Pelsu Espoonlahden koulu

PELASTUSSUUNNITELMA
Espoonlahden koulu
Opettajantie 3
02360 Espoo

PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIJA

Päiväys: 7.4.2014

Yrityssuojeluyhdistys / Jarmo Kelo

VIIMEISIN PÄIVITYS 13. 08.2024 / TOMMI ARONRANTA, NCC SUOMI OY.
Viimeisin päivitys / Jarmo Kelo / Tommi Aronranta

Pelastussuunnitelman sivuja:

54 kpl

 

Yleinen hätänumero 112 (24h)
Päivystysapu 116 117 (24h)
Sosiaalipäivystys 029 151 2221 (24h)
HUS / Myrkytystietokeskus 09 – 471 977 (24h)
Sähkökatkot, Caruna 0800 1 95011 (24h)
Terveysneuvonta 09 – 310 100 23 (24h)
Jorvin sairaala, 09 – 4711 (24h)

Pelastussuunnitelman on laatinut Yrityssuojeluyhdistys ry. Pelastussuunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011).
Pelastussuunnitelman osittainenkin kopiointi ja jäljentäminen on kielletty ilman Yrityssuojeluyhdistys ry:n lupaa.

 

PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Jakelu ja säilytys
Ilmoituslomake pelastusviranomaisille

1. Pelastussuunnitelman lakiperusteet

1.1. Turvallisuuden päämäärä ja pelastussuunnitelman tarkoitus

1.2. Pelastussuunnitelman laatimisessa noudatettava järjestelmä

2. Turvallisuuden järjestelyt

2.1. Liittyminen kunnan väestösuojeluun

2.2. Kiinteistön kuvaus, varapoistumisreitit sekä yhteinen kokoontumispaikka

2.3. Arat ja vaaraa tuottavat kohteet, vaaratilanteet sekä niiden vaikutukset ja toimenpiteet

2.4. Energia, vesi, sähkön pääkytkin, ilmastoinnin- ja savunpoiston kytkin sekä paloilmoitinkeskus

2.5. Naapurit

2.6. Turvattava henkilöstö

2.7. Koulun turvallisuusorganisaatio

2.8 Väestönsuojaan liittyviä tietoja

2.9 Turvallisuuskoulutusta saaneet henkilöt

3. Oppilaitoksen turvallisuus

3.1. Turvallisuuspäällikkön tehtävät

3.2. Aluevastaavan tehtävät

3.3. Varausmenettelyt (VAP)

3.4. Johtopaikka

3.5. Turvallisuusorganisaation koulutus

3.6. Rakenteellinen turvallisuus

3.7. Väestönsuojamateriaali

3.8. Väestönsuojan kunnostus

3.9. Väestönsuojahoitajan toimintaohje

4. Toimintaohjeita uhkatilanteiden varalta

4.1. Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteessa

4.2. Tulipalo ja tulityöohje

4.3. Tapaturma

4.4. Varkaus, ryöstö, pommiuhka ja uhkaavan henkilön kohtaaminen

4.5. Vaaralliset aineet

4.6. Sähkökatkot

4.7. Vesivahingot

4.8. Radioaktiivinen laskeuma

4.9. Yleinen vaaramerkki

5. Turvaopasteet

5.1. Palontorjuntamerkit

5.2. Väestönsuojelumerkit

5.3. Poistumisreittimerkit

6. Oppilaitoksen turvallisuusohje ilmoitustaululle

7. Oppilaitoksen sisäinen palotarkastuslista

7.1. Henkilökunnan turvallisuuskävelyn tarkistuslista

7.2. Oppilaitoksen erillisohjeet

7.3. Oppilaitoksen riskitaulukko

8. Tutustuminen suunnitelmaan ja koulutus

9. Lomakkeet:

9.1. Pommiuhkalomake

9.2. Tuntomerkkilomake

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

9.4. Tulityölupalomake

9.5. Kiinteistön pelastustie

Tietosuojaseloste

JAKELU JA SÄILYTYS

Normaalioloissa	Osat/liitteet	Kpl
Turvallisuuspäällikkö	Pelastussuunnitelmakansio	1
Kiinteistön omistaja	llmoituslomake pelastusviranomaiselle	1
Kunnan pelastuslaitos	Ilmoituslomake pelastusviranomaiselle	1

Pelastussuunnitelmia on laadittu 1 kpl. jonka päivittämisestä vastaa elinkaaripalveluntuottaja sekä suunnitelman laatija:

Yrityssuojeluyhdistys ry
Jarmo Kelo
+ 358 50 430 8326
www.yrityssuojelu.fi
jarmo.kelo@yrityssuojelu.fi

NCC Suomi Oy. / Korjaus- ja Elinkaaripalvelut, Mannerheimintie 103a, 00280 Helsinki, puh. vaihde 010 507 51.

PELASTUSSUUNNITELMAN ILMOITUSLOMAKE PELASTUSVIRANOMAISILLE

 
LIITTYMÄ YLEISEEN TURVALLISUUSORGANISAATIOON:

Suojelupiiri: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Alalohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohko: Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa	Suojeluyksikkö: Ei käytössä Espoossa

 
KIINTEISTÖN TIEDOT:

Kiinteistön nimi:	Espoonlahden koulu ja lukio
Kiinteistön omistaja:	Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos / tilahallinta
Kiinteistön haltija:	Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos / tilahallinta
Kiinteistön käyttäjä:	Sivistystoimi / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö
Kiinteistön vakuutusyhtiö:	Pohjola (vakuutusnumero 16-423-421-3)
Toiminnan laatu:	Oppilaitos
Kiinteistön osoite:	Opettajantie 3
Postinumero:	02360 Espoo
Isännöinti:	Braleva Kiinteistöpalvelut Oy.
Isännöitsijä:	Annika Lehtisalo
Isännöitsijän osoite:	Soukantie 13
Postinumero:	02360
Isännöitsijän puh:	010 3276 418
Isännöitsijän sähköposti:	annika.lehtisalo@braleva.fi
Kiinteistön huoltoliike:	RTK-Palvelu Oy
Huoltoliikkeen osoite:	Sanomatie 3
Postinumero:	01770 Vantaa
Huoltoliikkeen puh:	029 029 4000 (24h)
www – osoite:	www.rtkpalvelu.fi
Sähköpostiosoite:	asiakaspalvelu@rtkpalvelu.fi
Kiinteistönhoitaja:	Jarmo Ahonen, puh. 044 412 44 06
Tulityökortin valvoja:	Jarmo Ahonen

KOULUN TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön edustajat:	Tommi Aronranta (NCC Suomi Oy) p. 050 564 6560
Turvallisuuspäällikkö:	Marikka Korhonen (koulun rehtori) p. 050 309 2092
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Juha Kivioja (lukion rehtori) p. 043 825 8416
Suunnitelman päivittäjä:	Jarmo Kelo (Yrityssuojeluyhdistys ry) p. 050 430 8326 Tommi Aronranta (NCC Suomi Oy), puh. kts. ylempää.

 

Päiväys: Allekirjoitus: Turvallisuuspäällikkö

 

Liitteet:

 

Toimitetaan tarvittaessa osoitteeseen: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Onnettomuuksien ehkäisyn palveluksikkö Palomiehentie 1, 02070 Espoon kaupunki

 
 
 

1. PELASTUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTEET

PELASTUSLAKI (379/2011)

14 § Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1. Ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
   2. Varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
   3. Varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; ,4. Ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (407/2011) Seuraaviin valtioneuvoston asetuksessa (487/2011) mainittuihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslain (379/2011) 15§ mainituista toimenpiteistä:

1. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
2. Pelastuslain 18§ tarkoitettuihin kohteisiin (mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet).
3. Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin, lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin, sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä
4. käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
6. Tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille, sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
8. Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin, sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
9. Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
10. Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
11. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
12. Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
13. Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
14. Työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
15. Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

10 § Pelastussuunnitelman sisältö (pelastussuunnitelmassa on selvitettävä):

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Vastuu suojelusta kuuluu kunkin yrityksen johdolle. Suojelu toteutetaan kunkin yrityksen oman henkilöstön avulla ja väestönsuojelu valmistellaan niin laajasti kuin mahdollista normaaliolojen järjestelyjen varaan.

Turvallisuusselvitys
Sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ja muihin yllä olevan listan toisessa kohdassa mainittuihin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee suunnittelun alkuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi.  

1.1.  TURVALLISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS

Turvallisuuden päämääränä on turvata kiinteistön alueella työskentelevä henkilöstö, toiminta ja omaisuus sekä ympäristö normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa, vuokralaisia ja asiakkaita tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, sekä niihin liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa normaali- ja poikkeusoloissa rakennuksessa. Turvallisuusorganisaatio on aina samanlainen riippumatta toiminnan luonteesta tai valmiustiloista ja se perustuu tällä hetkellä paikalla olevaan henkilöstöön.

Pelastussuunnitelmassa annetaan ohjeita alkutoimenpiteistä joihin on ryhdyttävä vaaratilanteen tai onnettomuuden sattuessa. Suunnitelma tulee tarkastaa vuosittain, tai oleellisten tietojen muuttuessa!

1.2 PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISESSA NOUDATETTAVA JÄRJESTELMÄ
Pelastussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään torjumaan yritystä ja kiinteistöä uhkaavat normaalit vaarat, sekä määritellään, mitä erilaisten uhkatilanteiden varalta on ennakolta tehtävä ja miten suojelu mahdollisesti järjestetään. Yritys voi laatia myös omista hallinnoimistaan tiloistaan oman pelastussuunnitelman joka liitetään koko kiinteistöä koskevaan pelastussuunnitelmaan. Mikäli rakennuksessa toimivilla yrityksillä on tarvetta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, ovat nämä suunnitelman osat aloista huolehtivien tekemiä ja heidän hallussaan. Huomioitavaa on se, että pelastussuunnitelman on kyettävä seuraamaan yrityksen- ja kiinteistön kehitystä.

YRITYKSEN SUOJELUTOIMENPITEET

Valtioneuvoston päätöksellä Sisäasiainministeriön pelastusosasto antaa tarvittaessa määräyksen perusvalmiuksien kohottamisesta poikkeusolojen julistamiseen.

PERUSVALMIUS

• Pelastussuunnitelma on laadittu ja pidetty ajan tasalla
• Turvallisuusjohto ja- organisaatio on nimetty ja koulutettu normaaliolojen uhkatilanteiden varalle.
• Normaaliolojen työpaikkaturvallisuudesta on huolehdittu ja henkilövaraukset tehty.
• Väestönsuojalaitteistojen hoito on järjestetty ja väestönsuojan hoitajat on nimetty ja koulutettu.
• Suojien 72 h vasteaika on käytännössä toteutettavissa.

 SUOJELUVALMIUDEN KOHOTTAMINEN

• Pelastussuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään.
• Mahdollinen nimetty johtopaikka saatetaan toimintavalmiiksi.
• Mahdollisten väestön- tai tilapäissuojien kunnostamiseen valmistaudutaan.
• Suojien välineet ja kalusto tarkistetaan ja viestiyhteyksien asennustyöt suoritetaan.
• Suojelumateriaalin riittävyys ja käyttökelpoisuus tarkistetaan ja materiaali täydennetään.
• Kiinteistön- ja väestönsuojan ilmastointijärjestelyt tarkastetaan.

 SUOJELUN TOIMEENPANO (poikkeusolojen julistamisen jälkeen)

• Turvallisuusorganisaatio perustetaan kokonaisuudessaan.
• Johtopaikan valmistelut viimeistellään ja väestönsuojat tyhjennetään ja saatetaan suojelukuntoon.

2. TURVALLISUUDEN JÄRJESTELYT

• Toiminnan painopiste on vaaratilanteiden ennalta ehkäisevässä toiminnassa, sekä henkilöiden opastamisessa vaara-alueen ulkopuolelle (ulos).
• Kiinteistö jaetaan suojelualueisiin, joissa työskentelevistä henkilöistä on nimetty aluevastaavat.
• Palontorjunta perustuu paikalla olevaan sammutuskalustoon sekä kunnalliseen pelastuspalveluun.

2.1 LIITTYMINEN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUUN

Kunnan pelastuslaitos:	Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Osoite:	Keskuspaloasema, Palomiehentie 1, 02750 Espoo
Puhelin:	029 151 2112
Riskienhallintapäällikkö:	029 151 2112
Päivystävä palotarkastaja:	ark. klo 9.00-11.30, puh 029 151 2512
Palotarkastajat:	Palotarkastuksiin liittyvissä asioissa palvelee päivystävä palotarkastaja
Lähin paloasema:	Espoonlahden paloasema, Rehtorintie 2, 02360 Espoo (asema 30)
Perilleajo kohteeseen:	2-3 min (kohteesta 450 metrin päässä)

Yrityksen sijoittuminen kunnan aluejakoon:
KUNNAN SUOJELUJOHTO

Kaupunki:	Espoo
Johtokeskus:	Kannusillanmäen väestönsuoja
Osoite:	Kannusillankatu 4, 02070 Espoo
Puhelin:	09 – 816 28699 (vaihde)

 
SUOJELUPIIRIN JOHTOKESKUS

Suojelupiiri:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelupiirin johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	09 – 8162 8699 (vaihde)

 
SUOJELULOHKON JOHTOKESKUS

Suojelulohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Lohkon johtokeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Suojelulohkon johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	09 – 8162 8699 (vaihde)

 
ALALOHKON JOHTOKESKUS

Alalohko:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Johtaja:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Osoite ja puh:	09 – 8162 8699 (vaihde)

 
SUOJELUYKSIKÖN JOHTOKESKUS (ei käytössä Espoossa)
 
SAIRAALAPÄIVYSTYS (24 h/vrk)

Lähin sairaalapäivystys:	Jorvin sairaala (päivystys 24 tuntia vuorokaudessa)
Osoite:	Turuntie 150, 02740 Espoo
Puhelin:	Vaihde 09 – 4711, neuvonta 09 – 471 833 30 Yleinen hätänumero 112 palvelee kiireellistä apua vaativissa sairauskohtauksissa ja onnettomuustilanteissa

HÄLYTINTIEDOT

Lähin kunnallinen hälytin:	Elektroninen suurtehohälytin
Sijainti:	Espoonlahden vesitornilla, Vanha kirkkotie
Kuuluvuus kohteeseen:	Heikko (kohteesta n. 2 km päässä)

 
EVAKUOINNIN KOKOONTUMISKESKUS

Kokoontumiskeskus:	Pelastusviranomainen tiedottaa valmiutta kohotettaessa
Vastaanottokunta:	Sijoituskunta tai -kunnat päätetään tapauskohtaisesti erikseen tilanteen vaatimusten mukaisesti (SM:n ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta, 21.11.2003)

2.2. KIINTEISTÖN KUVAUS JA YHTEINEN KOKOONTUMISPAIKKA

Kuvaus Kiinteistöstä
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa oppilaitoksen vastuuhenkilöitä, henkilökuntaa ja oppilaita tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niihin läheisesti liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa.

