste, ahjo ja nestekaasun-, hapen- ja asetyleenin linjasulut, opettajien- ja opinto-ohjaajien tauko- ja pukuhuonetilat, vahtimestarin huone (samassa tilassa sijaitsee myös ulko-ovien hätälukituspainike ja savunpoiston laukaisukeskus), aula-, käytävä- ja wc- tilat, veden pääsulku (1003), sekä useita muita sähkö- ja ryhmäkeskuksia. Lisäksi ensimmäisen kerroksen pääsisäänkäynnin tuulikaapin tilassa (A-porras, 1081) sijaitsee paloilmoitinkeskuksen käyttölaite (samassa tilassa sijaitsevat myös savunpoiston laukaisupainikkeet, iv- hätäseispainike ja kuulutuskoje), sekä huoltopihan puolella olevat nestekaasutila (1127), asetyleenikeskus (1127.1), happikeskus (1127.2), iv-konehuonetila (0032), kompressoritila (0033) ja jätehuone (1222). Koulun piha-alueella sijaitsevat myös purunpoistotila (1126), pysäköintipaikat, mopoparkit, frisbeegolf, sekä leikki- ja pelikentät.

2 krs:
Toisessa kerroksessa sijaitsevat opetus- ja wc-tilat, monitoimisali, sekä useita  ryhmäkeskuksia.

Ullakko:
Ei ole.

Iv-konehuoneet:
Kiinteistössä on viisi iv-konehuonetta, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• 1 krs, huoltopihan puolella (työväenopiston tilojen ilmastointi)
• 1 krs, auditorion yläparven tilassa (auditorion- ja liikuntasalin ilmastointi, samassa tilassa sijaitsee myös aurinkoenergian yksikkö)
• 2 krs / tekninen kerros, kolme iv-konehuonetta (näiden konehuoneiden kautta tapahtuu kulku myös katolle). Kiinteistössä on yhteensä neljätoista tulo- ja poistoilmakonetta.

Katto:
Katolla sijaitsevat kiinteistön poistoilmapuhaltimet ja aurinkopaneelit.

Oppilaitoksen piha-alue:
Oppilaitoksen piha-alueella sijaitsevat koripallokenttä, teatterialue, sekä mopoparkit.

Portaat:
Kiinteistössä on yhteensä kuusi sisäporrasta, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• porras 1 (N-ovi, Mainingin päiväkodin puolella)
• porras 2 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 3 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 4 (keskushallista toiseen kerrokseen)
• porras 5 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 6 (F-porras, kellarikerros – ensimmäinen kerros)

Kaikki kyseiset portaat toimivat myös hätäpoistumisportaina.
Kiinteistössä on yhteensä 19 ulko-ovea, jotka on merkitty kirjaimin A-S.

Hissit:
Kiinteistössä on yksi henkilö- / tavarahissi, jonka hissihälytys menee suoraan Schindlerin vikapäivystykseen, puh 0203 20500, josta lähetetään huoltomies tarvittaessa paikalle. Hissistä on myös suora ääni- ja puheyhteys Schindlerin vikapäivystykseen. Koulussa on tämän lisäksi myös kaksi pyörätuolihissiä, joista toinen sijaitsee auditorion- ja toisen liikuntasalin yhteydessä. Näiden hissien osalta hissihälytys mene koulun vahtimestarihuoneeseen, josta vahtimestari tulee aina paikalle.

Kiinteistön edusta:
Kiinteistön edusta on siisti ja selkeä, mitään palavaa- tai muutakaan materiaalia ei säilytetä  rakenteiden välittömässä läheisyydessä, joten tuhopolton- tai ilkivallan riski on pieni.

Ulkokuoren valaistus:
Kiinteistön ulkokuoren valaistus on hyvä.

Jätehuolto:
Kiinteistön jätehuolto on keskitetty huoltopihan puolelle, omaan erilliseen- ja lukittuun jätehuonetilaan (1222). Jätehuoneessa sijaitsevat omat sammiot seka- ja biojätteille, sekä lehdille- ja kartongeille. Pahveille on oma rullakko. Roskapiste tyhjennetään viikoittain HSY:n toimesta.

Tekniset turvallisuusjärjestelmät:
Kiinteistössä on kattava kulunvalvonta ja kameravalvonta, sekä ri-järjestelmä tilojen suojaamiseksi. Kameroiden kuvat tallennetaan videoliikeilmaisimen ohjaamana digitallentimelle. Kiinteistössä on käytössä hätälukitusjärjestelmä, joka pakkolukitsee yhdellä napin painalluksella kaikki yleisötiloihin johtavat ovet. Hätälukituspainike sijaitsee vahtimestarin huoneessa. Teknisen työn luokissa on ”työstökoneiden” hätäseispainikkeet. Kemian- ja fysiikan luokkien välisessä tilassa (1146) sijaitsee kaksi paloilmoittimen poiskytkentäajastinta, joista voi tarvittaessa irrottaa ko. tilojen paloilmaisimia opetustoiminnan niin vaatiessa (vain opettajan toimesta).

Evakuointi- ja kuulutusjärjestelmät:
Kiinteistössä on kattava evakuointi- ja kuulutusjärjestelmä, jonka kuulutusjärjestelmän kuulutusaluekohtaisen valintamahdollisuuden sisältävät kuulutuskojeet sijaitsevat seuraavasti:

• rehtorin huone
• opettajan huone
• koulusihteerin huone
• terveydenhoitajan huone
• vahtimestarin huone
• keskusradiohuone (vahtimestarin huoneen vieressä)
• paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen vieressä (pelastuslaitoksen käyttöön)

Paloilmoittimen käynnistämässä evakuointikuulutuksessa palokellot mykistyvät automaattisesti kuulutuksen ajaksi.
Yhteiskuulutusmahdollisuuden sisältävät erillisellä opasteella merkityt hätäkuulutuskojeet sijaitsevat seuraavasti:

• käytävät (6 kpl)
• ruokalan jakelulinjaston vieressä
• liikuntasalin tilassa
• teknisen työn luokassa (veistos)
• paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen vieressä

Alkusammutusvälineet:
Kiinteistön alkusammutusvälineinä toimivat kerroskohtaiset jauhesammuttimet ja pikapalopostit, sekä tilakohtaiset sammutuspeitteet. Jokaiseen pikapalopostikaappiin on sijoitettu myös yksi jauhesammutin. Kiinteistön ylläpito huolehtii- ja vastaa sammuttimien lakisääteisistä määräaikaishuolloista ja tarkastuksista.

Automaattiset palo-ovet:
Kiinteistössä on kuusi automaattisesti sulkeutuvaa palo-ovea, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• 1 krs, päiväkodin- ja koulun välinen ovi
• 1 krs, mediateekin edessä
• 2 krs, porras 2 ylätasanteella
• 2 krs, porras 3 ylätasanteella
• 2 krs, porras 4 ylätasanteella
• 2 krs, porras 5 ylätasanteella

Palo-osastojen rajoilla olevat automaattiset palo-ovet on varustettu aukipitolaitteistolla, sekä oven molemmin puolin myös paloilmaisimilla, joten palohälytyksen sattuessa aukipitolaitteisto päästää ovet sulkeutumaan.

Palokunnan syöttöliittimet:
Ei ole.

Palokunnan hyökkäystie:
Palokunnan hyökkäystie kiinteistöön tapahtuu Maininkitien puolelta, pääsisäänkäynnin tuulikaapissa (A-ovi, 1081) olevan paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen luokse, josta kulku edelleen hälyttävään tilaan.

Palokunnan reittiavain:
Palokunnan reittiavain sijaitsee putkilukon sisällä, Maininkitien päässä ja pääsisäänkäynnin (A-ovi) yläpuolella, pääsisäänkäynnin ulko-oven vieressä. Putkilukossa olevalla avimella pääsee tuulikaappiin jossa toinen pelastuslaitoksen avaimella varustettu putkilukko jossa kulkutunniste & mekaaniset avaimet koko kiinteistöön.

Paloilmoitinkeskus:
Kiinteistössä on kaksi automaattista ja osoitteellista paloilmoitinkeskusta (Eltek) joista käyttölaite sijaitsee huoltopihan puolella olevan pääsisäänkäynnin tuulikaapin tilassa (A-ovi, 1081) ja pääpaloilmoitinkeskus kellarikerroksen teletilan / lvi-valvomon (0012) tilassa.

Savun havaittuaan järjestelmä hälyttää automaattisesti hätäkeskukseen, sekä koko oppilaitoksessa palosummerien avulla. Paloilmoitinkeskus käynnistää keskusradiojärjestelmästä automaattisen kuulutuksen, joka vuorottelee palosummerien äänen kanssa.

Paloilmoitinkeskus tulee kokeilla määräysten mukaan kuukausittain. Kokeilut on merkittävä huoltopäiväkirjaan, jota säilytetään paloilmoitinkeskuksen luona. Paloilmoitinkokeilun suorittaa kiinteistönhoitaja.

Paloilmoitinpainike:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia paloilmoitinpainikkeita.

Palokellot:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia palokelloja, jotka kuuluvat hyvin tiloissa.
Paloilmoittimen käynnistämässä evakuointikuulutuksessa palokellot mykistyvät automaattisesti kuulutuksen ajaksi.

Paloilmaisimet:
Kiinteistön paloilmaisimina toimivat kerroskohtaiset savuilmaisimet, sekä tilakohtaiset savu- lämpöilmaisinyhdistelmät (esim. teknisen työn- ja kemian luokka). Työskentelyaikana järjestelmä seuraa vain lämpöön perustuvaa ilmaisua ja muuna aikana savuun perustuvaa ilmaisua. Paloilmoitustieto on johdettu keskusradiojärjestelmään.

Sprinklaus:
Ei ole.

Sprinkler-keskus:
Ei ole.

Srinkler-kello:
Ei ole.

Savunpoisto:
Kiinteistön savunpoisto tapahtuu painovoimaisesti sähköisesti avattavien savunpoistoikkunoiden kautta, sekä tarvittaessa myös ulko-ovien ja ikkunoiden kautta. Kiinteistöön on laadittu erillinen savunpoistosuunnitelma ja testausohje, jota säilytetään paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen yhteydessä. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jolloin koelaukaistaan vähintään 20 % luukuista.

Savunpoiston laukaisukeskus: 
Savunpoiston laukaisukeskus sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, tarkemmin vahtimestarihuoneen (1070) tilassa.

Savunpoiston ohjauskeskus: (SPOK)
Ei ole.

Savunpoiston laukaisupainikkeet:
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat pääsisäänkäynnin tuulikaapin (A-ovi, 1081) tilassa, paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen vieressä. Savunpoiston laukaisupainikkeet on varustettu kiinteällä tekstillä SAVUNPOISTO ja tekstitarroilla seuraavasti:

• SL porras 1
• SL porras 2
• SL porras 3
• SL porras 4
• SL porras 5
• SL auditorio
• SL putkitunneli
• SL ruokala
• SL sali 1, 2, 3

Lisäksi portaiden alatasanteella sijaitsee ko. portaikon savunpoiston laukaisupainike.

