1. Lakiperusteet

  1. PELASTUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTEET

PELASTUSLAKI (379/2011)

14 § Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. Ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
    2. Varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
    3. Varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; ,4. Ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (407/2011) Seuraaviin valtioneuvoston asetuksessa (487/2011) mainittuihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma pelastuslain (379/2011) 15§ mainituista toimenpiteistä:

  1. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
  2. Pelastuslain 18§ tarkoitettuihin kohteisiin (mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet).
  3. Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin, lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin, sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä
  4. käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
  5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;
  6. Tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
  7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille, sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
  8. Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin, sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
  9. Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;
  10. Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;
  11. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;
  12. Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
  13. Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
  14. Työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;
  15. Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

10 § Pelastussuunnitelman sisältö (pelastussuunnitelmassa on selvitettävä):

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Vastuu suojelusta kuuluu kunkin yrityksen johdolle. Suojelu toteutetaan kunkin yrityksen oman henkilöstön avulla ja väestönsuojelu valmistellaan niin laajasti kuin mahdollista normaaliolojen järjestelyjen varaan.

Turvallisuusselvitys
Sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ja muihin yllä olevan listan toisessa kohdassa mainittuihin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee suunnittelun alkuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi.  

1.1.  TURVALLISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA PELASTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS

Turvallisuuden päämääränä on turvata kiinteistön alueella työskentelevä henkilöstö, toiminta ja omaisuus sekä ympäristö normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa, vuokralaisia ja asiakkaita tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, sekä niihin liittyvien henkilöturvallisuusriskien poistamisessa normaali- ja poikkeusoloissa rakennuksessa. Turvallisuusorganisaatio on aina samanlainen riippumatta toiminnan luonteesta tai valmiustiloista ja se perustuu tällä hetkellä paikalla olevaan henkilöstöön.

Pelastussuunnitelmassa annetaan ohjeita alkutoimenpiteistä joihin on ryhdyttävä vaaratilanteen tai onnettomuuden sattuessa. Suunnitelma tulee tarkastaa vuosittain, tai oleellisten tietojen muuttuessa!

1.2 PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISESSA NOUDATETTAVA JÄRJESTELMÄ
Pelastussuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään torjumaan yritystä ja kiinteistöä uhkaavat normaalit vaarat, sekä määritellään, mitä erilaisten uhkatilanteiden varalta on ennakolta tehtävä ja miten suojelu mahdollisesti järjestetään. Yritys voi laatia myös omista hallinnoimistaan tiloistaan oman pelastussuunnitelman joka liitetään koko kiinteistöä koskevaan pelastussuunnitelmaan. Mikäli rakennuksessa toimivilla yrityksillä on tarvetta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, ovat nämä suunnitelman osat aloista huolehtivien tekemiä ja heidän hallussaan. Huomioitavaa on se, että pelastussuunnitelman on kyettävä seuraamaan yrityksen- ja kiinteistön kehitystä.

YRITYKSEN SUOJELUTOIMENPITEET

Valtioneuvoston päätöksellä Sisäasiainministeriön pelastusosasto antaa tarvittaessa määräyksen perusvalmiuksien kohottamisesta poikkeusolojen julistamiseen.

PERUSVALMIUS

  • Pelastussuunnitelma on laadittu ja pidetty ajan tasalla
  • Turvallisuusjohto ja- organisaatio on nimetty ja koulutettu normaaliolojen uhkatilanteiden varalle.
  • Normaaliolojen työpaikkaturvallisuudesta on huolehdittu ja henkilövaraukset tehty.
  • Väestönsuojalaitteistojen hoito on järjestetty ja väestönsuojan hoitajat on nimetty ja koulutettu.
  • Suojien 72 h vasteaika on käytännössä toteutettavissa.

 SUOJELUVALMIUDEN KOHOTTAMINEN

  • Pelastussuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään.
  • Mahdollinen nimetty johtopaikka saatetaan toimintavalmiiksi.
  • Mahdollisten väestön- tai tilapäissuojien kunnostamiseen valmistaudutaan.
  • Suojien välineet ja kalusto tarkistetaan ja viestiyhteyksien asennustyöt suoritetaan.
  • Suojelumateriaalin riittävyys ja käyttökelpoisuus tarkistetaan ja materiaali täydennetään.
  • Kiinteistön- ja väestönsuojan ilmastointijärjestelyt tarkastetaan.

 SUOJELUN TOIMEENPANO (poikkeusolojen julistamisen jälkeen)

  • Turvallisuusorganisaatio perustetaan kokonaisuudessaan.
  • Johtopaikan valmistelut viimeistellään ja väestönsuojat tyhjennetään ja saatetaan suojelukuntoon.