Kyseessä on oppilaitos joka sijaitsee Espoonlahdessa, kaupunginosassa 34, korttelissa 33017, 34200, tontilla 11, jonka pinta-ala on 49 793 m2 ja jonka postiosoite on; Opettajatie 3, 02360 Espoo.

Kiinteistö on valmistunut v.1974 (peruskorjattu v. 2013) ja se sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, käsittäen kaksi maanpäällistä kerrosta + iv-konehuonekerroksen (jaettu A-, B- ja C-osiin). Kiinteistö on betonirunkoinen, jonka julkisivu on betonia, kantavat pystyrakenteet betonia ja liimapuupalkkia, rakennuksen vesikatto on bitumikermikatteinen tasakatto. Rakennuksen paloluokka on P1 ja suojaustaso 2 (automaattinen paloilmoitin osoitteellisin savuilmaisimin ja tehokas alkusammutuskalusto).

Kiinteistön palovaarallisuusluokka on pääsääntöisesti 1. Kiinteistön tai sen välittömässä läheisyydessä on kaksi purunpoistotilaa, kaksi maalivarastoa sekä kalustekunnostajien tila, jotka ovat palovaarallisuusluokkaa 2. Näihin tiloihin on tehty räjähdyssuojausasiakirja, joka hyväksytetty pelastuslaitoksella ennen tilojen käyttöönottoa. Purunpoistotiloihin on toteutettu ulkoseinälle paineenkevennysluukut, jota kautta mahdollisessa räjähdystilanteessa muodostuva ylipaine pääsee purkautumaan tilasta ulos.

Kiinteistön- ja tontin omistaa Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos / tilahallinta, kiinteistön käyttäjän ollessa Sivistystoimi / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (Espoonlahden koulu ja lukio). Kiinteistön bruttoala on 11 684 brm², kerrosala 9 768 brm² ja tilavuus 48 230 m3, kiinteistön kuuluessa kaupungin kaukolämpöjakeluverkoston piiriin, lämmitystavan ollessa kaukolämpö + geoenergia.

Kiinteistössä ei ole asuinhuoneistoja, eikä autohallia. Sisäpihan huoltoalueella sijaitsee muutama autopaikka lähinnä huoltoliikennettä varten.

1 krs:
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat paloilmoitinkeskus, SPOK-keskus, savunpoiston laukaisupainikkeet, iv- hätäseispainike, kalustekunnostajien tilat, kaksi väestönsuojaa, erikoisluokkatiloja, savenpolttohuone (C113), oppilashuoltotilat, liikuntasali ja niihin liittyvät liikuntavarasto-, pukuhuone- ja taukotilat, valvomo, teknisiä tiloja, vahtimestari-, aula-, käytävä- ja wc-tilat, keittiö- ja pakastintilat, kylmiöt, kuivavarasto, biojätekylmiötila, talojakamo, sähköpääkeskus, vesimittarihuone, teletila (samassa tilassa sijaitsee videovalvontakeskus ja paloilmoitinlaitteen pääkeskus), kaasujen pääsulut, siivouskeskus (A126), etupihan puolella ovien B3-B4 välissä sijaitseva kaasutila (nestekaasu, asetyleenikeskus ja kaasukeskus), sekä huoltopihan puolella sijaitsevat jätehuone (A158), kiinteistöhuoltotila (A159), varastotilat (A159.1), purunpoistohuone (A162) ja kompressoritila (A162.1).

2 krs:
Toisessa kerroksessa sijaitsevat hallintotilat, koulun ruokasali ja keittiötilat, opetustilat, auditorio, aula- ja wc-tilat, siivouskomerot, sekä useita sähkökeskus- ja ristikytkentätiloja.

Ullakko:
Ei ole.

Iv-konehuone / tekninen kerros:
Kerroksessa sijaitsee kaksi erillistä iv-konehuonetta (iso- ja pieni iv-konehuone).
Isossa iv-konehuoneessa sijaitsee kuusi iv-konetta (TK01-TK06), lämmönjakohuone, geoenergialaite, aurinkoenergialaite, sekä VAK1 ja VAK2. Pienessä iv-konehuoneessa sijaitsee yksi iv-kone (TK07) ja nousukeskus. Molempien iv-konehuoneiden kautta tapahtuu kulku myös katolle.

Katto:
Katolla sijaitsevat kiinteistön poistoilmapuhaltimet, aurinkopaneelit, valokattoikkunat ja iv- konehuone.

Porrashuoneet:
Kiinteistössä on yhteensä kahdeksan porrasta, joista neljä on porrashuoneita ja neljä sisäportaita.

• porrashuone 1 (a100.2), poistuminen huoltopihan puolelle
• porrashuone 2, (a100.1), poistuminen etupihan puolelle, A-osa
• porrashuone 3, (c100.1) poistuminen etupihan puolelle. C-osa
• porrashuone 4 (c100.2), poistuminen vahtimestarin aulatilaan
• porrashuone 5 (c100.3), sisäporras poistuminen vahtimestarin aulatilaan
• porrashuone 6 (b200.2) poistuminen keittiöstä huoltokäytävälle
• porrashuone 7 (c100.4), liikuntasalin vieressä oleva porras, poistuminen kuplahallin puolelle
• porrashuone 8 (b200.1) poistuminen iv-konehuonetilasta 2 krs C-osan aulatilaan

Kyseiset portaat toimivat myös hätäpoistumisportaina.

Hissit:
Kiinteistössä on yksi henkilöhissi, sekä yksi henkilö-/tavarahissi ja kaksi invahissiä.
Henkilöhissihälytykset menevät suoraan Koneen asiakaspalvelukeskukseen, puh 0800 15063, josta lähetetään huoltomies tarvittaessa paikalle. Henkilöhisseistä on myös suora puhe- ja ääniyhteys Koneen asiakaspalvelukeskukseen. 

Kiinteistön edusta:
Kiinteistön edusta on siisti ja selkeä, mitään palavaa- tai muutakaan materiaalia ei säilytetä  rakenteiden välittömässä läheisyydessä, joten tuhopolton- tai ilkivallan riski on pieni.

Ulkokuoren valaistus:
Kiinteistön ulkokuoren valaistus on hyvä.

Jätehuolto:
Kiinteistön jätehuolto on keskitetty huoltopihan puolella olevaan erilliseen rakennukseen, jossa sijaitsee useita sammiota toimisto-, kartonki- ja sekajätteille, sekä metallille ja pahville. Ruokajätteille on oma erillinen- ja ilmastoitu biojätekylmiötila joka sijaitsee ensimmäisen kerroksen huoltokäytävän varrella. Jätehuolto hoidetaan säännöllisin väliajoin ulkopuolisen yrityksen toimesta.

Tekniset turvallisuusjärjestelmät:
Kiinteistössä on kattavat kulunvalvonta-, tallentava kameravalvonta ja ri-järjestelmät tilojen suojaamiseksi. Kameroiden kuvat tallennetaan videoliikeilmaisimen ohjaamana digitallentimelle.

Evakuointi- ja kuulutusjärjestelmät:
Kiinteistössä on kattava evakuointi- ja kuulutusjärjestelmä, jonka kuulutuspisteet / kojeet sijaitsevat seuraavasti:

• koulun rehtorin huone
• lukion rehtorin huone
• opettajan huone
• vahtimestarin huone
• paloilmoitinkeskuksen vieressä (pelastuslaitoksen käytössä)
• kanslian tilassa
• terveydenhoitajan huoneessa
• opetustilaryhmissä (6 kpl)
• porrashuoneiden varrella (ulko-ovien lähellä)

Ohje oppilaitoksen sisäisestä hälyttämisestä ja poistumiskehotuksesta ovat liitteessä 3.

Alkusammutusvälineet:
Kiinteistön alkusammutusvälineinä toimivat kerroskohtaiset jauhesammuttimet ja pikapalopostit, sekä tilakohtaiset hiilidioksidisammuttimet ja sammutuspeitteet. Keittiö-, kotitalousluokat- ja sähkötilat on varustettu CO2 sammuttimilla (keittiö ja kotitalousluokat myös sammutuspeitteillä). Kaikki lämpimät tilat on varustettu pikapalopostein. Jokaiseen pikapalopostikaappiin on sijoitettu yksi jauhesammutin. Tulityöpisteet on varustettu kukin kahdella jauhesammuttimella. Kiinteistön ylläpito huolehtii- ja vastaa sammuttimien lakisääteisistä määräaikaishuolloista ja tarkastuksista.

Automaattiset palo-ovet:
Palo-osastojen rajoilla olevat automaattiset palo-ovet on varustettu aukipitolaitteistolla, sekä oven molemmin puolin myös paloilmaisimilla, joten palohälytyksen sattuessa aukipitolaitteisto päästää ovet sulkeutumaan. Paloilmaisimet antavat palon havaitessaan myös paikallisen äänihälytyksen.

Palokunnan syöttöliittimet:
Kiinteistön vesikatolle on johdettu kaksi kuivanousua. Toinen kuivanousu on sijoitettu kiinteistön pohjoissivulle, huoltosisäänkäynnin lähelle ja toinen kiinteistön eteläsivulle. Pelastuslaitoksen sammutusvesi otetaan alueen palopostiverkosta. Vesikatolle päästään iv-konehuoneen kautta.

Palokunnan hyökkäystie:
Palokunnan hyökkäystie kiinteistöön tapahtuu huoltopihan puolelta, A4 ulko-oven kautta paloilmoitinkeskuksen luokse, josta kulku edelleen hälyttävään tilaan.

Palokunnan reittiavain:
Palokunnan reittiavain sijaitsee huoltopihan puolella olevan A4 ulko-oven yläpuolella jonka avulla pääsee tuulikaappiin jonka seinässä on toinen avainhylsy joka sisältää pääsyn koko kiinteistöön.

Paloilmoitinkeskus:
Kiinteistössä on kaksi automaattista ja osoitteellista paloilmoitinkeskusta (Eltek) joista käyttölaite sijaitsee huoltopihan puolella sijaitsevan A4 ulko-oven läheisyydessä, huoltokäytävän varrella ja  pääpaloilmoitinkeskus huoltokäytävän varrella olevan teletilan (A123) yhteydessä.

Havaittuaan tulipalon järjestelmä hälyttää automaattisesti hätäkeskuksessa ja koko oppilaitoksessa (palokellot ja kantaääni-ilmaisimet). Paloilmoitinkeskus käynnistää keskusradiojärjestelmästä automaattisen kuulutuksen, joka vuorottelee palokellojen äänen kanssa.

Paloilmoitinkeskus tulee kokeilla määräysten mukaan kuukausittain. Kokeilut on merkittävä huoltopäiväkirjaan, jota säilytetään paloilmoitinkeskuksen luona. Paloilmoitinkokeilun suorittaa RTK-Palvelut Oy:n kiinteistönhoitaja.

Paloilmoitinpainike:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia paloilmoitinpainikkeita.

Palokellot:
Kiinteistössä on useita kerroskohtaisia palokelloja, jotka kuuluvat hyvin tiloissa. Palokellojen toimintavarmuus testataan RTK Palvelut Oy:n kiinteistönhoitajan toimesta kuukausittain.

Paloilmaisimet:
Kiinteistön paloilmaisimina toimivat kerroskohtaiset savuilmaisimet sekä tilakohtaiset savu- lämpöilmaisinyhdistelmät (esim. kemian luokka ja ympäristölaboratorio). Työskentelyaikana järjestelmä seuraa vain lämpöön perustuvaa ilmaisua ja muuna aikana savuun perustuvaa ilmaisua. Paloilmoitustieto on johdettu hissikeskuksille ja keskusradiojärjestelmään.

Sprinklaus:
Ei ole.

Sprinkler-keskus:
Ei ole.

Srinkler-kello:
Ei ole.

Savunpoisto:
Kiinteistön savunpoisto tapahtuu pääosin painovoimaisesti, poislukien voimistelusalin tilat, palovaarallisuusluokka 2:n varastotilat, kalustekunnostajien työtilat ja kalustekunnostajien varastotilat, joista savunpoisto tapahtuu koneellisesti. Kiinteistöön on laadittu erillinen savunpoistosuunnitelma ja testausohje, joita säilytetään SPOK-keskuksen yhteydessä. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jolloin koelaukaistaan vähintään 20 % luukuista.

Savunpoiston laukaisukeskus: 
Ei ole.

Savunpoiston ohjauskeskus: (SPOK)
Savunpoiston ohjauskeskus sijaitsee paloilmoitinkeskuksen vieressä, huoltopihan puolella olevan A4 ulko-oven läheisyydessä, huoltokäytävän varrella.