Savunpoistoluukut:
Ei ole.

Savunpoistoikkunat:
Kiinteistössä on yksitoista sähköisesti avattavaa savunpoistoikkunaa, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• porras 1
• porras 2
• porras 3
• porras 4
• porras 5
• auditorio
• putkitunneli
• ruokala
• sali 1,2,3

 Savunpoistopuhaltimet:
Ei ole.

Savunpoistopuhaltimien virtakytkimet:
Ei ole.

Savuverhot:
Ei ole.

Turvavalokeskus:
Kiinteistössä ei ole erillisiä turvavalokeskuksia, vaan turvavalot testataan lvi-valvomosta käsin erillisen Teknowaren Aalto-control tietokoneohjelman avulla. Turva- ja merkkivalaistuksen toimivuuden seurannasta vastaa kiinteistönhoitaja. Poistumisteiden turva- ja merkkivalojen valaistuksen toiminta-aika on vähintään 60 minuuttia.

Väestönsuojat:
Kiinteistössä on kaksi väestönsuojaa (0004 ja 0008), jotka sijaitsevat kellarikerroksen tiloissa. Molemmat väestönsuojat toimivat varastotiloina ja ovat tyhjennettävissä- ja käyttöönottokunnossa 72 tunnin vasteajalla.

Avainhallinta / lukitus:
Kiinteistön lukitus pohjautuu Sento- sarjoitukselle, jonka avainhallinnasta vastaa isännöitsijä sekä lukkojen fyysisestä toiminnasta elinkaaripalveluntuottaja. Kiinteistöön on asennettu hätälukitusjärjestelmä, joka pakkolukitsee yhdellä napin painalluksella kaikki yleisötiloihin johtavat ovet. Hätälukituspainike sijaitsee vahtimestarin huoneessa.

Sähköpääkeskus:
Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee kellarikerroksen tilassa (0010). Käynti H-ulko-oven kautta.

Aurinkosähköjärjestelmä:
Kiinteistö on varustettu aurinkosähköjärjestelmällä joka syöttää tuottamaan sähköä kiinteistöä palvelevaan sähköverkkoon.

Aurinkokeräimet (paneelit) sijaitsevat vesikatolla sekä invertterit ja AC/DC turvakytkimet 2. krs:n ilmastointikonehuoneessa nro 2002. Aurinkosähköjärjestelmän pääkytkin sijaitsee kellarikerroksen huoltokäytävällä nro 0006 sijaitsevassa sähköpääkeskuksessa nro 0010.

Kaikki aurinkosähköjärjestelmän toimintaan vaikuttavat kytkimet, katkaisimet ja niiden toimintaohjeet ovat merkitty erillisellä näkyvällä tarralla sekä lisäksi järjestelmästä on maininta pelastuslaitokselle toimitetussa kohdekortissa, -piirroksessa sekä yksityiskohtaisemmassa aurinkosähköjärjestelmän tieto-kortissa jotka löytyvät laminoituna myös kiinteistön paloilmoitinkeskukselta. Tämän lisäksi aurinkosähköjärjestelmästä kertova kansainvälinen
aurinkosähkösymboli on kiinnitetty tarvittaviin sijainteihin joissa tieto järjestelmän olemassa olosta on tarpeellinen.

UPS / varavoima:
Kiinteistössä ei ole UPS- tai varavoimajärjestelmää, joten mahdollisen sähkökatkoksen varalle kannattaa tiloihin hankkia käsivalaisimia, sekä paristoilla toimivia matkaradioita.

Koneellinen ilmastointi:
Kiinteistössä on yhteensä neljätoista tulo- ja poistoilmakonetta, jotka sijaitsevat kolmessa erillisessä iv-konehuoneen tilassa, joiden kautta tapahtuu kulku myös katolle.

Ilmastointilaitteiden- ja kanavien puhdistus:
Kiinteistön ilmastointilaitteet- ja kanavat on puhdistettu peruskorjauksen yhteydessä v. 2015. Oppilaitoksen keittiön osalta puhdistus tapahtuu lakisääteisesti kerran vuodessa sekä muun kanaviston puhtaustarkastus sekä tästä mahdollisesti aiheutuva puhdistus 5 vuoden välein. Tarvittavat raportit toimitetaan kiinteistöä palvelevaan huoltokirjaan. 

Tulvavahingot:
Mahdollisista tulvista aiheutuvia vesivahinkoriskejä kiinteistölle ei ole.

Vartiointi:
Kiinteistössä on hälytysvartiointi, josta vastaa Stanley Security Oy. Turvapalvelukeskus puh 020 470 4700 (24h), asiakaspalvelukeskus puh 020 302 001 (24h). Vartioinnista vastaa Securitas Oy.

Kiinteistöpalvelut:
Kiinteistöpalveluista vastaa RTK-Palvelu Oy, palvelunumero puh 029 029 4000 (24h).

Siivouspalvelut:
Siivouspalveluista vastaa Espoo kaupunki sekä käytännön siivoustyötä hoitaa kulloinkin Espoon kaupungin toimesta tehtävään valittu siivousliike, yhteystiedot löytyvät tarvittaville osapuolille jaetusta päivitettävästä yhteystietoluettelosta.

Yleinen turvallisuus:
Kiinteistön yleinen turvallisuus ja siisteys on hyvä.

Kiinteistön oma palo- ja turvallisuustarkastustiimi:
Kouluun on nimetty erillinen palo- ja turvallisuustarkastustiimi, joka kokoontuu tarpeen mukaan.

Kiinteistön erityispiirre koskien turvallisuus-, talo- ja rakennustekniikan yllä- ja kunnossapitoa:

Kiinteistön turvallisuus-, talo- ja rakennusteknisestä toimivuudesta vastaa tehtävään valittu elinkaaripalveluntuottaja joka vastaa em. tehtävien hoidosta ns. Palvelusopimuksessa määritellyn palvelujakson ajan. 

Muuta huomioitavaa:
Liikuntasalin, sekä muiden iltakäyttäjien turvallisuus tulee ottaa huomioon. Käyttäjille tulee aina olla esillä kiinteistön toiminta- ja poistumisohjeet. Yö-koulujen ja tilapäismajoitusten järjestämistä varten kysytään aina erikseen toimintaohjeet paikalliselta pelastusviranomaiselta. Yö-kouluista ja tilapäismajoituksista tulee jättää ilmoitus paikalliselle pelastusviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen aiottua yöpymistä.

Poistumisreitit:
Kiinteistön poistumisreitteinä toimivat seuraavat portaat ja ulko-ovet:

• porras 1 (N-ovi, Mainingin päiväkodin puolella)
• porras 2 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 3 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 4 (keskushallista toiseen kerrokseen)
• porras 5 (aulatilasta toiseen kerrokseen)
• porras 6, (kulku kellarikerros – ensimmäinen kerros

Kiinteistössä on yhteensä 19 ulko-ovea, jotka on merkitty kirjaimin A-S.
Portaiden lisäksi kaikki ulko-ovet toimivat poistumisreitteinä.
Poistumisportaat-, reitit- ja ulko-ovet on varustettu turvavalaistuksella sekä kyltein.
HUOMIO ETTÄ POISTUMISREITIT OVAT VAPAAT TAVAROISTA!!!

Yhteiset kokoontumispaikat:
Koulussa on kolme kokoontumispaikkaa, jotka otetaan käyttöön tarpeen mukaan seuraavasti:

• koulun välituntipihan alue (ensisijainen kokoontumispaikka)
• koulun pysäköintialue (varapaikka 1)
• Kivenlahden urheilukentän alue (varapaikka 2)
• kauppakeskus Lippulaivan aulatila (varapaikka 3, pitempiaikainen suojautuminen).

 

2.3. ARAT JA VAARAA TUOTTAVAT KOHTEET

Arkoja kohteita:

Teknisen työn luokan tilassa oleva ahjo, tulityöpiste ja nestekaasun-, hapen- ja ja asetyleenin linjasulut, fysiikan- ja kemian luokan vieressä olevan varastotilan (1145) kemikaalien varastokaappi, jossa säilytetään myrkyllisiä kemikaaliaineita, piha-alueella sijaitsevat purunpoistotila ja nestemäisten kaasujen tila (nestekaasun, asetyleenikeskuksen ja kaasukeskuksen pääsulut), sekä atk-laitteet ja muut tekniset laitetilat.

Vaaraa tuottavia kohteita:

Kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiedetä olevan mitään vaaraa tuottavia kohteita, pois lukien jonkin matkan päässä oleva Länsiväylä ja siellä lähinnä kemikaalikuljetuksiin liittyvä liikenneonnettomuus, jolloin onnettomuus saattaa aiheuttaa nopean sisälle suojautumisen ja ilmastoinnin välittömän pysäyttämisen.

VAARATILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET

Mainingin koulun osalta suurimpina riskeinä voidaan pitää tulipaloa, pienimuotoista räjähdystä, ilkivaltaa, häiriökäyttäytymistä, sekä oppilaitoksen sisäisiä- ja ulkoisia koulukiusaamisia / uhkailuja. Tulipalon osalta erityinen huomio kohdistuu ensimmäisen kerroksen teknisen työn luokkatiloihin joissa suoritetaan tulitöitä. Myös fysiikan- ja kemian luokat aputiloineen, sekä koulun piha-alueella sijaitsevat purunpoistotila ja nestemäisten kaasujen tila (nestekaasun, asetyleenikeskuksen ja kaasukeskuksen pääsulut) voidaan luokitella riskikohteiksi.

Ilkivallan osalta riskit kohdistuvat lähinnä koulun muihin hallinto- ja teknisiin tiloihin, sekä luokkahuoneisiin. Erilaiset häiriökäyttäytymiset, sekä oppilaitoksen sisäiset- ja ulkoiset koulukiusaamiset / uhkailut koskevat koko oppilaitosta, eikä näin ollen näitä uhkia voida rajata tietylle alueelle. Kyseisiin uhkiin on oppilaitoksen puolelta varauduttu laatimalla erilliset toimintasuunnitelmat niin häiriökäyttäytymisiä kuin oppilaitoksen sisäisiä- ja ulkoisia koulukiusaamisia / uhkailuja varten.

Lisäksi oppilaitoksen puolelta tullaan laatimaan suunnitelmat ja käyttöohjeet sähkö-, ilmanvaihto-, nestekaasu- ja purunpoistolaitteiden osalta. Laitteita tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti. Käyttöohjeet ovat käyttöpaikoilla ja näin myös aina käyttäjien saatavilla. Kiinteistön kaikki tilat tulee pitää järjestyksessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä teknisen työn-, sekä fysiikan- ja kemian tilojen järjestykseen, sekä niiden siivoukseen.