Savunpoiston laukaisupainikkeet:
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat paloilmoitinkeskuksen ja SPOK-keskuksen välissä (portaikko A4), sekä katutason sisäänkäyntien yhteydessä. Savunpoiston laukaisupainikkeet on varustettu kiinteällä tekstillä SAVUNPOISTO ja ryhmänumero-kilvellä seuraavasti:

• porrashuone 1, alue P1
• porrashuone 2, alue P2
• porrashuone 3, alue P3
• porrashuone 7, alue P7
• kuvaamataito, alue 05
• auditoriot, alue 06
•  eteläsiipi, itäosa, alue 07
• pääaula, alue 08
• luonnontieteet, alue 09

Savunpoistoluukut:
Kiinteistössä on useita sähköisesti avattavia savunpoistoluukkuja, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• porrashuone 1 – Alue P1
• porrashuone 2 – Alue P2
• porrashuone 3 – Alue P3
• porrashuone 7 – Alue P7
• sisäportaat P4 ja P5
• kuvaamataito – Alue 05 

Savunpoistoikkunat:
Kiinteistössä on 28 kpl sähköisesti avattavia savunpoistoikkunoita, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• Luonnontieteet – Alue 09 (2.kerros)
  savunpoistoalueella sijaitsee kuusi savunpoistoikkunaa. Yläikkunarivissä fysiikanluokassa C245 ja kemianluokassa C260 kummassakin yksi savunpoistoikkuna sekä kattoikkunarivissä käytävällä C230 kaksi ikkunaa ja oleskelutilassa C215 kaksi ikkunaa
• Pääaula – Alue 08 (2.kerros)
  savunpoistoalueella sijaitsee ruokalan yläikkunarivissä kuusi savunpoistoikkunaa
• Eteläsiipi itäosa – Alue 07 (2.kerros)
  savunpoistoalueella sijaitsee kattoikkunariveissä kymmenen savunpoistoikkunaa. Oleskelutilassa A233 neljä, luokassa A215 yksi, luokassa A216 yksi, luokassa A217 kaksi, luokassa, A226 yksi ja luokassa A228 yksi savunpoistoikkunaa

• Auditoriot – Alue 06
  savunpoistoalueella sijaitsee kuusi savunpoistoikkunaa. Kussakin auditoriolohkossa yläikkunarivissä kaksi savunpoistoikkunaa. 

Savunpoistopuhaltimet:
Kiinteistössä on viisi savunpoistopuhallinta (yksi varalla) jotka sijaitsevat seuraavasti:

• Kalustekunnostajien tilat – Alue 01 – verstaan tilat
  alueelta poistaa savua savunpoistopuhallin SPK 21
• Kalustekunnostajien tila – Alue 02 – varasto
  tilasta poistaa savua savunpoistopuhallin SPK 21
• Kalustekunnostajien tila – Alue 03 – palavat nesteet varasto
  tilasta poistaa savua savunpoistopuhallin SPK20
• Liikuntasali – Alue 04 – sali, näyttämö ja varastotilat
  alueelta poistaa savua savunpoistopuhaltimet SPK22-SPF01, SPF02 ja SPF03

Savunpoistopuhaltimien virtakytkimet:
Savunpoistopuhaltimien virtakytkimet (4 kpl + 1 varalla) sijaitsevat SPOK-kannen yhteydessä. Muista tarkistaa, että korvausilmareitit ovat auki ennen savunpoiston käynnistystä.

Savuverhot:
Ei ole.

Turvavalokeskus:
Kiinteistössä ei ole turvavalokeskuksia, vaan turvavalot testataan valvomosta erillisen  Teknowaren Aalto-control tietokoneohjelman avulla. Turva- ja merkkivalaistuksen toiminnan seurannasta huolehtii RTK-Palvelu Oy:n kiinteistönhoitaja. Poistumisteiden turva- ja merkkivalojen valaistuksen toiminta-aika on vähintään 60 minuuttia.

Väestönsuojat:
Kiinteistössä on kaksi väestönsuojaa, jotka sijaitsevat ensimmäisen kerroksen huoltokäytävän varrella. Väestönsuojat  ovat tyhjennettävissä- ja käyttöönottokunnossa 72 tunnin vasteajalla.

Avainhallinta / lukitus:
Kiinteistön lukitus pohjautuu Sento- sarjoitukselle jonka avainhallinnasta vastaa isännöitsijätoimisto sekä sarjoituksesta elinkaaripalveluntuottaja.

Sähköpääkeskus:
Kiinteistön sähköpääkeskus (A134) sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, huoltokäytävän varrella.

Aurinkosähköjärjestelmä:
Kiinteistö on varustettu aurinkosähköjärjestelmällä, joka syöttää tuottamaansa sähköä kiinteistöä palvelevaan sähköverkkoon.

Aurinkokeräimet (paneelit) sijaitsevat vesikatolla sekä invertterit ja AC/DC turvakytkimet 3. krs:n ilmastointikonehuoneessa nro B 301. Aurinkosähköjärjestelmän pääkytkin sijaitsee 1. krs:n huoltokäytävällä nro A 130 sijaitsevassa sähköpääkeskuksessa nro A 134.

Kaikki aurinkosähköjärjestelmän toimintaan vaikuttavat kytkimet, katkaisimet ja niiden toimintaohjeet ovat merkitty erillisellä näkyvällä tarralla sekä lisäksi järjestelmästä on maininta pelastuslaitokselle toimitetussa kohdekortissa, -piirroksessa sekä yksityiskohtaisemmassa aurinkosähköjärjestelmän tieto-kortissa jotka löytyvät laminoituna myös kiinteistön paloilmoitinkeskukselta. Tämän lisäksi aurinkosähköjärjestelmästä kertova kansainvälinen
aurinkosähkösymboli on kiinnitetty tarvittaviin sijainteihin joissa tieto järjestelmän olemassa olosta on tarpeellinen.

UPS / varavoima:
Kiinteistössä ei ole UPS- tai varavoimajärjestelmää, joten mahdollisen sähkökatkoksen varalle kannattaa tiloihin hankkia käsivalaisimia, sekä paristoilla toimivia matkaradioita.

Koneellinen ilmastointi:
Kiinteistössä on yksitoista tulo- ja poistoilmakonetta, jotka sijaitsevat seuraavasti:

• TK01-TK06 ja TK11, iv-konehuonekerroksen tilassa
• TK07, iv-konehuonekerroksen tilassa (erillinen pikku tila)
• TK08, kalustekunnostajien tilassa, 1 krs
• TK09, kotitalousluokkien yhteydessä, 1 krs
• TK10, teknisen työtilan yhteydessä, 1 krs

Ilmastointilaitteiden- ja kanavien puhdistus:
Kiinteistön ilmastointilaitteet- ja kanavat on puhdistettu peruskorjauksen yhteydessä v. 2013. Oppilaitoksen keittiön osalta puhdistus tapahtuu lakisääteisesti kerran vuodessa sekä muiden iv-kanavien puhdistustarve kartoitetaan 5 vuoden välein jolloin puhdistus myös suoriettaan mikäli tarkastus antaa siihen aihetta. Sekä kartoituksesta että varsinaisesta puhdistuksesta laaditaan erillinen pöytäkirja joka lisätään kiinteistön käytössä olevaan tampuuri-huoltokirjaan.

Tulvavahingot:
Mahdollisista tulvista aiheutuvia vesivahinkoriskejä kiinteistölle ei ole.

Vartiointi:
Kiinteistössä on hälytysvartiointi, Securitas Oy, hälytyskeskuspalvelut 020 491 2600 (24h), asiakaspalvelukeskus puh 020 302 001.

Kiinteistöpalvelut:
Kiinteistöpalveluista vastaa RTK-Palvelu Oy, jonka nimettynä kiinteistönhoitajana toimii Jarmo Ahonen, puh. 044 412 4406. RTK Palvelu Oy, palvelunumero puh 029 029 4000 (24h).

Siivouspalvelut:
Siivouspalveluista vastaa Espoon kaupunki.

Yleinen turvallisuus:
Kiinteistön yleinen turvallisuus ja siisteys on hyvä.

Kiinteistön oma palo- ja turvallisuustarkastusryhmä:
Ei ole.

Poistumisreitit:
Kiinteistön poistumisreitteinä toimivat seuraavat porrashuoneet ja sisäportaat:

• porrashuone 1 (a100.2), poistuminen huoltopihan puolelle
• porrashuone 2, (a100.1), poistuminen etupihan puolelle, A-os
• porrashuone 3, (c100.1) poistuminen etupihan puolelle, C-osa
• porrashuone 4 (c100.2), poistuminen vahtimestarin aulatilaan
• porrashuone 5 (c100.3), sisäporras poistuminen vahtimestarin aulatilaan
• porrashuone 6 (b200.2) poistuminen keittiöstä huoltokäytävälle
• porrashuone 7 (c100.4), liikuntasalin vieressä oleva porras, poistuminen kuplahallin puolelle
• porrashuone 8 (b200.1) poistuminen iv-konehuonetilasta 2 krs C-osan aulatilaan

Kaikki poistumisreitit on varustettu turvavalaistuksella sekä kyltein.
HUOMIO ETTÄ POISTUMISREITIT OVAT VAPAAT TAVAROISTA!!!

Yhteiset kokoontumispaikat:
Espoonlahden koulun kokoontumispaikka: Mailapuisto
Espoonlahden lukion kokoontumispaikka: Urheilupuiston kenttä
Oppilaitokseen on laadittu tarkat ja yksityiskohtaiset toimintaohjeet poistumisjärjestelyistä kokoontumispaikoille. Näitä ohjeita on ehdottomasti noudatettava!
Lisätietoa ohjeistuksesta antaa koulun rehtori.

2.3. ARAT JA VAARAA TUOTTAVAT KOHTEET

Arkoja kohteita:

Teknisen työn luokka (B113), fysiikan- ja kemian luokat, kalustekunnostajien tilat, sekä niiden yhteydessä sijaitseva herkästi syttyvien aineiden varasto (A157), savenpolttotila (C113), huoltopihan puolella oleva purunpoistotila (A162), etupihan puolella ovien B3-B4 välissä sijaitseva nestemäisten kaasujen tila (nestekaasu, asetyleenikeskus ja kaasukeskus), sekä muiden nestemäisten aineiden säilytyspaikat, kaasujen pääsulut, atk-laitteet ja muut tekniset laitetilat.

Vaaraa tuottavia kohteita:

Itse kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiedetä olevan mitään vaaraa tuottavia kohteita.

VAARATILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET

Espoonlahden koulun ja lukion osalta suurimpina riskeinä voidaan pitää tulipaloa, pienimuotoista räjähdystä, ilkivaltaa, häiriökäyttäytymistä, sekä oppilaitoksen sisäisiä- ja ulkoisia koulukiusaamisia / uhkailuja. Tulipalon osalta erityinen huomio kohdistuu ensimmäisen kerroksen teknisen työn luokkatiloihin joissa suoritetaan tulitöitä. Myös fysiikan- ja kemian luokkatilat, kalustekunnostajien tilat, savenpolttouunit, sekä huoltopihan puolella oleva purunpoistotila voidaan luokitella riskikohteiksi.
Ilkivallan osalta riskit kohdistuvat lähinnä koulun muihin teknisiin tiloihin ja luokkahuoneisiin, sekä toisen kerroksen hallintotiloihin. Erilaiset häiriökäyttäytymiset, sekä oppilaitoksen sisäiset- ja ulkoiset koulukiusaamiset / uhkailut koskevat koko oppilaitosta, eikä näin ollen näitä uhkia voida rajata tietylle alueelle. Kyseisiin uhkiin on oppilaitoksen puolelta varauduttu laatimalla erilliset toimintasuunnitelmat niin häiriökäyttäytymisiä kuin oppilaitoksen sisäisiä- ja ulkoisia koulukiusaamisia / uhkailuja varten.
Lisäksi oppilaitoksen puolelta on laadittu suunnitelmat ja käyttöohjeet sähkö-, ilmanvaihto-, kaasu-, purunpoisto-, maalaus-, laboratorio- ja nestekaasulaitteiden osalta. Laitteita tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaan. Käyttöohjeet ovat käyttöpaikoilla ja näin myös aina käyttäjien saatavilla.
Kiinteistön kaikki tilat tulee pitää järjestyksessä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota teknisen työn tilojen (maalaus, purunpoisto, jätteet), laboratorioiden ja varastojen järjestykseen, sekä niiden siivoukseen.

UHKA	VAIKUTUS	ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET
Päivittäiset onnettomuudet
Huoneistopalo	Välitön uhka uhanalaisten tiloissa oleville, välillinen uhka muille kiinteisössä oleville. Opetus keskeytyy.	Käytävät on tyhjennetty, ovet ja kattoluukut lukittu. Tiedotettu kiinteistön paloteknisistä laitteista sekä yleisimmistä syttymissyistä. Jaettu toimintaohje tulipalon varalta. Kiinteistöön hankittu palovaroitin järjestelmä. Porrashuoneisiin sijoitettu käsisammutin ja pelastustiet merkitty. Porrashuoneen savunpoistoa parannettu, palo-osastointi kunnossa, läpiviennit tiivistetty.
Kaasuvuoto / räjähdys	Välitön uhka tiloissa oleville, välillinen uhka muille kiinteistössä oleville.	Turvallisuusohjeistus ja valistus erilaisten kaasujen käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä.
Sähkökatkos ja tapaturma	Suora vaikutus oppilaitoksen toimintaan.	Hankittu upseja riittävä määrä toiminnan turvaamiseksi, laadittu toimintaohjeet, käsivalaisimien- ja ensiaputarvikkeiden hankinta ennakkoon.
Vesivahinko	Omaisuusvahinko ja opetuksen osittainen keskeytys.	Putkistojen ja laitteiden tarkastaminen 10 v. välein. Tiedotettu päävesisulun sijaintipaikka.
Katolta putoava lumi ja jää	Välitön uhka kiinteistön vieressä kulkeville ihmisille. Seurauksena pahimmillaan vakava henkilövahinko. Vastuu kiinteistön omistajalla.	Laadittu selkeät valvonta ja vastuusopimukset kiinteistön huoltoyhtiön kanssa. Henkilökunta ilmoittaa katolta putoavasta lumesta ja jäästä heti huoltoyhtiölle.
Sairaskohtaus	Yksittäinen henkilö.	Kartoitettu ensiaputaitoiset henkilöt ja jaettu toimenpideohje sairaskohtauksen varalta.
Murto ja ilkivalta	Henkilö- ja omaisuusvahinko.	Turvallisuusvalistus, valaistusta tehostettu, lukitusasiat kunnossa, henkilökuntaa neuvottu lukitsemaan ovet sekä sulkemaan ikkunat huolellisesti. Ri-järjestelmä on asennettu.
Suur-onnettomuudet
Vaarallisten aineiden onnettomuus	Terveys vaikutukset kiinteistössä oleville henkilöille.	Toimintaohjeet ja tiedottaminen yleisestä vaaramerkistä. Hankittu tiivistysteippiä. Neuvottu ilmastoinnin pysäytyksen merkitys.
Säteily- onnettomuus	Terveys vaikutukset kiinteistössä oleville henkilöille.	Toimintaohjeet, väestönsuojien sijaintipaikat ja tekninen valmius, sekä hankittu ennakkoon riittävä määrä joditabletteja.
Poikkeusolot	Suora vaikutus kaikille kiinteistössä oleville henkilöille.	Nimetty- ja koulutettu turvallisuus henkilöstö,  hankittu ennakkoon riittävä suojelumateriaali.

 

2.4 ENERGIA, VESI, SÄHKÖN PÄÄKYTKIN, ILMASTOINNIN- JA SAVUNPOISTON KYTKIN SEKÄ PALOILMOITINKESKUS

Sähkön toimittaja:	Caruna
Veden toimittaja:	HSY,vesi
Veden pääsulku sijaitsee:	1 krs, vesimittarihuoneen tilassa (A133)
Sähkön pääkytkin sijaitsee:	1 krs, sähköpääkeskuksen tilassa (A134)
Iv- hätäkatkaisukytkin sijaitsee:	1 krs, paloilmoitinkeskuksen vieressä
Savunpoiston laukaisupainikkeet sijaitsevat: (9+4 kpl)	1 krs, paloilmoitinkeskuksen ja SPOK-keskuksen välissä, sekä katutason sisäänkäyntien yhteydessä
Ilmastoinnin katkaisee:	Arkisin työajan puitteissa kiinteistön huoltomies (RTK Palvelu Oy), muina aikoina oppilaitoksen henkilökunta
Paloilmoitinkeskus sijaitsee:	1 krs, ulko-oven A4 lähellä, huoltokäytävän varrella
Paloilmoitinkeskuksen hoitaja:	Kiinteistönhoitaja / RTK-Palvelu Oy.

 

 

2.5. NAAPURIT

Espoonlahden urheilupuisto, asuinrakennuksia, Koulumäen koulu ja mopoparkki

 

2.6. TURVATTAVA HENKILÖSTÖ
Yleisesti noudatettava työaika: ark klo 7-17
Henkilömäärät oppilaitoksissa (tilanne syksyllä 2024):

• koulu, 421 oppilasta
• lukio, 668 oppilasta (Osa opiskelee Rehtorintiellä)
• opettajakunta, henkilökunta, oppilashuolto koulu 46 henkilöä
• Henkilökunta lukio 40 henkilöä
• ruokahuolto (koulu ja lukio) 5 henkilöä
• kalustekunnostajat, noin 5

Yhteensä suojeltavaa henkilöstöä: n. 1000 – 1100 henkilöä.
Hälytystapa ja reitti väestönsuojiin:

Kunnan hälytystapa:	Elektroninen suurtehohälytin
Sisäinen hälytys annetaan:	Keskusradion ja palokellojen avulla sekä tarvittaessa huutamalla
Väestönsuojat sijaitsevat:	1 krs, huoltokäyvän varrella (2 kpl)
Reitti väestönsuojiin:	Vahtimestaripisteen ohi, huoltokäytävää pitkin VSS-tiloihin (opettajan saattamana)

 

2.7 KOULUN TURVALLISUUSORGANISAATIO
TURVALLISUUSORGANISAATION JOHTO:

Kiinteistön / elinkaari-palveluntuottajan edustaja:	Tommi Aronranta (NCC Suomi Oy) p. 050 564 6560
Turvallisuuspäällikkö:	Marikka Korhonen (koulun rehtori) p. 050 309 2092
Apulaisturvallisuuspäällikkö:	Juha Kivioja (lukion rehtori) p. 043 825 8416

 
ALUEVASTAAVAT: (aluevastaava vastaa oman vastuualueensa tyhjentämisestä)
Aluevastaavia ei erikseen nimetä, vaan alla oleva turvallisuusryhmä vastaa asioista kokonaisuudessaan ja yhteisesti.
 
ESPOONLAHDEN KOULUN JA ESPOONLAHDEN LUKION TURVALLISUUSRYHMÄ

Johto:	puh:
Suojelujohtaja rehtori Marikka Korhonen (koulu)	050 309 2092
Varasuojelujohtaja rehtori Juha Kivioja (lukio)	043 825 8416
Apulaisturvallisuuspäälliköt
Apulaisrehtori Krista Jylhä-Länsmans	043 825 7603
lukion lehtori Mia Rönkkö-Varis	040 833 9486
Väestösuojan hoitaja
Koneet ja laitteet kiinteistönhoitaja, irtaimisto vahtimestari sekä kalustokunnostajat.	Vahtimestari 050 550 7674, kiinteistönhoitaja 029 029 400 (vaihde), kalustokunnostajat 050 518 4322.
Vastuuhenkilöt rehtoreiden poissa ollessa
koulun apulaisrehtori Krista Jylhä-Länsmans	043 825 7603
lukion apulaisrehtori Markus Kytölä	040 576 3789
Kalustekunnostajien tilat:
Risto Nikkari	050 518 4322
Kimmo Fonsell	043 824 7951
Keittiö- ja ruokailutilat:
Keittiön esimies	040 647 9953
Kiinteistön tekniset tilat:
RTK-Palvelu Oy:n kiinteistönhoitaja sekä tarvittaessa sijaiset / päivystäjä.	044 412 4406, 029 029 4000. Viimeksi mainittu 24 h.

 

2.8 VÄESTÖNSUOJIIN LIITTYVIÄ TIETOJA (kiinteistön oma väestönsuoja)

Suojan tunnus:	VSS1 (A139)	Luokka- määritys:	S1	Pinta-ala m2 104,5
Henkilömäärä:	139	Kerroksen tilat:	Varasto- ja muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	1 krs, huoltokäytävän varrella			Puhelin: Säteilevä matkapuhelin antenni, ei numeroa
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja oppilaat, suojelutoimisto

 

Väestönsuojan hoitaja:	VSS-laitteet ja koneet RTK-Palvelu Oy kiinteistönhoitaja. Siviilitarpeisto koulun / lukion vahtimestari sekä kalustokunnostajat.
Suojan varahoitaja:	RTK-Palvelu Oy kiinteistönhoitaja. Huom! Vain rauhan aikana

 

Suojan tunnus:	VSS2 (A140)	Luokka- määritys:	S1	Pinta-ala m2 89,5
Henkilömäärä:	119	Kerroksen tilat:	Varasto- ja muita teknisiä tiloja
Suojan osoite:	1 krs, huoltokäytävän varrella			Puhelin: Säteilevä matkapuhelin antenni, ei numeroa
Käyttötarkoitus:	Henkilökunta ja oppilaat, ea-piste

 

Väestönsuojan hoitaja:	VSS-laitteet ja koneet RTK-Palvelu Oy kiinteistönhoitaja. Siviilitarpeisto koulun / lukion vahtimestari sekä kalustokunnostajat.
Suojan varahoitaja:	RTK-Palvelu Oy kiinteistönhoitaja. Huom! Vain rauhan aikana

 

Tilapäissuoja:

Kiinteistön väestönsuojan tilat

 
Koneiden ja laitteiden suojauksessa keskitytään toiminnan jatkuvuudelle tärkeimpien sekä vaikeimmin korjattavien laitteiden suojaamiseen.
 
KUNNAN VÄESTÖNSUOJAAN LIITTYVIÄ TIETOJA (kunnan väestönsuoja)
Espoossa ei ole varsinaisia yleisiä väestönsuojia, vaan ihmiset suojautuvat tarvittaessa taloyhtiöiden- tai yritysten tiloissa oleviin suojiin. Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikan.
 
Espoossa on noin 2150 väestönsuojaa, joista löytyy suojapaikka 252 000 henkilölle. Suurin osa suojista on ns. talosuojia, joista 60 % on asuintalojen 40 % työpaikkarakennusten yhteydessä.

 

2.9 TURVALLISUUSKOULUTUSTA SAANEET HENKILÖT

Pvm:	Nimi:	Tilaisuuden aihe:	Kesto:	Vetäjä:

 

 

3. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUS

Oppilaitoksen turvallisuus rakentuu suurissa määrin koulun oman henkilökunnan osaamisen varaan. Jos turvallisuusasiat eivät ole kunnossa, menetetään eri onnettomuus- ja uhkatilanteiden aloittamisessa aikaa, mikä on vaarallista esim. tulipalotilanteissa.

Tämän vuoksi oppilaitokseen on nimetty riittävä määrä aluevastaavia ja heidät on koulutettu siten, että toiminnan aloittaminen eri onnettomuus- ja uhkatilanteissa alkaa viivytyksittä, jolloin myös nopeiden toimenpiteiden aloittaminen on mahdollista.

3.1. TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT
Ennakoivat tehtävät

1. Perehtyä kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja osallistua kiinteistön palotarkastuksiin.
2. Turvallisuushenkilöiden nimeäminen.
3. Turvallisuus- ja pelastusasioiden kehittäminen.
4. Järjestää itselle ja muulle turvallisuusorganisaatiolle riittävä koulutus tehtävien suorittamiseksi.
5. Suojelumateriaalin hankinnan ja varastoinnin seuraaminen.
6. Tiedottaa turvallisuusasioista kiinteistössä työskenteleville.
7. Välittää kiinteistössä havaitut, turvallisuuteen liittyvät epäkohdat kiinteistön omistajan edustajalle.
8. Ilmoittaa paloilmoittimen vastuullisen hoitajan muutoksesta aluehälytyskeskukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Johtaa toimintaa uhka- ja onnettomuustilanteissa kunnes viranomainen ottaa johtovastuun.
2. Varmistaa kohteessa olevien henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojaamisen.
3. Olla pelastusviranomaisten käytössä onnettomuuspaikalla.
4. Olla sovitulla kokoontumispaikalla ottamassa aluevastaavien tilannetiedotteita vastaan.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteiden jälkeen

1. Huolehtia jälkivahinkojen torjunnasta onnettomuuden jälkeen.
2. Tarkistaa henkilöstön- ja kiinteistön tilanne, käynnistää mahdolliset jälkitoimenpiteet (vartiointi, siivous, jälkiraivaus) sekä informoida kiinteistön- ja yrityksen johtoa.
3. Olla yhteydessä kiinteistön omistajan edustajaan, sekä tarvittaessa myös vuokratilojen haltijoihin.
4. Vastata tiedottamisesta yhdessä yrityksen johdon ja viranomaisten kanssa.

3.2 ALUEVASTAAVAN TEHTÄVÄT:
Aluevastaavien tehtävänä on toteuttaa pelastussuunnitelman edellyttämät tehtävät vastuualueellaan, varmistaa siellä olevien oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus sekä pyrkiä ehkäisemään omaisuusvahinkoja ja rajata ne mahdollisimman vähiin.

Ennakoivat toimenpiteet:

1. Tutustu kiinteistön poistumisreitteihin, selvitä oman vastuualueesi tilat.
2. Huolehdi oman vastuualueesi poistumisreittiopasteista.
3. Tunne vastuualueesi sammutusvälineistön sijainti ja tutustu sammutusvälineiden käyttöön.
4. Opasta alueesi oppilaita ja muuta mahdollista henkilöstöä ensisammutusvälineiden käytössä, tiedota poistumisreiteistä, palosuojelujärjestelyistä sekä kokoontumispaikasta.
5. Huolehdi, että henkilökunta ja oppilaat osaavat avata poistumisteiden ovet hätätilanteissa.
6. Huolehdi, että poistumisteiden ovet ovat avattavissa aina ilman avainta, jos tiloissa on ihmisiä.
7. Raportoi rakennuksessa havaitut turvallisuuteen liittyvät epäkohdat turvallisuusjohdolle.
8. Huolehdi, että toimipaikan turvallisuusohje on esillä ja että sen tiedot on päivitetty.
9. Merkitse turvallisuusjohdolle annettavaan pohjapiirrokseen kiinteistön sammutusvälineiden sijainti sekä hätäpoistumisreitit.
10. Huolehdi, että poistumisreitit, sähkökeskusten- ja palokaluston edustat ovat vapaat tavaroista.
11. Huolehdi, että viallisia sähkölaitteita ei käytetä ja niistä tehdään ilmoitus koulun rehtorille.
12. Huolehdi, että henkilökunta ja oppilaat tietävät reitin väestönsuojaan.
13. Huolehdi mahdollisten käsivalaisimien kunnosta.
14. Huolehdi kerroksesi ensiapukaappien sisällöstä ja niiden sijainnin merkitsemisestä
15. Huolehdi, että ilmoitustauluilla on aina esillä hätänumero, aluevastaavan nimi ja puhelinnumero sekä turvallisuusohje.
16. Osallistu järjestettävään ensiapu-, esisammutus- ja turvallisuuskoulutukseen.

Tehtävät uhka- ja onnettomuustilanteissa

1. Varmista hälytyksen perillemeno puhelimella aluehälytyskeskukseen (112).
2. Järjestä puhelinpäivystys sovittuun numeroon.
3. Kerro hälytyskeskukseen kuka ja missä vastaanottaa pelastusviranomaiset.
4. Huolehdi sammuttamisesta, pelastamisesta sekä ensiavun antamisesta onnettomuustilanteissa.
5. Varmista, että hätäpoistumisen yhteydessä kaikki omalla vastuualueella olevat henkilöt poistuvat tiloista suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
6. Auta avuntarpeessa olevia.
7. Poistu itse viimeisenä suojaan tai yhteiselle kokoontumispaikalle.
8. Ilmoita turvallisuusjohdolle oman vastuualueesi tyhjentymisestä.
9. Toimi häiriötilanteissa turvallisuusjohdon tai pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Tehtävät uhka- ja onnettomuus tilanteen jälkeen

1. Tarkasta oman vastuualueesi tilanne.
2. Ilmoita tilanne turvallisuusjohdolle.

3.3. VARAUSMENETTELY (VAP)

Henkilökunnan vapautusmääräykset selvitetään henkilöstön asuinkunnan aluetta hoitavan sotilasesikunnan kanssa. Henkilöstön varaamisessa noudatetaan puolustusministeriön määräyksiä. Vapauttaminen tarkoittaa, että vapautettu on päätetty jättää sodan aikana toistaiseksi kutsumatta palvelukseen ja vapauttaminen koskee vain sitä aikaa, jonka kuluessa voidaan pikakouluttaa seuraaja. Vapauttaminen raukeaa, jos henkilö vaihtaa yritystä tai muuttaa toiselle paikkakunnalle, jonka vuoksi varaukset on tarkistettava vähintään kahden vuoden välein. Varatun siirtyessä pois koulun palveluksesta, ilmoitetaan siirtoasia hänen asuinkuntansa aluetta hoitavalle sotilasesikunnalle.