UHKA	VAIKUTUS	ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET
Päivittäiset onnettomuudet
Huoneistopalo	Välitön uhka uhanalaisten tiloissa oleville, välillinen uhka muille kiinteistössä oleville. Opetus keskeytyy.	Käytävät on tyhjennetty, ovet ja kattoluukut lukittu. Tiedotettu kiinteistön paloteknisistä laitteista sekä yleisimmistä syttymissyistä. Jaettu toimintaohje tulipalon varalta. Kiinteistöön hankittu palovaroitin järjestelmä. Porrashuoneisiin sijoitettu käsisammutin ja pelastustiet merkitty. Porrashuoneen savunpoistoa parannettu, palo-osastointi kunnossa, läpiviennit tiivistetty.
Kaasuvuoto / räjähdys	Välitön uhka tiloissa oleville, välillinen uhka muille kiinteistössä oleville.	Turvallisuusohjeistus ja valistus erilaisten kaasujen käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä.
Sähkökatkos ja tapaturma	Suora vaikutus oppilaitoksen toimintaan.	Hankittu upseja riittävä määrä toiminnan turvaamiseksi, laadittu toimintaohjeet, käsivalaisimien- ja ensiaputarvikkeiden hankinta ennakkoon.
Vesivahinko	Omaisuusvahinko ja opetuksen osittainen keskeytys.	Putkistojen ja laitteiden tarkastaminen 10 v. välein. Tiedotettu päävesisulun sijaintipaikka.
Katolta putoava lumi ja jää	Välitön uhka kiinteistön vieressä kulkeville ihmisille. Seurauksena pahimmillaan vakava henkilövahinko. Vastuu kiinteistön omistajalla.	Laadittu selkeät valvonta ja vastuusopimukset kiinteistön huoltoyhtiön kanssa. Henkilökunta ilmoittaa katolta putoavasta lumesta ja jäästä heti huoltoyhtiölle.
Sairaskohtaus	Yksittäinen henkilö.	Kartoitettu ensiaputaitoiset henkilöt ja jaettu toimenpideohje sairaskohtauksen varalta.
Murto ja ilkivalta	Henkilö- ja omaisuusvahinko.	Turvallisuusvalistus, valaistusta tehostettu, lukitusasiat kunnossa, henkilökuntaa neuvottu lukitsemaan ovet sekä sulkemaan ikkunat huolellisesti. Ri-järjestelmä on asennettu.
Suur-onnettomuudet
Vaarallisten aineiden onnettomuus	Terveys vaikutukset kiinteistössä oleville henkilöille.	Toimintaohjeet ja tiedottaminen yleisestä vaaramerkistä. Hankittu tiivistysteippiä. Neuvottu ilmastoinnin pysäytyksen merkitys.
Säteily- onnettomuus	Terveys vaikutukset kiinteistössä oleville henkilöille.	Toimintaohjeet, väestönsuojien sijaintipaikat ja tekninen valmius, sekä hankittu ennakkoon riittävä määrä joditabletteja.
Poikkeusolot	Suora vaikutus kaikille kiinteistössä oleville henkilöille.	Nimetty- ja koulutettu turvallisuus henkilöstö, hankittu ennakkoon riittävä suojelumateriaali.

2.4 ENERGIA, VESI, SÄHKÖN PÄÄKYTKIN, ILMASTOINNIN- JA SAVUNPOISTON KYTKIN SEKÄ PALOILMOITINKESKUS

Sähkön toimittaja:	Fortum Oyj
Veden toimittaja:	HSY,vesi
Veden pääsulku sijaitsee:	1 krs, huone 1003 (P-ulko-oven lähellä)
Sähkön pääkytkin sijaitsee:	K krs, sähköpääkeskuksen tilassa (0010)
Iv- hätäkatkaisukytkin sijaitsee:	1 krs, paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen vieressä
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat: (9 kpl)	1 krs, pääsisäänkäynnin tuulikaapin (A-ovi, 1081) tilassa, paloilmoitinkeskuksen käyttölaitteen vieressä.
Ilmanvaihto:	Pääkoneet ovat toiminnassa pääsääntöisesti silloin kun tilat ovat aktiivikäytössä joita ohjataan kello-ohjauksella pl. liikuntasali jonka iv. toimii liiketunnistimilla kello-ohjauksen jälkeen. Ilta- ja vkl. käyttöä varten ilmanvaihtoa ohjataan lisäaikakytkimien avulla sekä koneiden ollessa sammutettuna minimi ilmanvaihto toteutetaan 24 h. toiminnassa olevien poistoilmapuhaltimien avulla.
Paloilmoitinkeskus sijaitsee:	Kiinteistössä on kaksi automaattista ja osoitteellista paloilmoitinkeskusta (Eltek), joista käyttölaite sijaitsee huoltopihan puolella olevan pääsisäänkäynnin tuulikaapin tilassa (A-ovi, 1081) ja pääpaloilmoitinkeskus ensimmäisen kerroksen teletilassa (0012).
Paloilmoitinkeskuksen hoitaja:	Kiinteistönhoitaja.

 

2.5. NAAPURIT

Mainingin päiväkoti sekä useita asuinkerrostaloja. 

2.6. TURVATTAVA HENKILÖSTÖ

Yleisesti noudatettava työaika: ark klo 08:00 – 16:00.

Henkilömäärät oppilaitoksessa (tilanne tämän pelastussuunnitelman päivämäärän aikana):

• noin 630 koulun sekä 35 esiopetuksen oppilasta.
• koulussa 62 opettajaa, 5 avustajaa sekä 8 muuta henkilökuntaa.
• esiopetuksessa henkilökuntaa 8 – 9 henkilöä.
• C-osan kellaritilan erityislapsia sekä heidän hoitajia yht. 7 henkilöä.

Suojeltavaa henkilöstöä yhteensä noin 750 – 760 henkilöä.
Aluevastaavia yhteensä noin 50 (pääsääntöisesti opetustilakohtaisia aluevastaavia).

 

Hälytystapa ja reitti väestönsuojaan:

Kunnan hälytystapa:	Elektroninen suurtehohälytin
Sisäinen hälytys annetaan:	Keskusradion, hätäkuulutus- ja palosummerien avulla, tarvittaessa huutamalla.
Väestönsuojat sijaitsevat:	Kellarikerroksen tiloissa. Molemmat väestönsuojat toimivat rauhanaikana varastotiloina.
Reitti väestönsuojaan:	VSS1 (0004), N-ulko-oven kautta portaita pitkin alas kellarikerroksen väestönsuojaan. VSS2 (0008), H-ulko-oven kautta 1 krs käytävän varrella sijaitsevaan väestönsuojaan. Molemmat reitit on merkitty virallisin VSS-merkein.

 

2.7 KIINTEISTÖN TURVALLISUUSORGANISAATIO
TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:
 

Kiinteistön edustajat:	Jari Rantanen (NCC Suomi Oy) p. 050 431 1092, 010 507 5562 Tommi Aronranta (NCC Suomi Oy) p. 050 564 6560
Turvallisuuspäällikkö:	Anne Suomala (rehtori) Puh: 050 520 1339
Apulaisturvallisuuspäälliköt:	Tomi Hiekkanen, puh. 040 636 6015

ALUEVASTAAVAT: (aluevastaava vastaa oman vastuualueensa tyhjentämisestä)

Kellari krs.	Vastuualue:
Tommi Lehtonen	VSS / virkistystila.
Karo Koivunen	VSS / virkistystila.
1. krs:	Vastuualue:
Riikka Ollikainen	1149
Miska Kuoppala	käytävä 1144 / 1145 – 1147.
Sari Luhtakanta	1143
Tuomas Julin	1148
Arto Auruksenaho	1169
Ulla Vapalahti	1170
Henri Järvisalo	1159
ELA	1138
Piritta Karunen	1207
Tuire Kotilainen	1187
Hannele Huhtinen	1209
Juha Granlund	1180
Tamara Lazareva	1038
Tomi Hiekkanen	1035
Sirpa Issakainen	1034
Anne Suomala	1032
Kaisa Hartzell	1034
Vahtimestari	1070 / 1071 + auditorio 1064
Laura Joutsen	1049
Riikka Lehtomäki	1049
Juhani Virkkunen	1049
Johannes Lokka	1099
Raija Silferberg	1108
Riikka Påwals	1111
Anna Mirsch	1116
Rachid Bouhlal	1136
Iivari Laakkonen	1159, 1155 – 1157
Antti Kallioheimo	1138
Piritta Karunen	1207
Milla Niiranen	1180 ja 1038
Hannele Huhtinen	1187
Juha Granlund	1209
Petri Kangas	1038
Kirsi Lepistö	1024 – 1035
Anne Sinisalo	1024 – 1035
Anne Ruotanen	1077
Mika Saarnisalo	1064 ja 1070
Laura Joutsen	1049
Juhani Virkkunen	1049
Raija Silfverberg	1099
Ina Wasenius	1108
Lea Martikainen	1111
Anna Mirsch	1116
Rashid Bouhlal	1136
Iivan Laakkonen	1159, 1155 – 1157
2. krs.	Vastuualue:
Tiina Pajakoski	2047
Kaisa Hirvinen	2048
Reeta Piironen	2049
Eeva Nuorsaari	2050
Tuula Raumala	2040
Darela Qvintus	2041
Janika Erkko	2039
Antti Kallioheimo	2036
Hanna Pesola	2078
Esa Myyryläinen	2079, 2080, 2081
Titi Uimonen	2025, 2084
Iidamiina Kuusisto	2089
SKY Riika Silventoinen	2044
Heidi Päivinen	2067
Elizaveta Laakso	2065
Mikko Yrjölä	2068
Katriina Turunen	2032
Sanna Nyqvist	2033
Veli-Pekka Koskinen	2086
Auvo Pajunen	2017
Kimmo Heikkinen	2019
Salla Niskanen	2021
Kirsikka Vihtari	2023
Anne Kaikkonen	2026
Marge Pulkkinen	2016
Tarja Myyryläinen	2027

 

Aluevastaavia yhteensä: noin 50 henkilöä.

Huom! Iv- konehuoneiden tilojen tarkistuksen suorittaa kiinteistönhoitaja ja / tai vahtimestari riippuen, ovatko he juuri sillä hetkellä kiinni jossakin muussa tehtävässä. Hälytystilanteissa kiinteistönhoitaja on ensisijaisesti paloilmoitinkeskuksen luona odottamassa pelastuslaitoksen saapumista kohteeseen sekä pelastuslaitoksen saapumisen jälkeen hän on tarvittaessa myös pelastuslaitoksen käytössä.

2.8 VÄESTÖNSUOJIIN LIITTYVIÄ TIETOJA (kiinteistön oma väestönsuoja)

Suojan tunnus:	VSS1 (0004)	Luokka- määritys:	S1	Pinta-ala m2	88
Henkilömäärä:	117	Kerroksen tilat:	Pukuhuone- ja taukotiloja, sekä muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	K krs, sisäportaiden lähelllä			Puhelin:
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja oppilaat, ea-piste (rauhan aikana toimii varastotilana)

 

Suojan tunnus:	VSS2 (0008)	Luokka- määritys:	S1	Pinta-ala m2	89
Henkilömäärä:	118	Kerroksen tilat:	Pukuhuone- ja taukotiloja, sekä muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	1 krs, käytävän varrella			Puhelin:
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja oppilaat, ea-piste (rauhan aikana toimii varastotilana)

 

Väestönsuojien hoitaja:	Kiinteistönhoitaja.
Suojien varahoitaja:	Vahtimestari.