3.4 JOHTOPAIKKA
Normaalioloissa onnettomuuden johtaminen suoritetaan tapahtumapaikalla. Poikkeusoloissa johtaminen tapahtuu yleensä väestönsuojaan (tai sen läheisyyteen) sijoitetusta johtopaikasta.

3.5 TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS
Turvallisuuspäällikkö vastaa pelastussuunnitelmaan nimetyn turvallisuusorganisaation koulutuksesta. Peruskoulutus järjestetään yhteistyössä Yrityssuojeluyhdistys ry:n kanssa. Täydennys / kertauskoulutus järjestetään 1 -2 vuoden välein, sekä tarvittaessa turvallisuushenkilöstön vaihtuessa.

Aluevastaavat käyvät läpi pelastussuunnitelman oman vastuualueensa henkilöstön kanssa, sekä kiertävät kiinteistön poistumisreitit ja tarkistavat sammuttimien sijainnit.

Koulutuksen sisältö
Koulutuksen pääpaino on arkipäivän uhkakuviin varautumisessa, kuten tulipalo, pommiuhka, tapaturma, ympäristöonnettomuus, sähkökatko ja vesivahinko. Koulutuksessa korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

3.6. RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS
Rakenteellinen turvallisuus on merkittävä osa paloturvallisuutta joka perustuu rakenteiden paloluokitukseen, osastointiin, palokuorman pienentämiseen, laitteiden käyttötapoihin ja palotarkastuksiin. Rakenteellisten toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan henkilökunta ja oppilaat, tärkeät koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ja tuotteet onnettomuuksien, räjähdyksien, myrkyllisten kaasujen ja radioaktiivisen säteilyn vaikutuksilta. Suojautuminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ulos, kiinteistön sisätiloihin tai poikkeusoloja varten rakennettuihin väestönsuojiin.

 

3.7  VÄESTÖNSUOJAMATERIAALI (SÄILYTETÄÄN VÄESTÖNSUOJASSA)
SUOJAN TYÖKALUT: (oranssinen laatikko VSS-tunnuksella varustettuna, hankitaan viimeistään suojeluvalmiuden kohottamisen astuttua voimaan).

Sisällys:

- Pajavasara 2 kg - Voimaleikkuri 600 mm - Sorkkarauta 600 mm - Rautasahan teriä 5 kpl - Kirvesmiehen vasara 0,5 kg - Kantovaate 0,8x2 m - Trasselia 1 kg pussi

- Katkaisutaltta 300 mm - Veistokirves n.400 mm - Pistosaha terä 500 mm - Jakoavain max kita 35 mm - Puukko - Pelastusköysi 20 m d=12 mm - Pakkausteippiä 2 rl 50 mm

- Piikkitaltta 300 mm - Kenttälapio n.500 mm taitettuna - Rautasaha - Linjapihdit n.200 mm - Ruuvitaltta kärki 8 mm terä 150 mm - Naulapussi n.2 kg nauloja 60 ja 75 mm

Suojakohtainen kalusto
(talosuojeluohjeen mukaan)

- Ensiapulaukku - Suoja-asu - Kumisaappaat - Suojakypärä

- Käsivalaisin - Lapio - Suojakäsineet - Suojalasit

- Suojanaamari - Palosanko - Sankoruisku - Suojan työkalut - Rautakanki

HUOM!
Suojan materiaali käsittää pääosin vain suojan ja sen hoitoon liittyvää materiaalia sekä suojan hoitajan ja apulaisen henkilökohtaiset suojavarusteet.
Suojan materiaalista ja sen tarkastuksista antavat kunnan viranomaiset ohjeita julkisella kuulutuksella.

Kaikella väestönsuojelumateriaalilla on järkevät vanhenemisaikansa. On hyvä merkitä hankittuun materiaaliin hankintavuosi ja säilyttää hankinnan asiakirjat.

Lisätietoa väestönsuojamateriaaliin liittyen saat osoitteesta www.temet.fi tai www.malkit.fi

3.8 VÄESTÖNSUOJAN KUNNOSTAMINEN

Ohjeet siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan

1. Suojalle määrätään suojan valvoja ja apulainen, jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Jos varsinaiset ovet ja luukut on nostettu pois saranoiltaan ja varastoitu, sijoitetaan ne paikoilleen. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan. Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälä tiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden (30 l / hlö).
10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä.
11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan. B/C-Iuokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
16. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
17. Katsotaan, että ylipainemittarissa on nestettä ja putken pää on auki. Varanestettä tulisi olla erillisessä pullossa (värjättyä polttoöljyä).
18. Ilmamäärämittarien herkkyys kokeillaan koekäytön yhteydessä.
19. Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto.
20. Tarkistetaan suojan paineisuus: Painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan tarvittava ylipaine eikä suoja "vuoda" liikaa.
21. Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan: valaisimet ja varalamput, katkaisimien toiminta, seinäkoskettimien kunto.
22. Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan (suojiin). Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla.
23. Suoja varustetaan määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
24. Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana olevat henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
25. Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt n. kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan.
26. Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan.
27. Kulkuteille- ja käytäviin kiinnitetään kilvet, jotka osoittavat tien suojaan.

Suojaan on suojelun toimeenpanovaiheessa hankittava välttämätön kalustus ja välineistö pitkäaikaista oleskelua varten sekä yleisradiovastaanotin (paristokäyttöinen) ja puhelin.

3.9. VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VÄESTÖNSUOJAHOITAJAN PÄÄASIALLINEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA SEURAAVISTA ASIOISTA:

1. Väestönsuojassa on lakisääteinen suojavarustus
2. Väestönsuojan tekninen huolto on suoritettu (koneet, laitteet, tiivisteet).
3. Väestönsuojan siisteys.
4. Väestönsuojan ilmastointilaitteen huoltokirja ja käyttöohjeet ovat esillä.
5. Väestönsuojan epäkohdista raportoidaan kiinteistön suojelujohdolle.
6. Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa korjausmääräyksen kiinteistön omistajalle.

VÄESTÖNSUOJAN VARUSTUS
Väestönsuojan varustukseen kuuluvat vähintään:

1. Suojan työkalut
2. Kuivakäymälät
3. Vesisäiliöt
4. Sulkuteltta

Oman kuntasi pelastusviranomaiselta saat tarvittaessa lisätietoa.

VÄESTÖNSUOJAN HUOLTO, MATERIAALIHANKINNAT JA SIIVOUS
Kaikki väestönsuojaan liittyvät huollot, materiaalihankinnat ja siivoukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
Väestönsuojaan liittyvien huoltojen toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja ja haltija tai huoltoliike. Huollon yhteydessä on väestönsuojan hoitaja hyvä olla mukana.

VÄESTÖNSUOJAN MUU KÄYTTÖ
Väestönsuoja voi olla haltijan käytössä esim. arkistona, kerhohuoneena tai varastona, mutta se on oltava käyttöönottokunnossa 72 tunnissa hälytyksen antohetkestä.

4. TOIMINTAOHJEITA UHKATILANTEIDEN VARALTA

Soittaminen yleiseen hätänumeroon 112

1. 1. Kerro ensin nimesi.
   2. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä.
   3. Kerro tarkka osoite ja kunta.
   4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
   5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.
   6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.

Tutustu ennalta hätäpoistumisreitteihin:
Poistumisen on onnistuttava savussa ja pimeässä. Sulje silmäsi ja yritä poistua, niin huomaat kuinka vaikeaa se on. Tutustu myös annettuihin poistumisohjeisiin sekä yhteisen kokoontumispaikan sijaintiin.

Tunne välineet:
Selvitä käsisammuttimien, palopostien, paloilmoitinpainikkeiden- ja ensiapuvälineiden paikat ja lue käyttöohjeet sammuttimen kyljestä ennakolta.

Palon ehkäisy:
Pidä kulkutiet vapaina, myös tavaralähetysten tullessa ja huolehdi kahvinkeittimistä, kopiokoneista ja muista laitteista, äläkä tyhjennä tuhkakuppeja roskiin. Ilmoita viallisista sähkölaitteista, -johdoista tai turvallisuuden epäkohdista turvallisuuspäällikkölle. Kynttilöiden käyttöä sisä- ja ulkotiloissa on vältettävä.

Jälkivahinkojen torjunta:
Siivoa, raivaa ja tuuleta tilat ja poista sammutusvesi- ja jauhe tarkkaan sekä kuivaa tilat kosteusvahinkojen estämiseksi. Suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö. Palopaikkaa on vartioitava uudelleensyttymisen estämiseksi.

4.1. TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEESSA

Nopean uhkatilannetiedottamisen oppilaille- ja henkilökunnalle suorittaa turvallisuusorganisaatio.

Rehtori tiedottaa tapahtuneesta huoltajille, opettajille, henkilökunnalle ja oppilaille tarvittavassa laajuudessa.
Rehtori ilmoittaa tapahtuneesta tarvittaessa myös sivistystoimenjohtajalle.

Julkisuuteen tapahtuvan tiedottamisen hoitaa keskitetysti koulun rehtori, yhdessä eri viranomaisten kanssa. Huomioitavaa on se, että viranomaisten ja koulun rehtorin tiedot eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Huomioitavaa on myös se, että viranomaiset vastaavat omasta tiedottamisestaan.

Tavanomaista on nopea tilanne- ja tapahtumatiedon antaminen tiedotusvälineille suoraan onnettomuuspaikalta, jolloin tiedon tulee olla oikeata ja luotettavaa – ei vääristeltyä. Väärän tiedon antaminen paljastuu melkein aina, mikä vahingoittaa koulun omaa kuvaa ja näin myös mainetta. Tietoa tulee antaa myös riittävästi; tällöin ei synny kuvaa, että tietoja ”pimitettäisiin”.

Henkilökunnan tulee tukea koulun rehtoria tiedottamisessa mm. hankkimalla riittävästi luotettavaa tietoa onnettomuudesta ja sen seurausvaikutuksista. Muista, että tietosuoja on otettava huomioon kun henkilövahingoista tiedotetaan.

Lehdistö saa tavallisesti tiedon tapahtumasta ennen koulun johtoa ja pyrkii muutenkin määrätietoisesti hankkimaan tilannetietoa suoraan tapahtumapaikalta ja tapahtumassa mukana olevilta ihmisiltä, joten henkilökunnalle on tarpeen korostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen tiedotustoiminnan merkitystä. Lähtökohtana on, että tietoja antaa vain koulun rehtori. Näin annetaan hyvä kuva koulusta, joka osaa toimia suunnitelmallisesti ja harkitusti myös eri onnettomuustilanteissa.

Oppilaiden- ja henkilökunnan pitäminen ajan tasalla on tarpeen mm. toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä lakisääteisten työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteiden takia. Myös oppilaiden- ja henkilökunnan henkinen hyvinvointi edellyttää tietojen saamista tapahtumasta ja sen seurauksista. Jälkihoidosta keskustellaan ja sovitaan oppilashuoltotyöryhmässä. Voimakkaasti reagoiville oppilaille, opettajille tai henkilökunnalle tarjotaan tarvittavaa tukea (kriisiryhmä). Oppilaan tai henkilökunnan kuolemantapauksessa rehtori on yhteydessä lähiomaisiin, sekä tiedottaa asian myös henkilökunnalle ja/tai oppilaille. Oppilaitoksessa suruliputus.

Muista, että tiedottamisen vastuu onnettomuustilanteissa on ensisijaisesti viranomaisilla ja toissijaisesti koulun rehtorilla.. Pyri aina ohjaamaan mediakontaktit viranomaisille ja koulun rehtorille.

4.2. TULIPALO JA TULITYÖOHJE

Tulipalo:
Jos et saa paloa heti sammumaan, pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita, ilmoita pelastuslaitokselle ja pyri estämään tulen leviäminen. Muista, savu tappaa.

ILMOITA-PELASTA- SAMMUTA-RAJOITA- OPASTA

Ilmoita:
Pysy rauhallisena, soita 112 ja kerro:

1. Nimesi, tarkka osoite ja kunta.
2. Missä- ja mikä palaa, mitä on tapahtunut.
3. Onko ihmisiä vaarassa.
4. Miten palokunta opastetaan palopaikalle.
5. Älä katkaise puhelua ilman lupaa.

Pelasta:
Tärkein toimenpide on pelastaa ihmiset vaara-alueelta pois merkityille poistumisreiteille, älä käytä hissiä. Pyri myös pelastamaan arvokas omaisuus, jos on aikaa ja peitä, kalliit koneet vesivahinkojen välttämiseksi. Siirrä, jos se on mahdollista ja turvallista, vaaralliset ja palavat aineet palopaikalta kauemmaksi.

Sammuta:
Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyöt. Sulje palo-ovet, ikkunat ja ilmastointi ja ilmoita palosta turvallisuusjohdolle. Alkusammutuksessa pyritään käyttämään ensisijaisesti lähintä alkusammutusvälinettä. Liiku matalalla ja aloita sammuttaminen liekkimeren edestä, jatka taakse ja sammuta tuulen yläpuolelta. Sammuta seinät ja tekstiilit alhaalta ylös ja keskeytä sammutus liekkien kadotessa. Muista, että kemiallinen sammutin toimii vain hetken. Muista myös, että vettä ei saa käyttää  mihinkään sähköjännitteellisiin kohteisiin, vaan käytä peitettä tai kemiallista sammutinta. Sammutustehoa lisää useampi sammuttaja, joten sammuttimia heti varalle.

Rajoita:
Rajoita palo sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi.

Opasta:
Opasta ihmiset rauhallisesti poistumaan ulos rakennuksesta poistumisreittejä pitkin, mieluiten yhteiselle kokoontumispaikalle sekä opasta palokunta paikalle.

Tulityöohje:
Tulitöitä tehdessä on noudatettava suojeluohjetta ”Tulityöt” ja ”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.

Mitä tulityöllä sitten tarkoitetaan;
Tulityöllä tarkoitetaan sellaisia tulitöitä, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus sekä metallien hionta, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.

Tulityölupa voidaan myöntää ainoastaan henkilölle, jolla on tulitöihin oikeuttava, voimassa oleva tulityökortti. Kortti tulee aina vaatia nähtäväksi.

Tulityövartiointia on suoritettava tulitöiden tekemisen jälkeen vähintään yksi tunti tai tulityöluvassa ko. tulityökohteeseen määritelty vartiointiaika.

4.3. TAPATURMA
Tapaturman sattuessa on tärkeää, että välittömät ensihoitotoimenpiteet aloitetaan välittömästi paikalla olevan henkilöstön toimesta. Tee nopea tilannearvio ja käynnistä potilaan ensiapu. Käytä ensiapukaapin välineistöä ja- tarvikkeita ja pyydä apuvoimia työpaikan ensiaputaitoisilta. Suuremmissa sairastapauksissa ota yhteys aluehälytyskeskukseen (112). Ammattiauttajien saapuessa paikalle, johtovastuu siirtyy heille.

Sairaankuljetusyksikköä tilattaessa kerro

1. Mitä on tapahtunut (arvioi autettavien määrä ja avun tarve mahdollisimman tarkkaan).
2. Kuka olet, osoite ja tapahtumapaikka.
3. Milloin tapaus sattui ja miten opastus tapahtuu.
4. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.
5. Järjestä selkeä opastus paikalle, äläkä jätä potilasta yksin.

Hengityksen- ja verenkierron turvaaminen:

Sekä aikuisen että lapsen elvytyksessä on sama painelu-puhallussuhde: 30 painelua, 2 puhallusta. Lapsen (alle 8 v.) elvytys aloitetaan kuitenkin aina viidellä alkupuhalluksella, sillä lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen. Jos elvytys aloitetaan nopeasti, selviytymismahdollisuudet joko kaksin- tai kolminkertaistuvat. Jos elvytys aloitetaan 3-5 minuutissa, kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta potilaasta selviää.

Paineluelvytys aloitetaan heti, jos henkilö ei ole herätettävissä eikä hengitä normaalisti. Paineluelvytyksen painelupaikka on rintalastan keskellä. Aikaisemmin käytössä olleen kahden sormen mittaustekniikka ei ole enää käytössä.  Jos aikuisen ja lapsen elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen 1-2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle henkilölle.

Ensiapu:

Verenkierto, jos sydän on pysähtynyt, aloita paineluelvytys seuraavasti;

1. Aikuisen painelu-puhalluselvytys: 30 painelua, 2 puhallusta
2. Lapsen painelu-puhalluselvytys: 5 alkupuhallusta, 30 painelua ja 2 puhallusta
3. Elvytys (hengitysteiden avaaminen ja tekohengitys)

Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokki ja tajunnan tason tutkiminen.

1. Suuret verenvuodot (tukitaan keinolla millä hyvänsä).
2. Sokki (potilas makuulle jalat ylös).
3. Tajunnan tason tutkiminen (puhuttelu ja koskettelu).

Opettele elvytys- ja ensiavun toimenpiteet.

4.4. VARKAUS, RYÖSTÖ, POMMIUHKA JA UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN

VARKAUS:
Varkautta ja ryöstöä usein edeltää tiedustelu, joten tarkkaile oudosti käyttäytyviä henkilöitä ja paina tuntomerkit mieleesi ja pidä arvoesineet- ja rahat pois näkyviltä, mielellään lukituissa tiloissa. Jos joudut varkauden kohteeksi, ilmoita aina poliisille hätänumeroon puh 112.

RYÖSTÖ:
Hälytä poliisi heti, kun voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi tai muita ja varo, ettet käytökselläsi yllytä tai ärsytä ryöstäjää, sillä rikollinen on yleensä aseistautunut, vaan pyri pysymään rauhallisena ja yritä painaa mieleesi rikollisen tuntomerkit, pakoreitti ja mahdollisen ajoneuvon tuntomerkit. Rauhoita asiakkaita ja yritä pitää uteliaat loitolla, äläkä sotke jälkiä. Muista uhatun jälkihoito ja tukeminen.

POMMIUHKA:
Pommiuhkatilanteessa kiinteistön evakuoinnista määrää poliisi, joka voi antaa määräyksen evakuoinnin aloittamisesta jo puhelimessa, ennen kuin poliisi ehtii edes paikalle.On erittäin tärkeää, että kiinteistön turvallisuusorganisaatio ja ylin johto on saanut tiedon mahdollisesta uhasta, jolloin se antaa aikaa valmistautua toiminnan mahdolliseen keskeyttämiseen.

JOS VASTAAT POMMIUHKAUSSOITTOON:

1. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
2. Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta.
3. Ole rauhallinen ja ystävällinen.
4. Nauhoita puhelu, jos mahdollista ja merkitse muistiin ilmoituksen tarkka sanamuoto ja kellonaika.
5. Kiinnitä muiden huomio ennalta sovitulla tavalla.
6. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
7. Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu.
8. Pyri selvittämään, missä-, milloin- ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
9. Ilmoita asiasta heti esimiehellesi tai turvallisuusjohdolle, jotka ilmoittavat asiasta poliisille, henkilöstölle ja mahdollisesti myös asiakkaille.
10. Ole tavoitettavissa mahdollisia lisätietoja varten, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.
11. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.
12. Täytä pommiuhkauslomake.

HÄLYTÄ:
Ilmoita asiasta heti esimiehellesi sekä turvallisuusjohdolle ja soita poliisille ja kerro tarkka kohde, osoite ja kellonaika, mihin opastus on järjestetty ja mihin poliisiauto voi ajaa. Lisäksi kerro nimesi ja puhelinnumero, josta soitat, älä sulje puhelinta ilman lupaa ja noudata saamiasi ohjeita.

Toimintaohjeet henkilöstölle pommiuhkatilanteessa:
Huolehdi henkilökunnan ja asiakkaiden ohjaamisesta pois uhka-alueelta ja varmista, että kaikki poistuvat rakennuksesta. Huomioi tuntemattomat matkalaukut, kassit, paketit tms. ja ilmoita havainnoistasi turvallisuusjohdolle ja poliisille. Eristä tarvittaessa alue, äläkä anna mitään tietoja ulkopuolisille.

HUOMIO!

ÄLÄ KOSKE EPÄILYTTÄVIIN ESINEISIIN JA JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON SEKÄ TIEDOTTAMISESTA VASTAAVAN YKSIKÖN TEHTÄVÄKSI.

UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN:

• Anna uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä.
• Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile.
• Pysy rauhallisena, pidä kädet näkyvillä ja vältä tuijottamista, kohdista katse kehon keskiosiin.
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta ja vältä äkkinäisiä liikkeitä, äläkä käännä selkääsi uhkaajalle.
• Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle ja pyri hälyyttämään apua niin, ettei uhkaaja huomaa.
• Ilmoita tapahtunut esimiehellesi, turvallisuusjohdolle ja tarvittaessa poliisille.

4.5. VAARALLISET AINEET
Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Tulipaloissa syntyy myös vaarallisia kaasuja. Kaasuvaarasta annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti. Lisätietoja saat mm. kuntasi pelastusviranomaisilta.

TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA:

Jos olet sisällä:
Pysy sisällä, sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi ja kutsu ulkona olevat sisälle. Älä mene kellariin tai väestönsuojaan, vaan pyri mahdollisimman ylös sisätiloissa, avaa radio ja kuuntele ohjeita, äläkä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja. Jos tarvitset välitöntä apua, soita hätänumeroon 112. Jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi (kangas suodattaa ilmaa), äläkä lähde omatoimisesti ulos, sillä voit joutua matkalla vaaraan. Jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla.

Jos olet ulkona:
Mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin ja toimi kuten edellä on neuvottu. 

Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen:
Älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma kostealla vaatteella, nenäliinalla, ruoholla, turpeella tai sammaleella ja pyri pääsemään sisälle mahdollisimman nopeasti. Jos et kuitenkaan pääse heti sisälle, niin pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla. Älä koskaan mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle. Jos olet autossa, sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen ja kuuntele autoradiota.

Myrkytystietokeskus:
Puhelin 09- 471 977 (24 h/vrk)

4.6. SÄHKÖKATKOT
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Sähkökatkoksen sattuessa, älä soita aluehälytyskeskukseen, vaan energian toimittajan vikapäivystykseen.

Jos sähkö katkeaa:
Pysy rauhallisena, sillä useimmiten varavalaistus jää palamaan.  Vältä tulitikkujen käyttöä (palovaara), vaan käytä taskulamppua, jos on saatavilla. Myös matkapuhelin antaa hyvin tilapäisvaloa. Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena avun saantia, sillä nimetyt aluevastaavat tarkastavat oman alueensa hissit. Sähkökatkoksen sattuessa, vältä turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua. Kytke virta pois laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelle. Jos toimintaa ei voida jatkaa, opastetaan henkilökunta ja asiakkaat ulos.

4.7.  VESIVAHINKO
Selvitä etukäteen veden pääsulun sijaintipaikka sekä vastuullasi olevien tilojen veden sulkuventtiilit.
Jos havaitset vesivahingon, toimi seuraavasti:

Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt ja tyrehdytä vuoto sulkemalla veden pääsulku tai vastaava, jonka jälkeen pyri minimoimaan vahingot. Ilmoita vesivahingosta huoltomiehelle, turvallisuusjohdolle ja kiinteistön omistajan edustajalle, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vesivaaran uhatessa kiinteistön ulkopuolelta, toimi seuraavasti.

Selvitä vaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on putkivuoto, niin pyri tyrehdyttämään se ja pyri estämään veden pääsy rakennukseen hiekkasäkeillä, paperipaaleilla, muovipeitteitä käyttämällä tai johtamalla tavalla tai toisella vesi poispäin rakennuksesta. Hälytä tarvittaessa lisäapua, tai tilanteen niin edellyttäessä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

4.8. RADIOAKTIIVINEN LASKEUMA
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti. Vaaratilanteesta ja toimintaohjeista kerrotaan viipymättä radiossa ja televisiossa. Jos tilanne vaatii nopeaa suojautumista, ihmisiä varoitetaan ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja seurattava radion ja television lähetyksiä. Kiireelliset tiedotteet tulevat kaikilta kanavilta ja ne katkaisevat muut ohjelmat. Ohjeet vaaratilanteiden varalle löytyvät myös puhelinluetteloiden alkulehdiltä. Suojautumista edellyttävän säteilytilanteen voi aiheuttaa ydinaseräjähdys tai vakava ydinvoimalaonnettomuus. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu ja sitä harjoitellaan säännöllisesti. Loviisan, Olkiluodon, Kuolan, Leningradin tai Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa tapahtuva vakava ydinvoimalaonnettomuus voisi Säteilyturvakeskuksen mukaan aiheuttaa Suomessa säteilytilanteen, joka edellyttää suojelutoimenpiteitä laajalla alueella.

Radioaktiivisen säteilyn aiheuttamaa vaaraa ei voida havaita aistein. Suojautumisaika saattaa venyä, jolloin on oltava sisätiloissa jopa useita päiviä. Vaara havaitaan ainoastaan mittauksien avulla.

Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan:

Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin.

Henkilöstön suojelu:

Mikä1i laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika, on etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti selvitettävä jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt, ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta ja ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä.

 

TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla.
Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteilyvalvontaverkolla, joka havaitsee pienetkin muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmiselle aiheutuu säteilyvaaraa, siitä varoitetaan välittömästi yleisellä hälytysmerkillä ja toimintaohjeet annetaan radiossa.

Sisälle suojautuminen:
Yleisen vaaramerkin kuultuasi siirry sisälle ja sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Hyvän suojan saat kiinteistön keskiosista ja kellaritiloista.

Joditabletit:
Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Joditabletteja voit hankkia varmuusvarastoon apteekista. Tabletteja ei pidä kuitenkaan lähteä vaaratilanteessa noutamaan kiinteistön ulkopuolelta. Älä kuitenkaan nauti niitä ennen kuin viranomaiset ovat kehoittanet. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä tai muilta radioaktiivisilta aineilta.

Ruoan ja veden suojaus:
Vaaran uhatessa suojaa elintarvikkeet ja juomavesi muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin suojaavat hyvin radioaktiiviselta pölyltä. Säilykkeet ovat jo valmiiksi riittävän suojattuja.

Eläinten suojaus:
Siirrä kotieläimet sisätiloihin ja suojaa niiden rehuvarastot ja juomavesi.

Ulkona liikkuminen:
Jos ulkona liikkuminen on välttämätöntä, pukeudu tiiviiseen ja ihon mahdollisimman tarkoin peittävään, helposti puhdistettavaan asuun, esim. sadeasuun. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja pesydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Ulkona liikkumiskielto:
Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava.

Onnettomuusluokitus

Taso 1:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva keskimääräisen vuotuisen annoksen ylittävä säteilymäärä. Vähäisiä turvallisuusongelmia.

Taso 2:
Tavalliseen kansalaiseen kohdistuva, suurempi kuin 10 millisievertin (mSv) annos (keskimääräinen vuotuinen annos 1mSv).

Taso 3:
Kymmenkertaisesti suurempi altistuminen verrattuna ydinvoimaloiden työntekijöiden sallittuun vuosittaiseen määrään.

Taso 4:
Vähäinen radioaktiivinen päästö, joka johtaa vähintään yhteen säteilyperäiseen kuolemaan. Esimerkiksi Tokaimura, Japani, 1999.

Taso 5:
Rajoitettu radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Three Mile Island, USA, 1979 ja Windscale, Iso Britannia, 1957.

Taso 6:
Merkittävä radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Kyshtym, Venäjä 1957.

Taso 7:
Huomattava radioaktiivinen päästö. Esimerkiksi Tshernobyl, Ukraina, 1986.

Lisätietoa:
Lisätietoa saat kuntasi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 197. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen sivuilta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.intermin.fi/sm/pelastus.

4.9. YLEINEN VAARAMERKKI

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus, jonka nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennettuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Kokeilumerkki on hälytysjärjestelmien käyttökunnon testauksessa käytettävä 7 sekunnin pituinen yhtämittainen, tasainen ääni.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin:

Siirry sisälle ja pysy siellä,  sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmastointilaitteet

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

Vältä puhelimen käyttö etteivät linjat tukkeudu.

Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara:
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti, sekä;

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, paina märkä vaate suun eteen, hengitä sen läpi ja pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi ja kuuntele radiota.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen  ja pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle ja paina märkä vaate-, ruoho-, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

5. TURVAOPASTEET

5.1 Palontorjuntamerkit (puna/valkoinen)


5.2 Väestönsuojelumerkit (oranssi/sininen)


5.3 Poistumisreittimerkit (vihreä/valkoinen)

6. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUSOHJE ILMOITUSTAULULLE

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 MYRKYTYSTIETO­KESKUS 09 - 471 977 Kerro ensin nimesi Kerro, mitä on tapahtunut ja missä, sekä ilmoita kunta, mistä soitat. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan. Opasta auttajat paikalle. Pyri aina soittamaan itse, jotta varmistut hälytyksen perillemenosta.	YLEINEN VAARAMERKKI Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni Nousevan- ja laskevan jakson pituus on seitsemän sekuntia. Vaara ohi – merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, joka kestää yhden minuutin.
JOS PALAA Pelasta välittömässä vaarassa olevat, varoita muita ja tarkista hissit. Tee hätäilmoitus soittamalla numeroon 112. Sammuta lähimmällä alkusammuttimella. Estä palon leviäminen sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Älä poistu savuiseen portaikkoon. Opasta palokunta paikalle. Poistu yhteiselle kokoontumis- paikalle. MUISTA, SAVU TAPPAA!	HÄLYTYKSEN SATTUESSA, TOIMI SEURAAVASTI: Siirry nopeasti sisälle ja pysy sisällä Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto laitteet Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita Vältä puhelimen käyttöä Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan
SAIRAUSKOHTAUS TAI TAPATURMA Hälytä apua heti jos on tarve. Rauhoita potilasta. Aloita tarvittava ensiapu heti. Tutki potilaan tila välittömästi. Elvytysrytmi aikuisella, 30 painelua, 2 puhallusta. Elvytysrytmi lapsella (alle 8 v.), 5 alkupuhallusta, 30 painelua, 2 puhallusta.	KEMIKAALI­ONNETTOMUUS Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi Siirry välittömästi ylimpiin kerroksiin Avaa radio, kuuntele rauhallisesti ohjeita ja noudata annettuja ohjeita Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi matkalla vaaraan Vaaratilanteen väistymisestä ilmoitetaan

 

VÄESTÖNSUOJA (2kpl) Väestönsuojat sijaitsevat: 1 krs, huoltokäytävän varrella.

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSJOHTO Turvallisuuspäällikkö: Marikka Korhonen (koulu) puh. 050 309 2092 Juha Kivioja (lukio) puh. 046 877 1433 Väestönsuojan hoitaja: Laitteet kiinteistönhoitaja, irtaimisto vahtimestari sekä kalustokunnostajat. Osoite: Opettajantie 3, 02360 Espoo Puh: 050 550 7674 (vahtimestari). Kiinteistön edustajat: Tommi Aronranta (NCC Suomi Oy) Osoite: Mannerheimintie 103a, 00280 Helsinki, puh: 050 5646560

KOKOONTUMISPAIKKA Yhteinen kokoontumispaikka sijaitsee: Espoonlahden koulu: Mailapuisto. Espoonlahden lukio: Urheilupuiston kenttä. Oppilaitokseen on laadittu tarkat ja yksityiskohtaiset toimintaohjeet poistumisjärjestelyistä kokoontumispaikoille. Näitä ohjeita on ehdottomasti noudatettava!

 

7. OPPILAITOKSEN SISÄINEN PALOTARKASTUSLISTA

”Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä”.
 
ALUE / LUOKKA:_____________________________________________ 

Tarkastuskohde	Kunnossa	Korjattava
1. Poistumistiet (esteettömyys, merkintä, valot)
2. Koulun luokkatilat (järjestys, esteettömyys)
3. Koulun muut tilat, käytävät, portaat (järjestys, esteettömyys)
4. Käsisammuttimet (määrä, sijoitus, merkintä, esteettömyys)
5. Pikapaloposti (merkintä, esteettömyys)
6. Palohälytyspainikkeet (sijainti, merkintä)
7. Turvallisuusohjeistus oppilaille (miten ohjeistettu)
8. Turvallisuusohjeistus henkilökunnalle (miten ohjeistettu)
9. Palo-ovet (merkintä, aukeamissuunta, toimintavarmuus)
10. Muiden ovien lukitus (suojakupit, paniikkisalvat ja niiden kunto)
11. Poistumisesta tiedottaminen (miten tiedotetaan)
12. Ensiapukaapit (sijainti, merkintä, sisältö, vastuuhenkilö)
13. Vaarallisten aineiden säilytys (missä ja miten säilytetään)
14. Käsivalaisimien kunto (valaisimet, sähköjohdot)
15. Jätehuolto (säilytystilojen paloturvallisuus)
16. Hissit (onko merkitty, hissin käyttö tulipalotilanteessa kielletty)
17. Yhteinen kokoontumispaikka (onko kaikkien tiedossa)
18. Kulkureitit väestönsuojaan (onko merkitty selkeästi)
19. Väestönsuoja sijaitsee (missä ja onko tiedotettu)
20. Kuinka suoritan palohälytyksen (toimintaohjeet)
21. Pelastussuunnitelma (henkilöstö koulutettu, suunnitelma päivitetty)

 
Päiväys:_______  Tarkastuksen suoritti:____________________

7.1. OPPILAITOKSEN HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKÄVELYN TARKISTUSLISTA 

	Kyllä	Korjattava
Alkusammutuskalusto
Sammuttimet ovat paikoillaan ja ne on tarkastettu säännöllisesti.
Sammuttimien opasteet on nähtävissä eikä sammuttimien edessä ole tavaroita.
Henkilökunta tietää käsisammuttimien sijainnin sekä osaa käyttää sammutinta
Koulun tilat, piha ja ympäristö
Vaaranpaikat on kartoitettu ja epäkohdat on hoidettu kuntoon.
Tarpeettomat tavarat ja roskat
Tarpeettomia tavaroita ja roskia ei päästetä kertymään komeroihin, ullakolle eikä kellariin.
Käytävillä ei säilytetä ylimääräistä tavaraa.
Palavat nesteet ja kaasut ja muut vaaralliset aineet
Aineita säilytetään vain niille varatuissa lukituissa kaapeissa.
Uloskäytävät
Uloskäytävät ovat esteettömiä ja helposti käytettävissä.
Ovista pääsee kulkemaan ulos ilman avainta.
Poistumisopasteet ovat näkyvissä ja opastevalot palavat.
Palo-osastointi
Tulipalon ja savun leviämisen rajoittamiseksi palo-ovet pidetään suljettuina ja salvattuina.
Palon leviämistä osastoivissa seinissä ei ole reikiä tai aukkoja.
Saavutettavuus / paikannettavuus
Koulun osoitenumero on hyvin havaittavissa.
Henkilökunta tuntee ja tietää osoitteen.
Ajotie koulun pihaan on vapaana.
Ilmoita puutteista aina eteenpäin ja huolehdi, että ne tulevat korjatuiksi!

 
 

 

7.2. OPPILAITOKSEN ERILLISOHJEET:
Oppilaitokseen on laadittu seuraavat turvallisuuteen liittyvät ohjeet erilaisten onnettomuus- ja uhkatilanteiden varalle:
Koulukohtaiset liitteet: 

Liite 1.
Turvallisuusorganisaatio / yhteystiedot

ESPOONLAHDEN KOULUN JA ESPOONLAHDEN LUKION TURVALLISUUSRYHMÄ

Johto:	puh:
Suojelujohtaja rehtori Marikka Korhonen (koulu)	050 309 2092
Varasuojelujohtaja rehtori Juha Kivioja (lukio)	046 877 1433
Apulaisturvallisuuspäälliköt
koulun apulaisrehtori Krista Jylhä-Länsmans	043 825 7603
lukion lehtori Mia Rönkkö-Varis	040 833 9486
Väestösuojan hoitaja
irtaimiston osalta vahtimestari	050 550 7674
Vastuuhenkilöt rehtoreiden poissa ollessa
koulun apulaisrehtori Krista Jylhä-Länsmans	043 825 7603
lukion apulaisrehtori Markus Kytölä	040 576 3789

HUOM!
Aluevastaavia ei erikseen nimetä, vaan tuo turvallisuusryhmä vastaa asioista kokonaisuudessaan ja yhteisesti.

Henkilömäärä oppilaitoksessa (tilanne syksyllä 2024):

• koulu, 421 oppilasta
• lukio, 668 oppilasta (osa opiskelee Rehtorintiellä)
• Koulu henkilökuntamäärä 46
• Lukio henkilökuntamäärä 40
• ruokahuolto (koulu ja lukio) 5 henkilöä
• kalustekunnostajat, noin 5

Liite 2.
Laitteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet
Käsisammuttimet tarkastetaan määräysten mukaisin välein käsisammutinten huoltoliikkeen toimesta. Normaali tarkastusväli on kaksi vuotta. Mikäli käsisammutin on alttiina tärinälle, kosteudelle, lämpötilan vaihtelulle, kylmyydelle tmv. käsisammuttimen toimintakuntoon vaikuttavalle tekijälle, tulee se tarkastaa vuoden välein. Seuraava käsisammuttimen tarkastusaika on merkitty tarkastuslipukkeeseen, joka on kiinnitetty sammuttimen etupuolelle, lähelle käyttöetikettiä.

Paloilmoitin tulee kokeilla määräysten mukaan kuukausittain. Kokeilut on merkittävä huoltopäiväkirjaan, jota säilytetään paloilmoitinkeskuksessa. Paloilmoittimen kokeilun suorittaa laitteelle nimetty vastuuhenkilö (paloilmoittimen hoitaja) tai hänen nimetty varamiehensä. Paloilmoitinkeskuksen hoitaja on kyseisen kiinteistön nimetty RTK-Palvelu Oy:n kiinteistönhoitaja sekä tarvittaessa myös muut RTK-Palvelu Oy:n kiinteistönhoitajat.

Turva- ja merkkivalaistus testataan kiinteistövalvomosta käsin erillisen  Teknowaren Aalto-control tietokoneohjelman avulla. Turva- ja merkkivalaistuksen hoidosta ja kokeiluista huolehtii RTK-Palvelu Oy:n kiinteistönhoitaja. Poistumisteiden turva- ja merkkivalojen valaistuksen toiminta-aika on vähintään 60 minuuttia.

Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa jolloin koelaukaistaan vähintään 20 % luukuista.

Liite 3.
Sisäinen hälyttäminen (muu kuin paloilmoitinjärjestelmän havaitsema hälytys).
Sisäinen hälyttäminen tapahtuu koulun keskusradion kautta joista kuulutetaan rauhallisella äänellä:

”Oppilaita ja opettajia ja kaikkia koulun tiloissa työskenteleviä henkilöitä pyydetään poistumaan rakennuksesta välittömästi ja kokoontumaan ryhmittäin parijonoon luokan seinällä olevan poistumiskartan mukaisesti sijaitsevalle KOKOONTUMISPAIKALLE.”

Kuulutuksen suorittaa ensisijaisesti henkilö joka ensimmäisenä on havainnut poistumista vaativan poikkeaman tai lähinnä keskusradiota oleva henkilö. Varasuojelujohtajat ja suojeluvalvojat poistuvat rakennuksista viimeisinä tarkastaen, että opetus- ja muut tilat ovat tyhjjiä.

Paloilmoitinjärjestelmän aktivoituminen aktivoi samalla hälytysjärjestelmän jossa vaihtelee automaattinen summeri- sekä poistumisesta ilmoittava puheääni.

Liite 4.
Poistumisohje
Oppilaat toimivat opettajien johdolla. Oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta poistuvat luokissa olevien poistumiskarttojen mukaisesti.

Palo-ovet pidetään suljettuina.

Jos tulipalo tai jokin muu vaaratilanne estää poistumisen käytävän tai eteisaulan kautta, tulee luokkien ovet pitää suljettuna ja luokista poistutaan ikkunoiden kautta. Ikkunat tulee olla sisältäpäin avattavissa kiintopainikkeilla.

Luokkien seinille on laitettu rakennuskohtaiset turvallisuuskuvat, joista selviää kaikki poistumis- tiet, palontorjunta- ja ensiapuvälineet sekä muut turvallisuuteen liittyvät kytkimet ja toiminnot.

Opettajien tulee laskea oppilaat sekä ennen poistumista, että sen jälkeen kokoontumispaikalla, jotta saadaan varmuus siitä, ettei ketään ole jäänyt rakennukseen. Tuttu ja nopea tapa laskea oppilaat on jonomuodostelmassa.
Oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan tulee kokoontua poistumiskarttojen mukaisissa paikoissa, joista EI SAA poistua ennen lisäohjeiden saamista ja oppilaiden määrän tarkistamista.

Ylioppilaskirjoituksia varten valvojilla on erillinen ohjeistus.

Pelastautumista onnettomuus- ja vaaratilanteissa tulee harjoitella säännöllisesti kaikkien koulussa työskentelevien kanssa.

Liite 5.
Oppilaitoksen suojelumateriaali
Oppilaitoksen muu kuin väestönsuojiin liittyvä suojelumateriaali liitetään tarvittaessa pelastussuunnitelmaan. Oppilaitoksen rehtorit, tai heidän nimeävät henkilöt tekevät hankinnat muun suojelumateriaalin osalta.

Liite 6.
Henkilökunnan turvallisuuskoulutus
Koulun henkilökunnan turvallisuuskoulutuksesta pidetään kirjaa, johon merkitään kaikki palo-ja henkilöturvallisuuteen liittyvä koulutus, kuten:

• alkusammutuskoulutus
• varautumiskoulutus
• palo- ja henkilöturvallisuuden peruskoulutus
• ensiapukoulutus

 Koulutuspäiväkirjan ylläpidosta vastaa turvallisuuspäällikkö (koulun rehtori).

Jokaisen opetushenkilöstöön kuuluvan tulisi suorittaa vähintään EA 1, mielellään EA 2 –taso.
Tämän lisäksi taitoja tulee harjoitella säännöllisesti. Myös kertauskoulutukset merkitään edellä mainittuun Turvallisuuskoulutuksen koulutuspäiväkirjaan.

Palo- ja henkilöturvallisuuden perustietoja ja –taitoja tulisi harjoitella vähintään 3 vuoden välein.

Turvallisuuskoulutuksessa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeistamaa koulujen turvallisuustoiminnan vuosikelloa.

Liite 7.
Turvallisuuskartat
Oheiset oppilaitoksen turvallisuuskartat voidaan tarvittaessa lisätä pelastussuunnitelmaan. Turvallisuuskartat on kiinnitetty näkyvälle paikalle eri puolille oppilaitosta opastamaan koulun henkilöstöä ja oppilaita turvallisuustekniikassa. Oppilaitos toimittaa kartat tarvittaessa liitettäväksi pelastussuunnitelmaan. Kartat tulee pitää ajan tasalla (päivitys oleellisten muutosten yhteydessä).