 

Tilapäissuojat:

Kiinteistön väestönsuojien tilat

Koneiden ja laitteiden suojauksessa keskitytään toiminnan jatkuvuudelle tärkeimpien sekä vaikeimmin korjattavien laitteiden suojaamiseen.
 
KUNNAN VÄESTÖNSUOJAAN LIITTYVIÄ TIETOJA (kunnan väestönsuoja)
Espoossa ei ole varsinaisia yleisiä väestönsuojia, vaan ihmiset suojautuvat tarvittaessa taloyhtiöiden- tai yritysten tiloissa oleviin suojiin. Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikan. Espoossa on noin 2150 väestönsuojaa, joista löytyy suojapaikka 252 000 henkilölle. Suurin osa suojista on ns. talosuojia, joista 60 % on asuintalojen 40 % työpaikkarakennusten yhteydessä.

2.9 TURVALLISUUSKOULUTUSTA SAANEET HENKILÖT

Alkaen: ____________________________________________________________

Nimi:	Tilaisuuden aihe:	Kesto:	Vetäjä:

 

 

3. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUS

Oppilaitoksen turvallisuus rakentuu suurissa määrin koulun oman henkilökunnan osaamisen varaan. Jos turvallisuusasiat eivät ole kunnossa, menetetään eri onnettomuus- ja uhkatilanteiden aloittamisessa aikaa, mikä on vaarallista esim. tulipalotilanteissa.

Tämän vuoksi oppilaitokseen on nimetty riittävä määrä aluevastaavia ja heidät on koulutettu siten, että toiminnan aloittaminen eri onnettomuus- ja uhkatilanteissa alkaa viivytyksittä, jolloin myös nopeiden toimenpiteiden aloittaminen on mahdollista.

3.1. TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT
Ennakoivat tehtävät

1. Perehtyä kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja osallistua kiinteistön palotarkastuksiin.
2. Turvallisuushenkilöiden nimeäminen.
3. Turvallisuus- ja pelastusasioiden kehittäminen.
4. Järjestää itselle ja muulle turvallisuusorganisaatiolle riittävä koulutus tehtävien suorittamiseksi.
5. Suojelumateriaalin hankinnan ja varastoinnin seuraaminen.
6. Tiedottaa turvallisuusasioista kiinteistössä työskenteleville.
7. Välittää kiinteistössä havaitut, turvallisuuteen liittyvät epäkohdat kiinteistön omistajan edustajalle.
8. Ilmoittaa paloilmoittimen vastuullisen hoitajan muutoksesta aluehälytyskeskukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Johtaa toimintaa uhka- ja onnettomuustilanteissa kunnes viranomainen ottaa johtovastuun.
2. Varmistaa kohteessa olevien henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojaamisen.
3. Olla pelastusviranomaisten käytössä onnettomuuspaikalla.
4. Olla sovitulla kokoontumispaikalla ottamassa aluevastaavien tilannetiedotteita vastaan.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteiden jälkeen

1. Huolehtia jälkivahinkojen torjunnasta onnettomuuden jälkeen.
2. Tarkistaa henkilöstön- ja kiinteistön tilanne, käynnistää mahdolliset jälkitoimenpiteet (vartiointi, siivous, jälkiraivaus) sekä informoida kiinteistön- ja yrityksen johtoa.
3. Olla yhteydessä kiinteistön omistajan edustajaan, sekä tarvittaessa myös vuokratilojen haltijoihin.
4. Vastata tiedottamisesta yhdessä yrityksen johdon ja viranomaisten kanssa.

3.2 ALUEVASTAAVAN TEHTÄVÄT:
Aluevastaavien tehtävänä on toteuttaa pelastussuunnitelman edellyttämät tehtävät vastuualueellaan, varmistaa siellä olevien oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus sekä pyrkiä ehkäisemään omaisuusvahinkoja ja rajata ne mahdollisimman vähiin.

Ennakoivat toimenpiteet:

1. Tutustu kiinteistön poistumisreitteihin, selvitä oman vastuualueesi tilat.
2. Huolehdi oman vastuualueesi poistumisreittiopasteista.
3. Tunne vastuualueesi sammutusvälineistön sijainti ja tutustu sammutusvälineiden käyttöön.
4. Opasta alueesi oppilaita ja muuta mahdollista henkilöstöä ensisammutusvälineiden käytössä, tiedota poistumisreiteistä, palosuojelujärjestelyistä sekä kokoontumispaikasta.
5. Huolehdi, että henkilökunta ja oppilaat osaavat avata poistumisteiden ovet hätätilanteissa.
6. Huolehdi, että poistumisteiden ovet ovat avattavissa aina ilman avainta, jos tiloissa on ihmisiä.
7. Raportoi rakennuksessa havaitut turvallisuuteen liittyvät epäkohdat turvallisuusjohdolle.
8. Huolehdi, että toimipaikan turvallisuusohje on esillä ja että sen tiedot on päivitetty.
9. Merkitse turvallisuusjohdolle annettavaan pohjapiirrokseen kiinteistön sammutusvälineiden sijainti sekä hätäpoistumisreitit.
10. Huolehdi, että poistumisreitit, sähkökeskusten- ja palokaluston edustat ovat vapaat tavaroista.
11. Huolehdi, että viallisia sähkölaitteita ei käytetä ja niistä tehdään ilmoitus koulun rehtorille.
12. Huolehdi, että henkilökunta ja oppilaat tietävät reitin väestönsuojaan.
13. Huolehdi mahdollisten käsivalaisimien kunnosta.
14. Huolehdi kerroksesi ensiapukaappien sisällöstä ja niiden sijainnin merkitsemisestä
15. Huolehdi, että ilmoitustauluilla on aina esillä hätänumero, aluevastaavan nimi ja puhelinnumero sekä turvallisuusohje.
16. Osallistu järjestettävään ensiapu-, esisammutus- ja turvallisuuskoulutukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Varmista hälytyksen perillemeno puhelimella aluehälytyskeskukseen (112).
2. Järjestä puhelinpäivystys sovittuun numeroon.
3. Kerro hälytyskeskukseen kuka ja missä vastaanottaa pelastusviranomaiset.
4. Huolehdi sammuttamisesta, pelastamisesta sekä ensiavun antamisesta onnettomuustilanteissa.
5. Varmista, että hätäpoistumisen yhteydessä kaikki omalla vastuualueella olevat henkilöt poistuvat tiloista suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
6. Auta avuntarpeessa olevia.
7. Poistu itse viimeisenä suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
8. Ilmoita turvallisuusjohdolle oman vastuualueesi tyhjentymisestä.
9. Toimi häiriötilanteissa turvallisuusjohdon tai pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Tehtävät uhka- ja onnettomuus tilanteen jälkeen

1. Tarkasta oman vastuualueesi tilanne.
2. Ilmoita tilanne turvallisuusjohdolle.

3.3. VARAUSMENETTELY (VAP)

Henkilökunnan vapautusmääräykset selvitetään henkilöstön asuinkunnan aluetta hoitavan sotilasesikunnan kanssa. Henkilöstön varaamisessa noudatetaan puolustusministeriön määräyksiä. Vapauttaminen tarkoittaa, että vapautettu on päätetty jättää sodan aikana toistaiseksi kutsumatta palvelukseen ja vapauttaminen koskee vain sitä aikaa, jonka kuluessa voidaan pikakouluttaa seuraaja. Vapauttaminen raukeaa, jos henkilö vaihtaa yritystä tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, jonka vuoksi varaukset on tarkistettava vähintään kahden vuoden välein. Varatun siirtyessä pois koulun palveluksesta, ilmoitetaan siirtoasia hänen asuinkuntansa aluetta hoitavalle sotilasesikunnalle.

3.4 JOHTOPAIKKA
Normaalioloissa onnettomuuden johtaminen suoritetaan tapahtumapaikalla. Poikkeusoloissa johtaminen tapahtuu yleensä väestönsuojaan (tai sen läheisyyteen) sijoitetusta johtopaikasta.

3.5 TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS
Turvallisuuspäällikkö vastaa pelastussuunnitelmaan nimetyn turvallisuusorganisaation koulutuksesta. Peruskoulutus järjestetään yhteistyössä Yrityssuojeluyhdistys ry:n kanssa. Täydennys / kertauskoulutus järjestetään 1 -2 vuoden välein, sekä tarvittaessa turvallisuushenkilöstön vaihtuessa.

Aluevastaavat käyvät läpi pelastussuunnitelman oman vastuualueensa henkilöstön kanssa, sekä kiertävät kiinteistön poistumisreitit ja tarkistavat sammuttimien sijainnit.

Koulutuksen sisältö
Koulutuksen pääpaino on arkipäivän uhkakuviin varautumisessa, kuten tulipalo, pommiuhka, tapaturma, ympäristöonnettomuus, sähkökatko ja vesivahinko. Koulutuksessa korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

3.6. RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS
Rakenteellinen turvallisuus on merkittävä osa paloturvallisuutta joka perustuu rakenteiden paloluokitukseen, osastointiin, palokuorman pienentämiseen, laitteiden käyttötapoihin ja palotarkastuksiin. Rakenteellisten toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan henkilökunta ja oppilaat, tärkeät koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ja tuotteet onnettomuuksien, räjähdyksien, myrkyllisten kaasujen ja radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilta. Suojautuminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ulos, kiinteistön sisätiloihin tai poikkeusoloja varten rakennettuihin väestönsuojiin.

3.7  VÄESTÖNSUOJAMATERIAALI (SÄILYTETÄÄN VÄESTÖNSUOJASSA)
SUOJAN TYÖKALUT: (oranssinen laatikko VSS-tunnuksella varustettuna, hankitaan viimeistään suojeluvalmiuden kohottamisen astuttua voimaan).

Sisällys:

- Pajavasara 2 kg - Voimaleikkuri 600 mm - Sorkkarauta 600 mm - Rautasahan teriä 5 kpl - Kirvesmiehen vasara 0,5 kg - Kantovaate 0,8x2 m - Trasselia 1 kg pussi

- Katkaisutaltta 300 mm - Veistokirves n.400 mm - Pistosaha terä 500 mm - Jakoavain max kita 35 mm - Puukko - Pelastusköysi 20 m d=12 mm - Pakkausteippiä 2 rl 50 mm

- Piikkitaltta 300 mm - Kenttälapio n.500 mm taitettuna - Rautasaha - Linjapihdit n.200 mm - Ruuvitaltta kärki 8 mm terä 150 mm - Naulapussi n.2 kg nauloja 60 ja 75 mm

Suojakohtainen kalusto
(talosuojeluohjeen mukaan)

- Ensiapulaukku - Suoja-asu - Kumisaappaat - Suojakypärä

- Käsivalaisin - Lapio - Suojakäsineet - Suojalasit

- Suojanaamari - Palosanko - Sankoruisku - Suojan työkalut - Rautakanki

HUOM!
Suojan materiaali käsittää pääosin vain suojan ja sen hoitoon liittyvää materiaalia sekä suojan hoitajan ja apulaisen henkilökohtaiset suojavarusteet.
Suojan materiaalista ja sen tarkastuksista antavat kunnan viranomaiset ohjeita julkisella kuulutuksella.

Kaikella väestönsuojelumateriaalilla on järkevät vanhenemisaikansa. On hyvä merkitä hankittuun materiaaliin hankintavuosi ja säilyttää hankinnan asiakirjat.

Lisätietoa väestönsuojamateriaaliin liittyen saat osoitteesta www.temet.fi tai www.malkit.fi

3.8 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTAMINEN

Ohjeet siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan

1. Suojalle määrätään suojan valvoja ja apulainen, jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Jos varsinaiset ovet ja luukut on nostettu pois saranoiltaan ja varastoitu, sijoitetaan ne paikoilleen. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan. Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälä tiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden (30 l / hlö).
10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä.
11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan. B/C-Iuokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
16. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
17. Katsotaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. Varanestettä tulisi olla erillisessä pullossa (värjättyä polttoöljyä).
18. Ilmamäärämittarien herkkyys kokeillaan koekäytön yhteydessä.
19. Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto.
20. Tarkistetaan suojan paineisuus: Painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa.
21. Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan: valaisimet ja varalamput, katkaisimien toiminta, seinäkoskettimien kunto.
22. Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan (suojiin). Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla.
23. Suoja varustetaan määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
24. Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana olevat henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
25. Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt n. kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan.
26. Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan.
27. Kulkuteille- ja käytäviin kiinnitetään kilvet, jotka osoittavat tien suojaan.

Suojaan on suojelun toimeenpanovaiheessa hankittava välttämätön kalustus ja välineistö pitkäaikaista oleskelua varten sekä yleisradiovastaanotin (paristokäyttöinen) ja puhelin.

3.9. VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN PÄÄASIALLINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA SEURAAVISTA ASIOISTA:

1. Väestönsuojassa on lakisääteinen suojavarustus
2. Väestönsuojan tekninen huolto on suoritettu (koneet, laitteet, tiivisteet).
3. Väestönsuojan siisteys.
4. Väestönsuojan ilmastointilaitteen huoltokirja ja käyttöohjeet ovat esillä.
5. Väestönsuojan epäkohdista raportoidaan kiinteistön suojelujohdolle.
6. Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa korjausmääräyksen kiinteistön omistajalle.

VÄESTÖNSUOJAN VARUSTUS
Väestönsuojan varustukseen kuuluvat vähintään:

1. Suojan työkalut
2. Kuivakäymälät
3. Vesisäiliöt
4. Sulkuteltta

Oman kuntasi pelastusviranomaiselta saat tarvittaessa lisätietoa.

VÄESTÖNSUOJAN HUOLTO, MATERIAALIHANKINNAT JA SIIVOUS
Kaikki väestönsuojaan liittyvät huollot, materiaalihankinnat ja siivoukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
Väestönsuojaan liittyvien huoltojen toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja ja haltija tai huoltoliike. Huollon yhteydessä on väestönsuojan hoitaja hyvä olla mukana.

VÄESTÖNSUOJAN MUU KÄYTTÖ
Väestönsuoja voi olla haltijan käytössä esim. arkistona, kerhohuoneena tai varastona, mutta se on oltava käyttöönottokunnossa 72 tunnissa hälytyksen antohetkestä.

4. TOIMINTAOHJEITA UHKATILANTEIDEN VARALTA

Soittaminen yleiseen hätänumeroon 112

1. 1. Kerro ensin nimesi.
   2. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä.
   3. Kerro tarkka osoite ja kunta.
   4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
   5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
   6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.

Tutustu ennalta hätäpoistumisreitteihin:
Poistumisen on onnistuttava savussa ja pimeässä. Sulje silmäsi ja yritä poistua, niin huomaat kuinka vaikeaa se on. Tutustu myös annettuihin poistumisohjeisiin sekä yhteisen kokoontumispaikan sijaintiin.

Tunne välineet:
Selvitä käsisammuttimien, palopostien, paloilmoitinpainikkeiden- ja ensiapuvälineiden paikat ja lue käyttöohjeet sammuttimen kyljestä ennakolta.

Palon ehkäisy:
Pidä kulkutiet vapaina, myös tavaralähetysten tullessa ja huolehdi kahvinkeittimistä, kopiokoneista ja muista laitteista, äläkä tyhjennä tuhkakuppeja roskiin. Ilmoita viallisista sähkölaitteista, -johdoista tai turvallisuuden epäkohdista turvallisuuspäällikkölle. Kynttilöiden käyttöä sisä- ja ulkotiloissa on vältettävä.

Jälkivahinkojen torjunta:
Siivoa, raivaa ja tuuleta tilat ja poista sammutusvesi- ja jauhe tarkkaan sekä kuivaa tilat kosteusvahinkojen estämiseksi. Suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö. Palopaikkaa on vartioitava uudelleensyttymisen estämiseksi.

4.1. TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEESSA

Nopean uhkatilannetiedottamisen oppilaille- ja henkilökunnalle suorittaa turvallisuusorganisaatio.

Rehtori tiedottaa tapahtuneesta huoltajille, opettajille, henkilökunnalle ja oppilaille tarvittavassa laajuudessa.
Rehtori ilmoittaa tapahtuneesta tarvittaessa myös sivistystoimenjohtajalle.

Julkisuuteen tapahtuvan tiedottamisen hoitaa keskitetysti koulun rehtori, yhdessä eri viranomaisten kanssa. Huomioitavaa on se, että viranomaisten ja koulun rehtorin tiedot eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Huomioitavaa on myös se, että viranomaiset vastaavat omasta tiedottamisestaan.

Tavanomaista on nopea tilanne- ja tapahtumatiedon antaminen tiedotusvälineille suoraan onnettomuuspaikalta, jolloin tiedon tulee olla oikeata ja luotettavaa – ei vääristeltyä. Väärän tiedon antaminen paljastuu melkein aina, mikä vahingoittaa koulun omaa kuvaa ja näin myös mainetta. Tietoa tulee antaa myös riittävästi; tällöin ei synny kuvaa, että tietoja ”pimitettäisiin”.

Henkilökunnan tulee tukea koulun rehtoria tiedottamisessa mm. hankkimalla riittävästi luotettavaa tietoa onnettomuudesta ja sen seurausvaikutuksista. Muista, että tietosuoja on otettava huomioon kun henkilövahingoista tiedotetaan.

Lehdistö saa tavallisesti tiedon tapahtumasta ennen koulun johtoa ja pyrkii muutenkin määrätietoisesti hankkimaan tilannetietoa suoraan tapahtumapaikalta ja tapahtumassa mukana olevilta ihmisiltä, joten henkilökunnalle on tarpeen korostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen tiedotustoiminnan merkitystä. Lähtökohtana on, että tietoja antaa vain koulun rehtori. Näin annetaan hyvä kuva koulusta, joka osaa toimia suunnitelmallisesti ja harkitusti myös eri onnettomuustilanteissa.

Oppilaiden- ja henkilökunnan pitäminen ajan tasalla on tarpeen mm. toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä lakisääteisten työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteiden takia. Myös oppilaiden- ja henkilökunnan henkinen hyvinvointi edellyttää tietojen saamista tapahtumasta ja sen seurauksista. Jälkihoidosta keskustellaan ja sovitaan oppilashuoltotyöryhmässä. Voimakkaasti reagoiville oppilaille, opettajille tai henkilökunnalle tarjotaan tarvittavaa tukea (kriisiryhmä). Oppilaan tai henkilökunnan kuolemantapauksessa rehtori on yhteydessä lähiomaisiin, sekä tiedottaa asian myös henkilökunnalle ja/tai oppilaille. Oppilaitoksessa suruliputus.

Muista, että tiedottamisen vastuu onnettomuustilanteissa on ensisijaisesti viranomaisilla ja toissijaisesti koulun rehtorilla.. Pyri aina ohjaamaan mediakontaktit viranomaisille ja koulun rehtorille.

4.2. TULIPALO JA TULITYÖOHJE

Tulipalo:
Jos et saa paloa heti sammumaan, pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita, ilmoita pelastuslaitokselle ja pyri estämään tulen leviäminen. Muista, savu tappaa.

ILMOITA-PELASTA- SAMMUTA-RAJOITA- OPASTA

Ilmoita:
Pysy rauhallisena, soita 112 ja kerro:

1. Nimesi, tarkka osoite ja kunta.
2. Missä- ja mikä palaa, mitä on tapahtunut.
3. Onko ihmisiä vaarassa.
4. Miten palokunta opastetaan palopaikalle.
5. Älä katkaise puhelua ilman lupaa.

Pelasta:
Tärkein toimenpide on pelastaa ihmiset vaara-alueelta pois merkityille poistumisreiteille, älä käytä hissiä. Pyri myös pelastamaan arvokas omaisuus, jos on aikaa ja peitä, kalliit koneet vesivahinkojen välttämiseksi. Siirrä, jos se on mahdollista ja turvallista, vaaralliset ja palavat aineet palopaikalta kauemmaksi.

Sammuta:
Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyöt. Sulje palo-ovet, ikkunat ja ilmastointi ja ilmoita palosta turvallisuusjohdolle. Alkusammutuksessa pyritään käyttämään ensisijaisesti lähintä alkusammutusvälinettä. Liiku matalalla ja aloita sammuttaminen liekkimeren edestä, jatka taakse ja sammuta tuulen yläpuolelta. Sammuta seinät ja tekstiilit alhaalta ylös ja keskeytä sammutus liekkien kadotessa. Muista, että kemiallinen sammutin toimii vain hetken. Muista myös, että vettä ei saa käyttää  mihinkään sähköjännitteellisiin kohteisiin, vaan käytä peitettä tai kemiallista sammutinta. Sammutustehoa lisää useampi sammuttaja, joten sammuttimia heti varalle.

Rajoita:
Rajoita palo sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi.

Opasta:
Opasta ihmiset rauhallisesti poistumaan ulos rakennuksesta poistumisreittejä pitkin, mieluiten yhteiselle kokoontumispaikalle sekä opasta palokunta paikalle.

Tulityöohje:
Tulitöitä tehdessä on noudatettava suojeluohjetta ”Tulityöt” ja ”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.

Mitä tulityöllä sitten tarkoitetaan;
Tulityöllä tarkoitetaan sellaisia tulitöitä, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus sekä metallien hionta, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.

Tulityölupa voidaan myöntää ainoastaan henkilölle, jolla on tulitöihin oikeuttava, voimassa oleva tulityökortti. Kortti tulee aina vaatia nähtäväksi.

Tulityövartiointia on suoritettava tulitöiden tekemisen jälkeen vähintään yksi tunti tai tulityöluvassa ko. tulityökohteeseen määritelty vartiointiaika.

4.3. TAPATURMA
Tapaturman sattuessa on tärkeää, että välittömät ensihoitotoimenpiteet aloitetaan välittömästi paikalla olevan henkilöstön toimesta. Tee nopea tilannearvio ja käynnistä potilaan ensiapu. Käytä ensiapukaapin välineistöä ja- tarvikkeita ja pyydä apuvoimia työpaikan ensiaputaitoisilta. Suuremmissa sairastapauksissa ota yhteys aluehälytyskeskukseen (112). Ammattiauttajien saapuessa paikalle, johtovastuu siirtyy heille.