Liite 8.
1 krs, palo-osastot ja poistumistiet

Liite 9.
2 krs, palo-osastot ja poistumistiet

Liite 10.
IV-kerros, palo-osastot ja poistumistiet

Liite 11.

VAROITUSMERKIT, NIMET  JA  NIIDEN MERKITYKSET

Lisätietoa eri kemikaalien vaaroista, sekä uusista varoitusmerkeistä saat TÄÄLTÄ »

VAROITUSMERKKIEN KIRJAINTUNNUKSET, MERKIT JA NIMET
 
Liite 12.
Räjähdyssuoja-asiakirja (atex-asiakirja)
Oppilaitokseen on laadittu erillinen räjähdyssuoja-asiakirja (atex-asikirja) kiinteistön ylläpidosta vastaavan Jari Rantasen toimesta.

Tätä asiakirjaa säilytetään oppilaitoksen rehtorien hallinnassa, eikä sitä sisällytetä tähän pelastussuunnitelmaan.

Liite 13.
Kansainvälinen aurinkosähköstä kertova symboli

OPPILAITOKSEN RISKITAULUKKO
OPPILAITOKSEN RISKIT (esimerkki)

 
Todennäköisyys:     
1 = hyvin epätodennäköinen, 2 = epätodennäköinen, 3 = todennäköinen 4 = melko todennäköinen, 5 = erittäin todennäköinen

 
Vahingot:
1=hyvin lievä, 2=lievä, 3=tuntuva, 4=vakava, 5=erittäin vakava

 
 

 

8. TUTUSTUMINEN SUUNNITELMAAN JA KOULUTUS

Olen perehtynyt oman toimipisteeni pelastussuunnitelmaan:

Nimi	Kurssi /perehdytys	Aika

 

LIITE 9.1. POMMIUHKALOMAKE

1. Ole rauhallinen ja ystävällinen ja pyri nauhoittamaan puhelu, jos mahdollista.
2. Pitkitä puhelua ja yritä saada mahdollisimman paljon tietoa.
3. Arvioi ilmoituksen tekijän ikä, sukupuoli, puhetyyli, murre, uhkaajan kielenkäyttö ja mahdolliset taustaäänet sekä onko mahdollisesti alkoholin- tai huumeiden vaikutuksen alainen.
4. Pyri selvittämään, missä, milloin ja miksi pommi räjähtää ja miltä se näyttää, asensitko pommin itse ja millaista räjähdysainetta se on ja mikä aiheuttaa sen räjähtämisen, millaisia vahinkoja pommi mahdollisesti aiheuttaa ja mikä on motiivi.
5. Pyri jatkamaan keskustelua soittajan kanssa ja jätä lopuksi linja auki soittajan jäljittämiseksi.

▢ POMMIUHKAUS TULEE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUS EI TULE OMAN VAIHTEEN KAUTTA
▢ POMMIUHKAUKSEN SANANMUOTO: _______________________________________

Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys:
▢ MIES
▢ NAINEN
▢ POIKA
▢ TYTTÖ

Pommiuhkauksen tekijän ääni:
▢ KORKEA
▢ MATALA
▢ HILJAINEN
▢ HEIKKO
▢ SELKEÄ
▢ SOPERTELEVA
▢ PEHMEÄ
▢ MIELYTTÄVÄ

Pommiuhkauksen tekijän puhetapa:
▢ NOPEAA
▢ HUOLELLISTA
▢ SELVÄÄ
▢ ÄNKYTTÄVÄÄ
▢ HIDASTA
▢ VÄÄRISTYNYTTÄ
▢ KIROILEVAA
▢ HUMALAISTA
▢ PAIKALLINEN
▢ VIERAS KOROSTUS (MIKÄ): ____________________________________
▢ MUU (MIKÄ): __________________________________________

Pommiuhkauksen tekijän asenne:
▢ RAUHALLINEN
▢ KIIHTYNYT
▢ MUU, MIKÄ: _______________________________________

Taustaäänet:
▢ MUSIIKKI
▢ KATULIIKENNE
▢ IHMISTEN ÄÄNET
▢ TOIMISTOKONEIDEN ÄÄNET
▢ KONEIDEN MELU
▢ MUU, MIKÄ: ________________________

UHKAUSSOITON VASTAANOTTAJA: NIMI: ___________________________ PVM:_____________ KLO: _________________

LIITE 9.2.

TUNTOMERKKILOMAKE

Merkitse muistiin myös pikkuasiat!
Ellet muista jotakin asiaa, jätä kohta tyhjäksi.
Älä yritä arvata.

TÄYTÄ LOMAKE ITSENÄISESTI!
Sukupuoli:	Pituus:	Ikä:	Vartalo (normaali – hoikka – tukeva):
Hiukset (väri – pitkät – lyhyet – aaltoilevat):	Parta:		Otsa (leveä – kapea – korkea – matala):
Silmät (väri – silmälasit):	Kulmakarvat (paksut – ohuet):		Nenä (muoto – koko)
Korvat (ulkonevat – suuret – pienet):	Iho (väri – kunto):		Puhe (puhetapa ja murre):
Huulet (ohuet – paksut):	Suu (pieni – suuri):		Hampaat (säännölliset – rikkinäiset):
Esiintyminen (eleet, kävelytapa ja ryhti):
Erityistuntomerkit (arvet – syylät – syntymämerkit – luomet – korut – tatuoinnit):
Aseistus:	Päähine:		Päällystakki:
Puku:	Pusero:		Housut:
Paita:	Jalkineet:		Muut asusteet:
Kulkuneuvo (rekisterinumero – väri – merkki – ajosuunta):
Muita seikkoja:
Miten erottaisit tämän henkilön väkijoukosta:
Päiväys ja kellonaika:	Puhelin arkisin:		Allekirjoitus (ja nimenselvennys)

TUNTOMERKIT

Rikoksen tapahduttua tai epäilyttävissä tapauksissa
OTA YHTEYS POLIISIIN

 

9.3. Tulitöiden valvontasuunnitelma

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA
 
Tämä valvontasuunnitelma on pysyväisohje Espoonlahden koulun ja lukion tiloissa tapahtuvien tilapäisten tulitöiden turvatoimista sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvatoimista.
 
Tulitöiden tekeminen edellyttää aina kirjallista tulityölupaa. Tulityöluvan myöntää ensisijaisesti tulityökortin omaava kohteen vakituinen kiinteistönhoitaja tai hänen sijaisensa.
 

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus.
 
Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.
 
Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.
 
Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.
 
Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.
 
Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.
 
Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.
Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta  toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.
 
Tulityöpaikat
Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.
 
Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.
 
Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.
 
Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.
 
Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.
 
Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.
 
 

Ennen tulitöiden aloittamista on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä, samoin kuin ennen tulitöiden aloittamista on varmistettava, että tulitöitä suorittavalla urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus. Alkusammutuskaluston hankkimisesta ja kuljetuksesta työkohteeseen vastaa urakoitsija. Tulityöluvan myöntänyt on velvollinen tarkastamaan, että alkusammutuskalusto on riittävä ja asianmukaisesti työkohteessa.

Tulityölupa
Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla ja katto- ja vedeneristystyön tekeminen edellyttävät aina kirjallista tulityölupaa. Tulityölupa on oltava ennen tulityön aloittamista. Tulityöluvan antamiseen ovat oikeutettuja tulitöiden valvontasuunnitelman luettelossa nimetyt henkilöt. Luvan antajat on nimetty niin, että kaikissa olosuhteissa paikalla on henkilö, joka on oikeutettu antamaan tulityöluvan. Sinisen tulityökortin haltija voi myöntää tulityöluvan vain sinisen kortin edellyttämiin tulitöihin. Sinisen kortin haltija ei voi myöntää tulityölupaa mustan tulityökortin haltijalle ja päinvastoin. Myöskään tulityökortin haltija ei voi myöntää itselleen tulityölupaa ilman asianomaista tulitöiden valvontasuunnitelmaa.

Ennen luvan antamista on tilapäinen tulityöpaikka tarkastettava ja hyväksyttävä siellä tehdyt turvatoimet. Kun tilapäisestä tulityöstä aiheutuu erityistä vaaraa on ennen tulityöluvan myöntämistä otettava yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.

Tulityölupa on määräaikainen yleensä enintään kaksi vuorokautta, erityistapauksessa lupa voidaan myöntää pitemmäksikin aikaa, kuitenkin enintään yhdeksi viikoksi.

Työvälineet
Tulitöissä käytettävien työvälineiden on oltava niistä annettujen turvallisuusmääräysten edellyttämässä kunnossa. Työvälineiden kunnon tarkastaa tulityöluvan antaja antaessaan tulityöluvan.

Alkusammutuskalusto
Vakituisella tulityöpaikalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C teholuokan ( A-BIII-E ) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin, tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C teholuokan käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava tulityöluvassa edellytetty alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään sama kalusto kuin vakituisellakin tulityöpaikalla. Kohteessa olevien käsisammuttimien ottaminen sijoituspaikoiltaan tilapäisellä tulityöpaikalla vaadittavaksi alkusammutuskalustoksi on ehdottomasti kielletty.

Ulkopuoliset toimittajat
Tulitöitä tekevän ulkopuolisen toimittajan on, ennen töiden aloittamista, annettava työn tilaajalle sitoumus tulitöiden valvontasuunnitelman noudattamisesta ja ilmoitettava tulitöistä vastaava henkilö. Vastuu tulitöiden työnaikaisesta ja jälkivartioinnista on toimittajalla, jollei vastuuta toimitussopimuksessa ole siirretty työn tilaajalle. Toimittajalla on velvollisuus hankkia tilapäisillä tulityöpaikoilla tarvitsemansa suojaustarvikkeet ja alkusammutuskalusto.

Tulityöpaikat

Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on tulitöiden tekemiseen varattu ja hyväksytty palotekninen osasto tai rajattu alue, joka on erotettu suuremmasta tilasta siten, että tulitöitä voidaan siinä tehdä turvallisesti.Vakituinen tulityöpaikka voi olla myös määräaikainen, esimerkiksi korjaus- tai asennustyön ajaksi hyväksytty tulityöpaikka.Vakituiset tulityöpaikat merkitään opaskilvillä ” Vakituinen tulityöpaikka ”.
Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.

Tilapäinen tulityöpaikka.
Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki tulityöpaikat, joita ei ole hyväksytty vakituisiksi tulityöpaikoiksi.
Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla.
Tulityöt on aina, kun se vain on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
Ennen tulityön tekemistä tilapäisellä tulityöpaikalla on aina harkittava vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöä. Tällaisia ovat muun muassa mekaaniset työstömenetelmät ja liitostavat.
Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tulityötä tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Turvatoimet ennen työn aloittamista.
Laaditaan kirjallinen tulityölupa, jossa määrätään tarvittavat turvatoimet, paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen irti- ja takaisinkytkentä, sammutuskalusto, sekä työnaikainen ja jälkivartiointi.
Tehdään tarvittavat tulityölupaan kirjatut turvatoimet, paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen irtikytkentä, hankitaan sammutuskalusto ja määrätään työnaikainen palovartija.
Tarkistetaan ja hyväksytään toimenpiteiden suoritus.

Turvatoimet työn jälkeen
Kytketään takaisin tulityön vuoksi irrotetut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot.
Suoritetaan tulityöluvassa edellytetty jälkivartiointi.

Neuvonta
Kaikissa tulitöitä koskevissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja paikallisilta pelastusviranomaisilta ja vakuutusyhtiöiden teknisiltä asiantuntijoilta.

9.4. Tulityölupalomake

TULITYÖLUPA nro _________ YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

TYÖN SUORITTAJA	Nimi.
	Toiminimi
TYÖKOHDE						Rakennus
	Tulityöpaikka
TYÖLUPA	Alkamispvm.		Päättymispvm.				Lupa voimassa päivittäin
TURVATOIMET	▢ Työpaikan kunnostus ja sen ympäristön puhdistus
	▢ Palavien rakenteiden suojaus
	▢ Ympäristön kastelu
	▢ Erillinen suojarakennus
	▢ Seinässä, katossa ja lattiassa olevien aukkojen peittäminen ja suojaus
	▢ Viereisten tilojen tarkastus- ja suojaustoimet
	▢ Kaapelien suojaus
	▢ Suojapeitteet
	▢ Kaasupitoisuuden mittaus
	▢ Työkohteen tuuletus
	▢ Paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston irti- ja takaisinkytkennästä ilmoitus
	Irti- ja takaisinkytkennän suorittajan nimi
	Työ edellyttää seuraavia erityistoimenpiteitä
SAMMUTUS- KALUSTO	Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava vähintään 2 kpl 12 kg:n 43 A 183 B - C teho- luokan käsisammuttimia, joista toinen saa olla kiinteistöön kuuluva käsisammutin, jonka tulee sijaita tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä
	▢ Jauhesammutin ............. kpl
	▢ CO2 - sammutin ............. kpl
	▢ Sankoruisku
	▢ Pikapaloposti
	▢ Paineellinen paloletku
	▢ Sammutuspeite
	▢ Erityissammutuskalusto
TULITÖIDEN VARTIOINTI	▢ työn ja työtaukojen aikana				▢ työn jälkeen ____tuntia (väh. 2h)
LUVAN ANTAJA	Päiväys				Luvan antaja
LUVAN SAAJA	Päiväys				Luvan saaja

9.5. Kiinteistön pelastustie

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: ________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiinteistön pelastustie (Pelastuslaki 11 §)

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

 

AUTON SIIRTOKEHOITUS

Auton rekisterinumero _________________

Väärin pysäköity ajoneuvonne estää pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden toiminnan onnettomuustilanteissa.

Pyydämme Teitä siirtämään autonne välittömästi, tai ryhdymme jatkotoimenpiteisiin!

Kiinteistö: _______________________________

Kiinteistön edustajan nimi ja puh: ______________________________________

 

Tulosta tästä pdf-tiedosto koko pelastussuunnitelmasta:

( voit tallentaa tiedoston kun klikkaat hiiren oikeaa näppäintä näytössä näkyvässä pdf-tiedostossa  ja valitsemalla ”Tallenna nimellä”)