Sairaankuljetusyksikköä tilattaessa kerro

1. Mitä on tapahtunut (arvioi autettavien määrä ja avun tarve mahdollisimman tarkkaan).
2. Kuka olet, osoite ja tapahtumapaikka.
3. Milloin tapaus sattui ja miten opastus tapahtuu.
4. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.
5. Järjestä selkeä opastus paikalle, äläkä jätä potilasta yksin.

Hengityksen- ja verenkierron turvaaminen:

Sekä aikuisen että lapsen elvytyksessä on sama painelu-puhallussuhde: 30 painelua, 2 puhallusta. Lapsen (alle 8 v.) elvytys aloitetaan kuitenkin aina viidellä alkupuhalluksella, sillä lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen. Jos elvytys aloitetaan nopeasti, selviytymismahdollisuudet joko kaksin- tai kolminkertaistuvat. Jos elvytys aloitetaan 3-5 minuutissa, kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta potilaasta selviää.

Paineluelvytys aloitetaan heti, jos henkilö ei ole herätettävissä eikä hengitä normaalisti. Paineluelvytyksen painelupaikka on rintalastan keskellä. Aikaisemmin käytössä olleen kahden sormen mittaustekniikka ei ole enää käytössä.  Jos aikuisen ja lapsen elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen 1-2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle henkilölle.

Ensiapu:

Verenkierto, jos sydän on pysähtynyt, aloita paineluelvytys seuraavasti;

1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys: 30 painelua, 2 puhallusta
2. Lapsen painelu-puhalluselvytys: 5 alkupuhallusta, 30 painelua ja 2 puhallusta
3. Elvytys (hengitysteiden avaaminen ja tekohengitys)

Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokki ja tajunnan tason tutkiminen.

1. Suuret verenvuodot (tukitaan keinolla millä hyvänsä).
2. Sokki (potilas makuulle jalat ylös).
3. Tajunnan tason tutkiminen (puhuttelu ja koskettelu).

Opettele elvytys- ja ensiavun toimenpiteet.

4.4. VARKAUS, RYÖSTÖ, POMMIUHKA JA UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN

VARKAUS:
Varkautta ja ryöstöä usein edeltää tiedustelu, joten tarkkaile oudosti käyttäytyviä henkilöitä ja paina tuntomerkit mieleesi ja pidä arvoesineet- ja rahat pois näkyviltä, mielellään lukituissa tiloissa. Jos joudut varkauden kohteeksi, ilmoita aina poliisille hätänumeroon puh 112.

RYÖSTÖ:
Hälytä poliisi heti, kun voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi tai muita ja varo, ettet käytökselläsi yllytä tai ärsytä ryöstäjää, sillä rikollinen on yleensä aseistautunut, vaan pyri pysymään rauhallisena ja yritä painaa mieleesi rikollisen tuntomerkit, pakoreitti ja mahdollisen ajoneuvon tuntomerkit. Rauhoita asiakkaita ja yritä pitää uteliaat loitolla, äläkä sotke jälkiä. Muista uhatun jälkihoito ja tukeminen.

POMMIUHKA:
Pommiuhkatilanteessa kiinteistön evakuoinnista määrää poliisi, joka voi antaa määräyksen evakuoinnin aloittamisesta jo puhelimessa, ennen kuin poliisi ehtii edes paikalle.On erittäin tärkeää, että kiinteistön turvallisuusorganisaatio ja ylin johto on saanut tiedon mahdollisesta uhasta, jolloin se antaa aikaa valmistautua toiminnan mahdolliseen keskeyttämiseen.

JOS VASTAAT POMMIUHKAUSSOITTOON:

1. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
2. Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta.
3. Ole rauhallinen ja ystävällinen.
4. Nauhoita puhelu, jos mahdollista ja merkitse muistiin ilmoituksen tarkka sanamuoto ja kellonaika.
5. Kiinnitä muiden huomio ennalta sovitulla tavalla.
6. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
7. Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu.
8. Pyri selvittämään, missä-, milloin- ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
9. Ilmoita asiasta heti esimiehellesi tai turvallisuusjohdolle, jotka ilmoittavat asiasta poliisille, henkilöstölle ja mahdollisesti myös asiakkaille.
10. Ole tavoitettavissa mahdollisia lisätietoja varten, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.
11. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.
12. Täytä pommiuhkauslomake.

HÄLYTÄ:
Ilmoita asiasta heti esimiehellesi sekä turvallisuusjohdolle ja soita poliisille ja kerro tarkka kohde, osoite ja kellonaika, mihin opastus on järjestetty ja mihin poliisiauto voi ajaa. Lisäksi kerro nimesi ja puhelinnumero, josta soitat, älä sulje puhelinta ilman lupaa ja noudata saamiasi ohjeita.

Toimintaohjeet henkilöstölle pommiuhkatilanteessa:
Huolehdi henkilökunnan ja asiakkaiden ohjaamisesta pois uhka-alueelta ja varmista, että kaikki poistuvat rakennuksesta. Huomioi tuntemattomat matkalaukut, kassit, paketit tms. ja ilmoita havainnoistasi turvallisuusjohdolle ja poliisille. Eristä tarvittaessa alue, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.

HUOMIO!

ÄLÄ KOSKE EPÄILYTTÄVIIN ESINEISIIN JA JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON SEKÄ TIEDOTTAMISESTA VASTAAVAN YKSIKÖN TEHTÄVÄKSI.

UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN:

• Anna uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä.
• Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile.
• Pysy rauhallisena, pidä kädet näkyvillä ja vältä tuijottamista, kohdista katse kehon keskiosiin.
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta ja vältä äkkinäisiä liikkeitä, äläkä käännä selkääsi uhkaajalle.
• Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle ja pyri hälyyttämään apua niin, ettei uhkaaja huomaa.
• Ilmoita tapahtunut esimiehellesi, turvallisuusjohdolle ja tarvittaessa poliisille.

4.5. VAARALLISET AINEET
Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Tulipaloissa syntyy myös vaarallisia kaasuja. Kaasuvaarasta annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti. Lisätietoja saat mm. kuntasi pelastusviranomaisilta.

TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA:

Jos olet sisällä:
Pysy sisällä, sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi ja kutsu ulkona olevat sisälle. Älä mene kellariin tai väestönsuojaan, vaan pyri mahdollisimman ylös sisätiloissa, avaa radio ja kuuntele ohjeita, äläkä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja. Jos tarvitset välitöntä apua, soita hätänumeroon 112. Jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi (kangas suodattaa ilmaa), äläkä lähde omatoimisesti ulos, sillä voit joutua matkalla vaaraan. Jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla.

Jos olet ulkona:
Mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin ja toimi kuten edellä on neuvottu. 

Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen:
Älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma kostealla vaatteella, nenäliinalla, ruoholla, turpeella tai sammaleella ja pyri pääsemään sisälle mahdollisimman nopeasti. Jos et kuitenkaan pääse heti sisälle, niin pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla. Älä koskaan mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle. Jos olet autossa, sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen ja kuuntele autoradiota.

Myrkytystietokeskus:
Puhelin 09- 471 977 (24 h/vrk)

4.6. SÄHKÖKATKOT
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Sähkökatkoksen sattuessa, älä soita aluehälytyskeskukseen, vaan energian toimittajan vikapäivystykseen.

Jos sähkö katkeaa:
Pysy rauhallisena, sillä useimmiten varavalaistus jää palamaan.  Vältä tulitikkujen käyttöä (palovaara), vaan käytä taskulamppua, jos on saatavilla. Myös matkapuhelin antaa hyvin tilapäisvaloa. Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena avun saantia, sillä nimetyt aluevastaavat tarkastavat oman alueensa hissit. Sähkökatkoksen sattuessa, vältä turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua. Kytke virta pois laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelle. Jos toimintaa ei voida jatkaa, opastetaan henkilökunta ja asiakkaat ulos.

4.7.  VESIVAHINKO
Selvitä etukäteen veden pääsulun sijaintipaikka sekä vastuullasi olevien tilojen veden sulkuventtiilit.
Jos havaitset vesivahingon, toimi seuraavasti:

Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt ja tyrehdytä vuoto sulkemalla veden pääsulku tai vastaava, jonka jälkeen pyri minimoimaan vahingot. Ilmoita vesivahingosta huoltomiehelle, turvallisuusjohdolle ja kiinteistön omistajan edustajalle, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vesivaaran uhatessa kiinteistön ulkopuolelta, toimi seuraavasti.

Selvitä vaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on putkivuoto, niin pyri tyrehdyttämään se ja pyri estämään veden pääsy rakennukseen hiekkasäkeillä, paperipaaleilla, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla tavalla tai toisella vesi poispäin rakennuksesta. Hälytä tarvittaessa lisäapua, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

4.8. RADIOAKTIIVINEN LASKEUMA
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti. Vaaratilanteesta ja toimintaohjeista kerrotaan viipymättä radiossa ja televisiossa. Jos tilanne vaatii nopeaa suojautumista, ihmisiä varoitetaan ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja seurattava radion ja television lähetyksiä. Kiireelliset tiedotteet tulevat kaikilta kanavilta ja ne katkaisevat muut ohjelmat. Ohjeet vaaratilanteiden varalle löytyvät myös puhelinluetteloiden alkulehdiltä. Suojautumista edellyttävän säteilytilanteen voi aiheuttaa ydinaseräjähdys tai vakava ydinvoimalaonnettomuus. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu ja sitä harjoitellaan säännöllisesti. Loviisan, Olkiluodon, Kuolan, Leningradin tai Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa tapahtuva vakava ydinvoimalaonnettomuus voisi Säteilyturvakeskuksen mukaan aiheuttaa Suomessa säteilytilanteen, joka edellyttää suojelutoimenpiteitä laajalla alueella.

Radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaa vaaraa ei voida havaita aistein. Suojautumisaika saattaa venyä, jolloin on oltava sisätiloissa jopa useita päiviä. Vaara havaitaan ainoastaan mittauksien avulla.

Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan:

Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin.

Henkilöstön suojelu:

Mikä1i laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika, on etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti selvitettävä jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt, ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta ja ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä.

 

TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla.
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteilyvalvontaverkolla, joka havaitsee pienetkin muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmiselle aiheutuu säteilyvaaraa, siitä varoitetaan välittömästi yleisellä hälytysmerkillä ja toimintaohjeet annetaan radiossa.

Sisälle suojautuminen:
Yleisen vaaramerkin kuultuasi siirry sisälle ja sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Hyvän suojan saat kiinteistön keskiosista ja kellaritiloista.

Joditabletit:
Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Joditabletteja voit hankkia varmuusvarastoon apteekista. Tabletteja ei pidä kuitenkaan lähteä vaaratilanteessa noutamaan kiinteistön ulkopuolelta. Älä kuitenkaan nauti niitä ennen kuin viranomaiset ovat kehoittanet. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä tai muilta radioaktiivisilta aineilta.

Ruoan ja veden suojaus:
Vaaran uhatessa suojaa elintarvikkeet ja juomavesi muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin suojaavat hyvin radioaktiiviselta pölyltä. Säilykkeet ovat jo valmiiksi riittävän suojattuja.

Eläinten suojaus:
Siirrä kotieläimet sisätiloihin ja suojaa niiden rehuvarastot ja juomavesi.

Ulkona liikkuminen:
Jos ulkona liikkuminen on välttämätöntä, pukeudu tiiviiseen ja ihon mahdollisimman tarkoin peittävään, helposti puhdistettavaan asuun, esim. sadeasuun. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja pesydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Ulkona liikkumiskielto:
Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava.

Onnettomuusluokitus

Taso 1:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva keskimääräisen vuotuisen annoksen ylittävä säteilymäärä. Vähäisiä turvallisuusongelmia.

Taso 2:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva, suurempi kuin 10 millisievertin (mSv) annos (keskimääräinen vuotuinen annos 1mSv).

Taso 3:
Kymmenkertaisesti suurempi altistuminen verrattuna ydinvoimaloiden työntekijöiden sallittuun vuosittaiseen määrään.

Taso 4:
Vähäinen radioaktiivinen päästö, joka johtaa vähintään yhteen säteilyperäiseen kuolemaan. Esimerkiksi Tokaimura, Japani, 1999.

Taso 5:
Rajoitettu radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Three Mile Island, USA, 1979 ja Windscale, Iso Britannia, 1957.

Taso 6:
Merkittävä radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Kyshtym, Venäjä 1957.

Taso 7:
Huomattava radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Tshernobyl, Ukraina, 1986.

Lisätietoa:
Lisätietoa saat kuntasi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 197. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen sivuilta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus.

4.9. YLEINEN VAARAMERKKI

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus, jonka nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennettuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Kokeilumerkki on hälytysjärjestelmien käyttökunnon testauksessa käytettävä 7 sekunnin pituinen yhtämittainen, tasainen ääni.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin:

Siirry sisälle ja pysy siellä,  sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmastointilaitteet

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

Vältä puhelimen käyttö etteivät linjat tukkeudu.

Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara:
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti, sekä;

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, paina märkä vaate suun eteen, hengitä sen läpi ja pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi ja kuuntele radiota.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen  ja pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle ja paina märkä vaate-, ruoho-, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

5. TURVAOPASTEET

5.1 Palontorjuntamerkit (puna/valkoinen)


5.2 Väestönsuojelumerkit (oranssi/sininen)


5.3 Poistumisreittimerkit (vihreä/valkoinen)

6. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUSOHJE ILMOITUSTAULULLE

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 MYRKYTYSTIETO­KESKUS 09 - 471 977 Kerro ensin nimesi Kerro, mitä on tapahtunut ja missä, sekä ilmoita kunta, mistä soitat. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan. Opasta auttajat paikalle. Pyri aina soittamaan itse, jotta varmistut hälytyksen perillemenosta.	YLEINEN VAARAMERKKI Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni Nousevan- ja laskevan jakson pituus on seitsemän sekuntia. Vaara ohi – merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, joka kestää yhden minuutin.
JOS PALAA Pelasta välittömässä vaarassa olevat, varoita muita ja tarkista hissit. Tee hätäilmoitus soittamalla numeroon 112. Sammuta lähimmällä alkusammuttimella. Estä palon leviäminen sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Älä poistu savuiseen portaikkoon. Opasta palokunta paikalle. Poistu yhteiselle kokoontumis- paikalle. MUISTA, SAVU TAPPAA!	HÄLYTYKSEN SATTUESSA, TOIMI SEURAAVASTI: Siirry nopeasti sisälle ja pysy sisällä Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto laitteet Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita Vältä puhelimen käyttöä Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan
SAIRAUSKOHTAUS TAI TAPATURMA Hälytä apua heti jos on tarve. Rauhoita potilasta. Aloita tarvittava ensiapu heti. Tutki potilaan tila välittömästi. Elvytysrytmi aikuisella, 30 painelua, 2 puhallusta. Elvytysrytmi lapsella (alle 8 v.), 5 alkupuhallusta, 30 painelua, 2 puhallusta.	KEMIKAALI­ONNETTOMUUS Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi Siirry välittömästi ylimpiin kerroksiin Avaa radio, kuuntele rauhallisesti ohjeita ja noudata annettuja ohjeita Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan Vaaratilanteen väistymisestä ilmoitetaan

 

VÄESTÖNSUOJA (2kpl) Väestönsuojat sijaitsevat: VSS1 (0004), K krs tilassa, sisäportaan lähellä. VSS2 (0008), 1 krs tilassa, käytävän varrella. Molemmat väestönsuojat toimivat varastotiloina.	KIINTEISTÖN TURVALLISUUSJOHTO Turvallisuuspäällikkö: Turvallisuuspäällikkö: rehtori Eero Kling   Väestönsuoja hoitaja: Kiinteistönhoitaja.   Kiinteistön edustaja: Elinkaaripalveluntuottajan edustaja, puh. vaihde: 010 507 5800.
KOKOONTUMISPAIKAT Yhteiset kokoontumispaikat sijaitsevat: Koulussa on kolme kokoontumispaikkaa, jotka otetaan käyttöön tarpeen mukaan seuraavasti: koulun välituntipihan alue (ensisijainen kokoontumispaikka) koulun pysäköintialue (varapaikka 1) Kivenlahden urheilukentän alue (varapaikka 2) Kauppakeskus Lippulaivan aulatila (varapaikka 3, pitempiaikainen suojautuminen), ei käytössä toistaiseksi.

 

7. OPPILAITOKSEN SISÄINEN PALOTARKASTUSLISTA

”Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä”.
 
ALUE / LUOKKA:_____________________________________________ 

Tarkastuskohde	Kunnossa	Korjattava
1. Poistumistiet (esteettömyys, merkintä, valot)
2. Koulun luokkatilat (järjestys, esteettömyys)
3. Koulun muut tilat, käytävät, portaat (järjestys, esteettömyys)
4. Käsisammuttimet (määrä, sijoitus, merkintä, esteettömyys)
5. Pikapaloposti (merkintä, esteettömyys)
6. Palohälytyspainikkeet (sijainti, merkintä)
7. Turvallisuusohjeistus oppilaille (miten ohjeistettu)
8. Turvallisuusohjeistus henkilökunnalle (miten ohjeistettu)
9. Palo-ovet (merkintä, aukeamissuunta, toimintavarmuus)
10. Muiden ovien lukitus (suojakupit, paniikkisalvat ja niiden kunto)
11. Poistumisesta tiedottaminen (miten tiedotetaan)
12. Ensiapukaapit (sijainti, merkintä, sisältö, vastuuhenkilö)
13. Vaarallisten aineiden säilytys (missä ja miten säilytetään)
14. Käsivalaisimien kunto (valaisimet, sähköjohdot)
15. Jätehuolto (säilytystilojen paloturvallisuus)
16. Hissit (onko merkitty, hissin käyttö tulipalotilanteessa kielletty)
17. Yhteinen kokoontumispaikka (onko kaikkien tiedossa)
18. Kulkureitit väestönsuojaan (onko merkitty selkeästi)
19. Väestönsuoja sijaitsee (missä ja onko tiedotettu)
20. Kuinka suoritan palohälytyksen (toimintaohjeet)
21. Pelastussuunnitelma (henkilöstö koulutettu, suunnitelma päivitetty)

 
Päiväys:_______  Tarkastuksen suoritti:____________________

7.1. OPPILAITOKSEN HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKÄVELYN TARKISTUSLISTA 

	Kyllä	Korjattava
Alkusammutuskalusto
Sammuttimet ovat paikoillaan ja ne on tarkastettu säännöllisesti.
Sammuttimien opasteet on nähtävissä eikä sammuttimien edessä ole tavaroita.
Henkilökunta tietää käsisammuttimien sijainnin sekä osaa käyttää sammutinta
Koulun tilat, piha ja ympäristö
Vaaranpaikat on kartoitettu ja epäkohdat on hoidettu kuntoon.
Tarpeettomat tavarat ja roskat
Tarpeettomia tavaroita ja roskia ei päästetä kertymään komeroihin, ullakolle eikä kellariin.
Käytävillä ei säilytetä ylimääräistä tavaraa.
Palavat nesteet ja kaasut ja muut vaaralliset aineet
Aineita säilytetään vain niille varatuissa lukituissa kaapeissa.
Uloskäytävät
Uloskäytävät ovat esteettömiä ja helposti käytettävissä.
Ovista pääsee kulkemaan ulos ilman avainta.
Poistumisopasteet ovat näkyvissä ja opastevalot palavat.
Palo-osastointi
Tulipalon ja savun leviämisen rajoittamiseksi palo-ovet pidetään suljettuina ja salvattuina.
Palon leviämistä osastoivissa seinissä ei ole reikiä tai aukkoja.
Saavutettavuus / paikannettavuus
Koulun osoitenumero on hyvin havaittavissa.
Henkilökunta tuntee ja tietää osoitteen.
Ajotie koulun pihaan on vapaana.
Ilmoita puutteista aina eteenpäin ja huolehdi, että ne tulevat korjatuiksi!

 
 

7.2. OPPILAITOKSEN ERILLISOHJEET:

Oppilaitokseen on laadittu seuraavat turvallisuuteen liittyvät ohjeet erilaisten onnettomuus- ja uhkatilanteiden varalle:

Koulukohtaiset liitteet:

Liite 1.
Opettajan ohjeet hätätilanteessa poistumiseen
Koululla on oma erillinen ohje tätä varten, joka tarvittaessa liitetään osaksi pelastussuunnitelmaa.

Liite 2.
Laitteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet
Käsisammuttimet tarkastetaan määräysten mukaisin välein käsisammutinten huoltoliikkeen toimesta. Normaali tarkastusväli on kaksi vuotta. Mikäli käsisammutin on alttiina tärinälle, kosteudelle, lämpötilan vaihtelulle, kylmyydelle tmv. käsisammuttimen toimintakuntoon vaikuttavalle tekijälle, tulee se tarkastaa vuoden välein. Seuraava käsisammuttimen tarkastusaika on merkitty tarkastuslipukkeeseen, joka on kiinnitetty sammuttimen etupuolelle, lähelle käyttöetikettiä.

Paloilmoitin tulee kokeilla määräysten mukaan kuukausittain. Kokeilut on merkittävä huoltopäiväkirjaan, jota säilytetään paloilmoitinkeskuksessa. Paloilmoittimen kokeilun suorittaa laitteelle nimetty vastuuhenkilö (paloilmoittimen hoitaja) tai hänen nimetty varamiehensä. Paloilmoitinkeskuksen nimettynä hoitajana toimii kiinteistönhoitaja tai hänen sijaisensa. 

Turva- ja merkkivalaistus testataan lvi-valvomosta käsin erillisen  Teknowaren Aalto-control tietokoneohjelman avulla. Turva- ja merkkivalaistuksen toimivuudesta huolehtii kiinteistönhoitaja. Poistumisteiden turva- ja merkkivalojen valaistuksen toiminta-aika on vähintään 60 minuuttia.

Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jolloin koelaukaistaan vähintään 20 % luukuista.

Liite 3.
Sisäinen hälyttäminen
Sisäinen hälyttäminen tapahtuu koulun keskusradion tai hätäkuulutusjärjestelmän avulla.
Keskusradiosta kuulutetaan rauhallisella äänellä:

TULIPALO / MUU VAARATILANNE:
Koulun tiloissa on havaittu tulipalo (tai muu vaaratilanne). Oppilaita ja opettajia, sekä kaikkia koulun tiloissa työskenteleviä henkilöitä pyydetään poistumaan rakennuksesta välittömästi ja siirtymään yhteiselle kokoontumispaikalle opettajien ohjeiden mukaisesti!

SISÄLLE SUOAJUTUMINEN:
Pyydämme koulun oppilaita tulemaan välittömästi sisään koulurakennukseen opettajien ohjeiden mukaisesti.

Kuulutuksen suorittaa ensisijaisesti palon tai muun vaaratilanteen havainnut henkilö, tai lähinnä keskusradiota oleva henkilö. Nimetty turvallisuusorganisaatio poistuu kiinteistöstä viimeisenä tarkistaen, että opetus- ja muut tilat ovat tyhjentyneet.

Liite 4.
Henkilökunnan turvallisuuskoulutus
Koulun henkilökunnan turvallisuuskoulutuksesta pidetään kirjaa, johon merkitään kaikki palo-ja henkilöturvallisuuteen liittyvä koulutus, kuten:

• alkusammutuskoulutus
• varautumiskoulutus
• palo- ja henkilöturvallisuuden peruskoulutus
• ensiapukoulutus

 Koulutuspäiväkirjan ylläpidosta vastaa turvallisuuspäällikkö (koulun rehtori).

Jokaisen opetushenkilöstöön kuuluvan tulisi suorittaa vähintään EA 1, mielellään EA 2 taso.
Tämän lisäksi taitoja tulee harjoitella säännöllisesti. Myös kertauskoulutukset merkitään edellä mainittuun Turvallisuuskoulutuksen koulutuspäiväkirjaan.

Palo- ja henkilöturvallisuuden perustietoja ja -taitoja tulisi harjoitella vähintään 3 vuoden välein.

Turvallisuuskoulutuksessa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeistamaa koulujen turvallisuustoiminnan vuosikelloa.

Liite 5.
Turvallisuuskartat
Oheiset oppilaitoksen turvallisuuskartat voidaan tarvittaessa lisätä pelastussuunnitelmaan. Turvallisuuskartat on kiinnitetty näkyvälle paikalle eri puolille oppilaitosta opastamaan koulun henkilöstöä ja oppilaita turvallisuustekniikassa. Oppilaitos toimittaa kartat tarvittaessa liitettäväksi pelastussuunnitelmaan. Kartat tulee pitää ajan tasalla (päivitys oleellisten muutosten yhteydessä).

Liite 6.
1 krs, palo-osastot ja poistumistiet
Sähköisessä muodossa olevat turvallisuuskartat ovat löydettävissä mm. koulun käyttöön luovutetulta muistitikulta.

Liite 7.
IV-kerros, palo-osastot ja poistumistiet
kts. edellinen kohta.

Liite 8.
Varoitusmerkit, nimet ja niiden merkitykset

Liite 9.
Räjähdyssuoja-asiakirja (atex-asiakirja)

Oppilaitoksesta on laadittu erillinen räjähdys-suoja-asiakirja ns. atex-asiakirja jota ylläpidetään elinkaaripalveluntuottajan toimesta.

Kyseinen asiakirja säilytetään elinkaaripalveluntuottajan lisäksi oppilaitoksen rehtorin hallinnassa, eikä sitä sisällytetä tähän pelastussuunnitelmaan.

Liite 10.
Oppilaitoksen kriisisuunnitelma

Mahdollista oppilaitoksen laatimaa kriisisuunnitelmaa säilytetään oppilaitoksen rehtorin hallinnassa, eikä sitä sisällytetä tähän pelastussuunnitelmaan.

Liite 11.
Kansainvälinen aurinkosähköstä kertova symboli

Liite 12.
Tilapäismajoituksen / yökoulun aiheuttamat tarkennukset pelastussuunnitelmaan.

Alla olevasta linkistä aukeaa yleisluontoinen ohje tilapäismajoitukseen / yökouluun.
Tilapäismajoitus – yökoulu

Kaikki muut tarvittavat tiedot oppilaitos on ilmoittanut isännöitsijän toimesta laadittavaan erilliseen pelastuslaitokselle osoitettuun ilmoitukseen.

8. TUTUSTUMINEN SUUNNITELMAAN JA KOULUTUS

Olen perehtynyt oman toimipisteeni pelastussuunnitelmaan:

Nimi	Kurssi /perehdytys	Aika

 

LIITE 9.1. POMMIUHKALOMAKE

1. Ole rauhallinen ja ystävällinen ja pyri nauhoittamaan puhelu, jos mahdollista.
2. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
3. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
4. Pyri selvittämään, missä, milloin ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
5. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.

▢ POMMIUHKAUS TULEE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUS EI TULE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUKSEN SANANMUOTO: _______________________________________

Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys:
▢ MIES
▢ NAINEN
▢ POIKA
▢ TYTTÖ

Pommiuhkauksen tekijän ääni:
▢ KORKEA
▢ MATALA
▢ HILJAINEN
▢ HEIKKO
▢ SELKEÄ
▢ SOPERTELEVA
▢ PEHMEÄ
▢ MIELYTTÄVÄ

Pommiuhkauksen tekijän puhetapa:
▢ NOPEAA
▢ HUOLELLISTA
▢ SELVÄÄ
▢ ÄNKYTTÄVÄÄ
▢ HIDASTA
▢ VÄÄRISTYNYTTÄ
▢ KIROILEVAA
▢ HUMALAISTA
▢ PAIKALLINEN
▢ VIERAS KOROSTUS (MIKÄ): ____________________________________
▢ MUU (MIKÄ): __________________________________________

Pommiuhkauksen tekijän asenne:
▢ RAUHALLINEN
▢ KIIHTYNYT
▢ MUU, MIKÄ: _______________________________________

Taustaäänet:
▢ MUSIIKKI
▢ KATULIIKENNE
▢ IHMISTEN ÄÄNET
▢ TOIMISTOKONEIDEN ÄÄNET
▢ KONEIDEN MELU
▢ MUU, MIKÄ: ________________________

UHKAUSSOITON VASTAANOTTAJA: NIMI: ___________________________ PVM:_____________ KLO: _________________

LIITE 9.2.

TUNTOMERKKILOMAKE

Merkitse muistiin myös pikkuasiat!
Ellet muista jotakin asiaa, jätä kohta tyhjäksi.
Älä yritä arvata.

TÄYTÄ LOMAKE ITSENÄISESTI!
Sukupuoli:	Pituus:	Ikä:	Vartalo (normaali – hoikka – tukeva):
Hiukset (väri – pitkät – lyhyet – aaltoilevat):	Parta:		Otsa (leveä – kapea – korkea – matala):
Silmät (väri – silmälasit):	Kulmakarvat (paksut – ohuet):		Nenä (muoto – koko)
Korvat (ulkonevat – suuret – pienet):	Iho (väri – kunto):		Puhe (puhetapa ja murre):
Huulet (ohuet – paksut):	Suu (pieni – suuri):		Hampaat (säännölliset – rikkinäiset):
Esiintyminen (eleet, kävelytapa ja ryhti):
Erityistuntomerkit (arvet – syylät – syntymämerkit – luomet – korut – tatuoinnit):
Aseistus:	Päähine:		Päällystakki:
Puku:	Pusero:		Housut:
Paita:	Jalkineet:		Muut asusteet:
Kulkuneuvo (rekisterinumero – väri – merkki – ajosuunta):
Muita seikkoja:
Miten erottaisit tämän henkilön väkijoukosta:
Päiväys ja kellonaika:	Puhelin arkisin:		Allekirjoitus (ja nimenselvennys)

TUNTOMERKIT

Rikoksen tapahduttua tai epäilyttävissä tapauksissa
OTA YHTEYS POLIISIIN

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma
Tämä valvontasuunnitelma on pysyväisohje Mainingin koulun tiloissa tapahtuvien tilapäisten tulitöiden turvatoimista sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvatoimista.

Tulitöiden tekeminen edellyttää aina kirjallista tulityölupaa. Tulityöluvan myöntää tulityökortin omaava kiinteistönhoitaja tai manageri tai heidän sijaisensa.

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus.

Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.

Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta  toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat
Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti. Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka. Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”. Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa. Mainingin koulussa vakituisena tulityöpaikkana voidaan pitää teknisentyönluokassa sijaitsevaa kuumakäsittelytilaa nro 1136 silloin kun tilan käyttöön on olemassa koulun lupa (tilan ensisijainen tarkoitus on toimia opetustilana).

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.

Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija. Lopuksi tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta. 

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus. Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.

Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat

Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.

9.4. Tulityölupalomake

TULITYÖLUPA nro _________ YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

TYÖN SUORITTAJA	Nimi.
	Toiminimi
TYÖKOHDE						Rakennus
	Tulityöpaikka
TYÖLUPA	Alkamispvm.		Päättymispvm.				Lupa voimassa päivittäin
TURVATOIMET	▢ Työpaikan kunnostus ja sen ympäristön puhdistus
	▢ Palavien rakenteiden suojaus
	▢ Ympäristön kastelu
	▢ Erillinen suojarakennus
	▢ Seinässä, katossa ja lattiassa olevien aukkojen peittäminen ja suojaus
	▢ Viereisten tilojen tarkastus- ja suojaustoimet
	▢ Kaapelien suojaus
	▢ Suojapeitteet
	▢ Kaasupitoisuuden mittaus
	▢ Työkohteen tuuletus
	▢ Paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston irti- ja takaisinkytkennästä ilmoitus
	Irti- ja takaisinkytkennän suorittajan nimi
	Työ edellyttää seuraavia erityistoimenpiteitä
SAMMUTUS- KALUSTO	Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava vähintään 2 kpl 12 kg:n 43 A 183 B - C teho- luokan käsisammuttimia, joista toinen saa olla kiinteistöön kuuluva käsisammutin, jonka tulee sijaita tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä
	▢ Jauhesammutin ............. kpl
	▢ CO2 - sammutin ............. kpl
	▢ Sankoruisku
	▢ Pikapaloposti
	▢ Paineellinen paloletku
	▢ Sammutuspeite
	▢ Erityissammutuskalusto
TULITÖIDEN VARTIOINTI	▢ työn ja työtaukojen aikana				▢ työn jälkeen ____tuntia (väh. 2h)
LUVAN ANTAJA	Päiväys				Luvan antaja
LUVAN SAAJA	Päiväys				Luvan saaja

9.5. Kiinteistön pelastustie

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: ________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

 

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: _______________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

Tulosta tästä pdf-tiedosto koko pelastussuunnitelmasta:

( voit tallentaa tiedoston kun klikkaat hiiren oikeaa näppäintä näytössä näkyvässä pdf-tiedostossaa ja valitsemalla ”Tallenna nimellä”)